OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista. Huhtikuussa lähetettiin 55:lle hankkeen työpajoihin osallistuneelle tai sitä suunnitelleelle henkilölle neljä muodoltaan avointa kysymystä. Niillä selvitettiin draaman ja soveltavan teatterin menetelmien hyötyjä, mahdollisuuksia ja haasteita vastaajien kohdeyhteisöissä. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemystä siitä, minkälaista tietoa menetelmät tuottavat, sekä ideoita ja toiveita menetelmien käytöstä (Ratvio 2011a). Kaikkien seitsemäntoista vastaajan kommenteissa kyse on ennen kaikkea ensikokemuksista ja uuteen menetelmään kohdistuvista odotuksista. Vastausten perusteella näyttää kuitenkin aidosti siltä, että Kansalaisnavigointia metropolissa -projekti voi tuottaa uusia työkaluja tai -tapoja ratkaisemaan kysymystä osallisuudesta kaupungissa. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä, moniarvoisuutta ja virkistymistä Menetelmien käytöllä nähdään olevan positiivisia vaikutuksia. Vastauksista nousee esiin neljä teemaa draaman ja soveltavan teatterin hyödyistä ja mahdollisuuksista kohdeyhteisöissä: Ensinnä osallisuuden lisääminen, jolla tarkoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja asuinympäristönsä

2 kehittämiseen ja päätöksentekoon. Osallisuutta voivat tukea yhtälailla onnistumisen kokemukset maahanmuuttajien työpajassa kuin vuorovaikutuksen syveneminen asukasillassa. Vaatimus kirjattiin vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sen mukaan kaikilla, joiden elämään suunnittelulla ja kaavoituksella vaikutetaan, tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua suunnitteluun (Bäcklund et al. 2002). Draaman hyötynä ja mahdollisuutena nähdään myös yhteisöllisyyden lisääminen, sen tuottama moniarvoisempi tieto ja yksinkertaisesti hyvä fiilis. Motivoimista, osaamista, osallistumista ja juurruttamista Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytöllä nähdään kuitenkin haasteita useissa eri vaiheissa, aina osallistujien löytämisestä tulosten hyödyntämiseen. Ongelmana ovat mielenkiinnon herättäminen ja ihmisten saaminen paikalle. Kuinka saada mukaan syrjäytyneet sekä ihmiset, jotka eivät yleensä osallistu mihinkään? Kuinka saada paikalle ihmiset, joilla on epäilevä ennakkoasenne? Menetelmien käyttöönottoa tai niihin osallistumista kohtaan voidaan kokea ennakkoluuloja, pelkoja ja tottumattomuutta. Soveltavan teatterin on vastaajan mukaan aktiivisesti mentävä ryhmien luo, etsimään asukkaille tai kansalaisille tärkeä sisältö. Kun ryhmä on löydetty, tarvitaan hieman aikaa ja rohkeutta, sekä järjestäjiltä että osallistujilta. Lisäksi kysymyksenä on, kuinka juurruttaa yhteisöön hyvät käytännöt. Pieni kokeiluja onkin jo tehty, myös geotieteiden ja maantieteen laitoksella (Ratvio 2011b). Jaettua, koettua, moniäänistä ja ymmärrettyä Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien yhtäältä haasteena ja toisaalta vahvuutena on niiden tuottaman tiedon moninaisuus. Draamalla voidaan ryhmähaastattelun tavoin tuoda esille ryhmässä jaettuja tapoja, asenteita ja merkityksiä. Menetelmien tuottama

3 tieto voi olla myös kokemuksellista: vastaajien aitoja, sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, tuntemuksia ja toiveita. Kokemuksellista tietoa tarvitaan: naiset ja miehet, vähemmistöt ja valtaväestö kokevat tilan eri tavoin. Erilaiset näkökulmat voivat kilpailla yhteiskunnallisessa keskustelussa keskenään. Monipuoliset työtavat tuottavat moniarvoisempaa ja moniäänisempää tietoa. Draaman kautta saatu tieto voi olla hyvin perusteltua ja siten lisätä ymmärrystä, myös ihmisten välillä. Ihmisyyttä, yhteisöllisyyttä, kehitystyötä ja uusia tilanteita Draaman ja soveltavan teatterin menetelmillä nähdään useita uusia ja erityisiä käyttömahdollisuuksia. Menetelmät voitaisiin jalkauttaa esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, vanhainkoteihin tai kaupunginosiin, joissa on maahanmuuttajakeskittymiä. Tällöin ydin olisi ihmisten äänen esille nostamisessa. Draama ja soveltava teatteri voisivat vastaajien mukaan tukea yhteisöllisyyttä ja antaa herätteitä keskustelulle. Parhaimmassa tapauksessa tämä lisäisi ihmisten sitoutumista alueeseensa, vahvistaisi paikallista identiteettiä ja vähentäisi näin ilkivaltaa sekä turvattomuuden tunnetta. Menetelmien käyttöä voisi levittää tiedottamalla, kouluttamalla uusia vetäjiä ja perustamalla osaajapankkeja. Loppujen lopuksi avain kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen lienee mennä sinne, missä kansalaiset ovat. Draaman ja soveltavan teatterin menetelmät sopivat yhtälailla asukastilaisuuksiin, työpaikoille, kauppakeskuksiin, metroasemille kuin yliopistokampuksellekin. Aurinkoista kesää kaikille! Rami Ratvio

4 Lähteet: Bäcklund, P., Häkli, J. & H. Schulman (2002, toim.). Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. 295 s. Gaudeamus, Helsinki. Ratvio, R. (2011a). Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien luonne havaintoja Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeen itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisesta osiosta. Ratvio, R. (2011b). Kuinka opettaa ja tutkia herkkää aihetta? LUMA Sanomat. Valtakunnallinen LUMA-keskus. Helsingin yliopisto. < > Kuva: Maantieteen ja sosiologian opiskelijat käsittelivät draamatyökaluilla tutkimustuloksiaan Kumpulan kampuksella maaliskuussa Tsekkaa myös Kansalaisnavigointi-karttaa! Sinne on kerätty kevään toimet, työpajat samaan karttaan. Kansalaisnavigointikartta

5