Rakennuslautakunta 15 21.02.2017 Oikaisuvaatimus rakennuslupaan 2017-15, asuinrakennus, Nokkakyläntie 233. Koivu Mikko ja Maija 131/10.03.00/2017 RAKLTK 21.02.2017 15 Rakennustarkastaja on myöntänyt toimivaltansa mukaisesti ra kennus lu van asuinrakennuksen rakentamiselle 25.1.2017, lupatunnus 2017-15. Naapurikiinteistön omistajat ovat tehneet oikaisuvaatimuksen 10.2.2017. Oi kai su vaa ti mus on oheismateriaalina. Hankkeelle on myönnetty poikkeamislupa 29.8.2016 187, kaupunginhallitus. Poikkeamislupa on myönnetty yksikerroksiselle asuinrakennukselle laajuudeltaan 133 k-m2. Poikkeamislupa on saanut lainvoiman. Rakennuslupa on myönnetty 133 k-m2 yksikerroksiselle asuinrakennukselle, jossa on kellari. Kellarissa ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja kellari sijaitsee pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Poikkeamisluvassa ei ole kielletty kellarin rakentamista rakennuksen alle. Kellari myös soveltuu paikalle koska rakennuksen korkeussijaintia olisi tullut pintavesien vuoksi nostaa joka tapauksessa olemassa olevasta maanpinnasta ylöspäin. Seuraavassa oikaisuvaatimuksen vaatimusten käsittely valmistelijan vastinein. Rakennus on käytännössä kaksikerroksinen ja kem 260 m2. Näkyvä julkisivu jopa 100 % suurempi kuin vanhan asuinrakennuksen. Kyseessä olevan hankeen on harkittu täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain sekä sen nojalla annettujen säädösten asettamat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :ssä määritellään kerrosala, mitä sillä tarkoitetaan ja lisäksi siinä määritellään kerroksen, kellarin ja ullakon käsitteitä sekä mitä tiloja lasketaan kerrosalaan luettaviksi. Viime vuosisadalla voimassa olleen rakennusasetuksen 75 sanoi asian suoraan ja ymmärrettävästi. "Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen" Maankäyttö- ja rakennuslaista kyseinen selkeä ilmaus puuttuu, mutta sama asia on kirjoitettu 115 :n toiseen momenttiin jossa todetaan "Asemakaavassa voidaan sallia
useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen". Eli lähtökohtaisesti kellarin rakentaminen on sallittua, ellei sitä ole erikseen asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä kielletty. Kyseessä olevalla rakennuspaikalla ei ole asemakaavaa, Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole kieltoa kellarin rakentamiselle eikä lainvoimaisessa poikkeamisluvassa ole kieltoa kellarin rakentamiselle. Näin ollen tarkasteltavaksi jää seikka sijaitseeko kellarissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka laskettaisiin kerrosalaan. Kun otetaan huomioon kerroksessa sijaitsevat tilat, kellarissa sijaitsevat tilat ja niiden sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus on lupaharkinnassa voitu päätyä ratkaisuun, että kellarissa ei ole kerrosalaa muodostavia tiloja eikä se ole kerros. Näin ollen käsiteltävänä ollut rakennuslupahakemus on ollut poikkeamisluvan mukainen, yksikerroksinen ja kerrosalaltaan 133 k-m2. Kellarin osalta on lupa siis ollut myönnettävissä. Näkyvän julkisivun laajuus verrattuna alkuperäiseen vanhaan rakennukseen on kieltämättä uudessa rakennuksessa suurempi kuin vanhassa asuinrakennuksessa. Asemapiirroksesta voidaan mitata vanhan rakennuksen pituudeksi itä-länsi suunnassa noin 13,8 metriä ja uuden rakennuksen vastaava mitta on noin 17,3 metriä. Asemapiirroksesta voidaan myös todentaa uuden rakennuksen sijainnin olevan poikkeusluvan mukainen ja laajuinen. Poikkeusluvassa rakennusala on osoitettu ulottuvan länsirajasta 5 metrin etäisyydeltä itärajalle 3-5 metrin etäisyydelle ja myönnetyssä rakennusluvassa kyseiset mitat ovat noin 8,1 metriä ja 4,3 metriä. On ilmeistä, että rakentaminen 2010-luvulla ei enää vastaa 1960- luvun rakentamisen ulkomuotoa ja mittasuhteita. Hankkeen on harkittu sopeutuvan riittävästi maisemaan niin järveltä kuin mantereeltakin tarkasteltuna. Uusi rakennus ei ole kopio vanhasta, mutta se täyttää kuitenkin sille asetetut kauneuden ja ympäristöön soveltuvuuden kriteerit. Hankkeen lupapäätös ja pääpiirustukset ovat oheismateriaalina. Maisemavaikutukset ja vaikutus kaavoitukseen. Hanke on poikkeamisluvan mukainen ja poikkeamisluvassa on tutkittu hankkeen vaikutukset kaavoitukseen. Poikkeamisen edellytys on, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamista ei olisi saanut myöntää jos edellä mainittua haittaa olisi ilmennyt. Poikkeamisen edellytykset on tutkinut kaavoituksen asiantuntija hakemusta valmistellessaan. Maisemavaikutuksia sivuttiin jo edellisessä kohtaa, mutta tämän lisäksi rakennusluvan mukaisen rakennuksen soveltuvuutta ja vaikutusta maisemaan voidaan arvioida rakennuslupahakemuksen liitteiden maastoleikkaus a-a ja maastoleikkaus b-b avulla. Rakennusluvan mukaisen rakennuksen harjakorkeus on noin 1,1
metriä korkeammalla kuin idänpuoleisen naapurirakennuksen harja ja noin 1,6 metriä korkeammalla kuin vanhan asuinrakennuksen harja. Kyseisistä selvityksistä voidaan todeta, että maisemavaikutukset jäävät pieniksi varsinkin kaukomaisemassa järvelle päin. Luvan mukainen uudisrakennus on suurempi kuin vanha asuinrakennus ja suurempi kuin viereinen rakennus. Se ei kuitenkaan ole objektiivisesti tarkasteltuna niin merkittävästi paljon suurempi, että sillä olisi maisemaa pilaavaa vaikutusta mihinkään ilmansuuntaan tarkastellen. Maisemaa se kyllä muuttaa, mutta muutos luo myös kerroksellisuutta sekä monipuolisuutta rakennettuun ympäristöömme ja sen historian muodostumiseen. Asiassa tulee kuitenkin huomioida myös se seikka, että kyseistä rakennuspaikkaa eikä sen rakennuksia ole rajoitettu muutosten suhteen millään keinoin. Alueella voimassaolevassa yleiskaavassa on maininta kyseisten alueiden mahdollisuudesta sisältää herkkiä maisema- ja kulttuuriympäristö ym. kohteita. Maakuntakaava ehdotuksessa on ehdotettu alueen sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kyseiset ehdotukset koskevat kuitenkin isompia kokonaisuuksia joissa yksittäinen asuinrakennus ei vaikuta mainittavasti maisemakokonaisuuteen. Alakerran piilottaminen vaatii paljon maansiirtoa ja vaikuttaa harjakorkeuden nousuun vanhaan verrattuna. Edellisten lisäksi voidaan todeta, että maansiirtoa joudutaan tekemään vaikka kellaria ei rakennettaisikaan. Vanhan asuinrakennuksen korkeusasema on ajan kulumisen vaikutuksesta ja mahdollisista maankäytön muutoksista johtuen melko alhainen. Toisin sanoen vaikka paikalle rakennettaisiin rakennus ilman kellaria jouduttaisiin maanpinnan korkeuksia nostamaan joka tapauksessa pintavesien hallinnan vuoksi nykyistä korkeammalle. Maastoleikkauksista a-a ja b-b voidaan arvioida maanpinnan nousevan noin 1,0-1,2 metrin verran rakennuksen seinävierustoilla. Kellarin korkeudesta kuitenkin yli puolet sijoittuu olemassa olevan maanpinnan alapuolelle ja kokonaisuuden voidaan arvioida täyttävän kohtuulliset vaatimukset. Tulvarajat ei selviä suunnitelmista eikä maalämmönsijoitus. Tulvarajat ja vedenkorkeuksien vaihtelun vaikutukset suunnitteluun on esitetty maastoleikkauksissa a-a ja b-b sekä rakennuslupahakemuksen liitteenä olevassa erillisessä selvityksessä rakennuskorkeuksista. Kyseiset seikat vaikuttavat lähinnä hankkeen erityissuunnitelmiin.
Oikaisija esittää näkemyksensä hallinto-oikeuden linjauksesta Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksestä, rakennuspaikan pinta-alasta, rantaviivan pituudesta sekä muista poikkeamisen edellytyksistä hankkeeseen ja sen aikaisempaa käsittelyyn liittyen. Nämä seikat on ratkaistu poikkeusluvalla ja se on saanut lainvoiman. Oikaisija väittää hankkeen sotivan paikalle asetettuja rakentamismääräyksiä vastaan. Hanke on poikkeamisluvan mukainen eikä siinä ole haettu poikkeamisia suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä taikka muista säädöksistä haetun poikkeamisluvan lisäksi. Rakennuslupapäätös muut lupaehdot huomioiden täyttää luvan myöntämisen edellytykset hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Oikaisija vaatii rakennusluvan kumoamista hallinto-oikeuden linjausten ja rakennusmääräysten vastaisena. Edellä esitettyyn viitaten rakennuslupapäätöksen kumoamiseen ei ole esitetty sellaista syytä, että rakennuslupapäätös voisi olla toisenlainen. Myönnetyn luvan mukaisen rakennuksen ei voida arvioida vaa ran tavan kulttuurihistoriallisia tai arvokkaan maisema-alueen mahdollisia arvoja si jain tin sa, värityksensä eikä kokonsa vuoksi. Aiottu rakentaminen so vel tuu ympäristöönsä ja sen vaikutukset maisemaan ovat vä häi set. Lupaharkinnassa on otettu huomioon oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaa ti muk set normaalin käytännön mukaisesti objektiivisesti tarkastellen. Hakemuksen mukaisen rakentamisen on harkittu täyttävän maankäyt tö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset. Näin ollen lupa on tullut myöntää. MRL 115 Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.
Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen edel lä esitetyn perusteella. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen 040-647 3016