VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen, erittely ja tiivistys (ytimen löytäminen), taito erottaa perustelun ja suostuttelun keinoja, luotettavuuden arviointi >tarkoituksenmukaisen palautteen antaminen
Viestintätaitojen osa-alueita Strategiataidot: Keskustelun aloitus, ylläpito, mielipiteen esittäminen järjestyneesti, ristiriitatilanteen hallinta, havainnollistus, vakuuttaminen, perustelu Sanoman vastaanottoon liittyvät taidot: Kyky tehdä johtopäätöksiä, kyky erottaa mielipide tosiasioista, taito havaita sosiaaliset normit, luova kommunikointi Ihmisten välisiin suhteisiin ja
VIESTINTÄ SUOMESSA MUUTTUMASSA puhujakeskeisestä viestinnästä vuorovaikutukselliseen viestintään Miten saadaan viesti perille yhä tihenevässä viestien viidakossa? Viestintäyhteiskunta
SUOMALAINEN VIESTIJÄNÄ Se, joka ei tunne muita kieliä, ei tiedä mitään omastaan -Goethe- Miten tämä pätee kulttuuriin? Kulttuuri antaa sen asteikon, jolla ihminen arvioi ympäristöään Oma kulttuuri määrää, mikä on normaalia kommunikointia, kuka on puhelias tai vaikeneva siihen verrattuna Oma kulttuuri määrää, miksi puhutaan tai ei puhuta
ESIMERKKI 1 Hiljainen Amerikassa TULKINTA: ANTAUTUNUT ARKA UJO SYRJÄÄN VETÄYTYVÄ TIETÄMÄTÖN
Esimerkki 2 Hiljainen Suomessa TULKINTA: KYPSÄ TASAPAINOINEN VIISAS
KESKUSTELUKÄYTTÄYTYMIN EN Ominaista on toisen osapuolen hiljainen hyväksyminen Suomalainen ei odota mielipiteen perustelua tai erimielisyyden perustelua. Vaitiolo ei ole myöntymisen merkki. Kuulija on vaiti, koska hän ei halua loukata puhujaa ilmaisemalla suoraan erimielisyytensä
ESIMERKKI: VÄITTELY Väittely on vieras ja kielteisesti leimautunut kanssakäymisen muoto Miten ymmärrämme väittelytilanteen? Eriävä mielipide vastustaa koko ihmistä Suomalainen reagoi väittelyyn toisin kuin monissa kulttuureissa (uhkaa asemaa, arvovaltaa ja julkista minää) Suomalainen ei alennu väittelemään, koska hän haluaa suojella itseään Eroja myös suomen heimoissa (karjalaiset,
SOSIAALINEN HILJAISUUS Suomalaisten tapa käyttää hiljaisuutta viestinnässä ja suomalaisten suhtautuminen hiljaisuuteen on erilainen kuin muilla kansoilla Suomalainen puhuja tulkitsee herkemmin keskeytykset häirinnäksi ja perustelupyynnöt asiantuntemuksensa ja arvovaltansa häirinnäksi Suhtautuminen taukoihin on erilaista
Keskieurooppalainen tauko VIESTII: NEUVOTTOMUUS TIETÄMÄTTÖMYYS HENKINEN HITAUS
Suomalainen tauko VIESTII: ajattelu harkinta
Suomalaisten sosiaalinen hiljaisuus Puheenvuorojen väliset tauot ovat 2x niin pitkiä kuin esimerkiksi amerikkalaisilla, vaikka puheen nopeus ja sisäiset tauot ovat samanlaisia palautesignaalit ovat vähäisiä (jaa, niinkö, ihanko totta) suomalainen vaikenee, mutta eleet, katseet, hymy jne. ovat tärkeitä > niissäkin joskus vaikeuksia > hienotunteisuutta?
Suomalaisten sosiaalinen hiljaisuus Su. Puhumisen säännöt ovat vaativia; se, mitä sanotaan, on henkilökohtaisesti sitovaa, itsestään selvyyksiä ei pidä sanoa, sanottavan pitää olla sosiaalisesti varteenotettavaa ja ristiriidatonta Yhteydenpito rajoittuu aikaan ja paikkaan (työ ja vapaa-aika erillään) Suomalaiset eivät anna lahjoja. Vastavuoroisuus - riippuvuussuhde ärsyttää.
Sosiaalinen hiljaisuus Vain vähän ohjeita Suomalaiset odottavat itsenäistä työskentelyä Palaute, erityisesti positiivinen + kannustus puuttuu Suoruus > suomalaisista tietää heti, mitä he haluavat (voivat kieltäytyä esim. ruoista) Myyjä ei saa tyrkyttää