Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Transkriptio

1 Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho

2 Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii ( ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Suomen hallituksen Työelämä 2020 hankkeen tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna Välityömarkkinat osana työelämää ( ) projekti edistää työmarkkinoiden tietoisuutta kohderyhmän työvoimapotentiaalista ja olemassa olevista työllistämisen tukimuodoista sekä kehittää asioita alueellisten tarpeiden mukaan.

3 Taustaa Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa (esim. apuvälineitä). Osatyökyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta työpanokseen. Työikäisistä (15-64 v.) 1,9 miljoonalla (55 %) on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus tai vamma. WHO:n mukaan 1% vaikeavammaisia ja 10% toimintaesteisiä maassamme. Vammainen ei välttämättä ole osatyökykyinen tai fyysinen vamma ei merkitse automaattisesti työkyvyttömyyttä.

4 Työllistymisen realismia Lähtömaassa nähdään paljon vaivaa huomioidessa vammaisten tilannetta mutta uudessa kotimaassa ei välttämättä ollenkaan niin hyvin. Kohderyhmän työllisyystilanne on usein haastava tai heikko (2-3 kertainen muihin työnhakijoihin nähden). Työnantajien, työtoverien ja työyhteisöjen tai asiakaskunnan ennakkoluulot, tietämättömyys ja tiedon puute tai epärealistiset odotukset. Vammaisten tai osatyökykyisten työn arvostus: sitä ei pidetä tarpeeksi tärkeänä. Yhteiskunnan asenteet vajaakuntoiset ja vammaiset piiloon, työnantajien asenteet negatiivisia (tapauskohtaista). Työnantajilla on pelkoja tuntemattomien palkkaamiseen. Ollikainen (2008) on todennut, että jos työttömät ovat työelämän ja autonomian näkökulmasta yhteiskunnallisessa marginaalissa, vammaiset ja osatyökykyiset ovat marginaalin marginaalissa.

5 Työllistymisen realismia Haastavin tilanne työllistymiselle: psyykkisesti huonossa kunnossa (taustalla esim. kidutusta) 30% maahanmuuttajista on joutunut kidutuksen kohteeksi (arvio) Post-traumaattista stressiä esiintyy paljon tai masennusta voi olla 70% (turvapaikan hakijoista) ei välttämättä pääse koto-koulutukseen tai kielikoulutukseen voi olla oppilaitoksesta kiinni, kuinka hyvin vammaiset pääsevät opiskelemaan koulutukset on suunnattu työmarkkinoille menossa oleville TE_toimisto tai ELY eivät välttämättä pysty huomioimaan asiakasta Vaikein tilanne: kun on nainen, maahanmuuttaja ja vammainen Arkielämän haasteet vievät kaiken energian, eikä työn edistämiselle jää välttämättä aikaa. Kohderyhmä henkilön pitäisi ajaa aggressiivisesti omia etujaan mutta tämä on äärimmäisen vaikeaa jos ei omassakaan lähtömaassa ole tähän tottunut

6 Työllistymisen realismia Kestettävä epävarmuutta, tietämättömyyttä, pelkoja ja ennakkoluuloja. Työnantajilla on pelkoja tuntemattomien palkkaamiseen Perehdyttämiseen ei useinkaan ole yrityksellä paljoa ylimääräisiä resursseja tarjolla. Perustelupaine (että otetaan tosissaan > ongelma edellä). Tienraivaajapaine (joutuu tekemään samalla asennetyötä). Fyysiset esteet (työelämän esteettömyys). Sankaripaine (kompensoidaan heikompia osa-alueita > oltava enemmän). Byrokratiapaine Työllistämisen tukimuotoja käyttää ne, joille ne ovat tuttuja mutta suurin osa ei tunne tai ne koetaan liian byrokrattiseksi (pelkoja) tai niistä ei olla oikeasti kiinnostuneita (muutosvastarintaa). Ympäristön paine eli ympäristöstä opitut tavat suhtautua työllistymisen mahdollisuuksiin. Vanhemmilta opittu asenne tai epärealistiset odotukset, että työelämä ei kuulu henkilölle. Tästä ajattelutavasta muodostuu eräänlainen totuuskäsitys, jonka purkamiseen menee aikaa.

7 Työllistämisen ratkaisuehdotuksia Paljon asennemuutostyötä tarvitaan. Tarvitaan lisää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisia. Yhteistyötä vahvistaminen välityömarkkinoiden ja yritysten välillä. Tarvitaan lisää tietoa työnantajille kohtuullisista mukautuksista ja positiivisesta erityiskohtelusta. Mahdollisuuksiakin löytyy varmasti enemmän, jos kerrotaan kannustimista (esim. työllistämisen tukimuodot). Valmentavat koulutukset ohjaavat eteenpäin Työkokeilun avulla on turvallisempaa rekrytoida tai tarjota mahdollisuus. Jos työnantaja kokee toteuttavansa yhteiskuntavastuutaan, niin tässä piilee potentiaalisempi mahdollisuus yritysyhteistyön aikaansa Kokemusasiantuntijoita tarvitaan ja sitkeä työnhakijan pitää olla.

8 Työllistämisen ratkaisuehdotuksia Vammaiset ja pitkäaikaissairaat olivat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keksimäärin (Työterveyslaitoksen tutkimus 2011). Hilman toive: ihminen ja resurssit ensin, vammaisuuden ohi Vates-säätiön toive: persoona ja osaaminen edellä.

9 Työllistämisen ratkaisuehdotuksia (2 teemaa) Ratkaisuehdotus rekrytoinnin tehostamiseksi Osaaminen ja persoona edellä Työnhakija kertoo aktiivisesti yritykselle miten työtehtävät ovat mahdollisia Miettimällä valmiiksi tarjoamansa lisäarvo työnantajalle Ratkaisuehdotus perehdytyksen tehostamiseksi Työnantajat / yritykset hyödyntäisivät olemassa olevia työllistämisen tukimuotoja aktiivisemmin, kuten palkkatuki, työkokeilu, työhönvalmennuspalvelu, työolosuhteiden järjestelytuki, oppisopimuskoulutus, apuvälineet, työpankki, sanssi-kortti, duuni-kortti.. Moniammatillista yhteistyötä hyödynnettävä Koko työyhteisö mukaan perehdytykseen ja vastuun jakaminen

10 Kiitos Petri Puroaho projektipäällikkö Välityömarkkinat osana työelämää projekti ( ) Skype: petri.puroaho