Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto yksittäis - vertailu - kasautuva aineisto
Kerättävän aineiston tallentaminen muistiinpanot, pikakirjoitus: virheiden mahdollisuus, ei vaaranna luottamusta, vaikeuttaa keskittymistä nauhoitus: tallentaa kaiken puheen, purkaminen työlästä, tavallisin video: työläs, tarkka valokuvat: tulkinnan vaikeus kenttäpäiväkirja
Aineiston kattavuus aineiston koko aineiston kyllääntyminen aineiston rajaus
Haastattelu Yksilö- tai ryhmähaastattelu strukturoitu-, teema- ja syvähaastattelu Luonne: haastattelu keskustelu Haastatteluun valmistautuminen: Kysymysrunko, teemat, muistilista
Haastattelujen tekeminen haastattelupaikka, pelisäännöt (aikataulu, nauhuri jne.) tutkimuksen ja haastattelun esittely haastattelijan tyyli viesti tilanteen luonteesta osattava kuunnella, tarkentavien kysymysten merkitys luottamus ja kasvojen säilyttäminen
Eettiset kysymykset tutkimuslupa aineiston keruu (ei salaa) tutkimuskohteen hyväksikäyttö tieteen nimissä kohteeseen vaikuttaminen tuloksista tiedottaminen (tutkimuskohteen paljastuminen)
Ryhmätehtävä: haastattelun suunnittelu Tutkimustehtävän on tutkia mediaorganisaation journalistista toimintakulttuuria. Oletuksena on, että toimintakulttuurilla tarkoitetaan organisaatiossa vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään haastattelua. Suunnitelkaa ryhmissä haastattelustrategia ja runko.
Analyysin lähtökohtia teoria- vs. aineistolähtöisyys todellisuuskäsitys ja kielen merkitys: kielen käytöllä tuotetaan erialisia versioita asioista vs. kieli heijastelee todellisuutta kohteena arkiset ensimmäisen asteen tulkinnat -> tavoitteena teoreettiset toisen asteen tulkinnat
Laadullisen tutkimuksen kohde (Peräkylä) maailmassa vallitsevat tosiasiat ihmisten kokemukset ja tunteet kulttuuriset rakenteet ja erottelut vuorovaikutusprosessit
Esimerkki kohteista Siitä lehtikirjotuksestakin sitten pääsis jatkamaan sitä, mitä tästä tuli sitten omakohtasuuksina, ja sieltä lähtis se keskustelu, ja se sama lehtikirjottaja rupeis jatkamaankin ja lähtis siihen mukaan, siihen touhuun. Täähän ei toistaseks toimi, vaikka lehdillä on usein se. Ett kun on artikkeli, niin sitten verkossa jatkuu keskustelu, ja sitt menee kattoon ja sitt siellä on jotain aivan hengetöntä niin kun hölö-hölöä. Ett harvoin se toimittaja osaa tulla sitten sen rahvaan tasolle, joka siellä velloo siinä keskustelussa. Sillon se rahvas saattaa ruveta revittelemään mielikuvituksettomasti ja tyhmästi ja sitä ei jaksa lukea. Ett se semmonen sen alkuperäsen ajatuksen innottajan mukaan tuleminen siihen jatkokeskusteluun on mun mielestä hirveen tärkeetä.
Analyysin eteneminen aineiston purkaminen tekstiksi eli litterointi (esim. keskusteluanalyysi) luokittaminen tulkinta (teoriasidonnaisuus) analyysi käsityömaista ja tapauskohtaista analyysiyksikön merkitys
Erityisiä analyysitapoja diskurssianalyysi kvantifioiminen teemoittelu sisällön analyysi kehysanalyysi keskusteluanalyysi juonellisuus retoriikka
Diskurssianalyysi Kielen käytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimus, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä (Suoninen 1997) Diskurssi on eheä säännönmukainen merkityssuhteiden systeemi, joka rakentuu sosiaalisissa käytännöissä ja samalla rakentaa sosiaalista todellisuutta lähtökohtaoletukset (Jokinen, Juhila ja Suoninen 1993): konstruktionistisuus Merkityssysteemien kirjo toiminnan kontekstuaalisuus Funktionaalisuus (seurauksia tuottava luonne) toimijoiden kiinnittyminen diskursseihin
Kolmiulotteinen diskurssi (Fairclough 1992) teksti Diskursiiviset käytännöt (tuotanto, levitys, kulutus) sosiaaliset käytännöt (ideologia ja hegemonia)
Luotettavuuden arviointi triangulaatio (kolmiomittaus), onnistuu harvoin aineiston keräys huolellista ja systemaattista analyysissa käsittely- ja tulkintasäännöt, teoriasidonnaisuus yksityiskohtainen raportointi ja julkisuus ikkuna todellisuuteen vai vakuuttava teksti? -> todellisuuden luonne: positivismi - konstruktionismi
Analyysiharjoitus ryhmissä Otteita haastatteluista: onko blogin pitäminen harrastus? Millaisia kysymyksiä aineistolla voidaan esittää? Miten haastateltavien puhetta voisi jäsentää? Mikä voisi olla analyysikohde?