LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?"

Aku Melasniemi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen poliittisessa retoriikassa ja hallinnon toimijoiden kokemuksissa Akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio, Tutkijatohtori Pia Bäcklund Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG), Tampereen yliopisto Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö (RELATE), Suomen Akatemia

2 Mistä poliittis-hallinnollisessa retoriikassa puhutaan kun puhutaan alaikäisten osallistumisesta? Lasten ja nuorten osallistuminen: Mitä se on ja mitä sen pitäisi olla?

3 Tavoitteet, aineistot ja analyysin lähtökohdat TAVOITTEET Perustutkimusta; tuottaa uutta tietoa tiedeyhteisölle ja soveltavan jatkotutkimuksen perustaksi Hermeneuttinen lähestymistapa; parantaa ymmärrystä lasten ja nuorten osallistumiseen liittyvistä poliittishallinnollisista käsityksistä, tulkinnoista ja epäselvyyksistä Jaettujen käsitysten paikantaminen; mistä asioista vallitsee yhteisymmärrys Perustavanlaatuisten olettamusten tunnistaminen; mikä otetaan annettuna Sokeiden pisteiden ja todellisuuden lukkojen paljastaminen; mitä ei nähdä, mistä ei puhuta

4 Tavoitteet, aineistot ja analyysin lähtökohdat AINEISTOT Tutkimuskohteena kuutoskaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu), aineistonkeruu Avaintoimijoiden temaattiset esseet (18) Lastensuojelusuunnitelmat (6) Osallistumiseen liittyvät erilliset poliittis-hallinnolliset kuntatason toimintaohjelmat Kansalliset osallistumista ohjaavat poliittis-hallinnolliset toimintaohjelmat ja strategiat Tämän lisäksi hyödynnetty haastattelu- ja dokumenttiaineistoja ryhmän aiemmasta/rinnakkaisesta tutkimuksesta

5 Tavoitteet, aineistot ja analyysin lähtökohdat ANALYYSIN LÄHTÖKOHDAT Lasten ja nuorten osallistumisasioiden koordinoiminen, organisoiminen ja hoitaminen vaihtelee kunnittain; projektiluonteista, sis. ostopalveluita ja yhteistyöhankkeita Vaikeus tavoittaa olennaiset avaintoimijat Tieto sirpaleista, kokonaiskäsitystä vaikea muodostaa Osallistumiseen liittyviä strategioita, toimintasuunnitelmia, -ohjelmia lukuisia (kansalliset/kunnalliset/sektorikohtaiset; yleiset/erityiset; lakisääteiset/ vapaaehtoiset ) Tieto sirpaleista, kokonaiskäsitystä vaikea muodostaa Dokumenttien keskinäissuhteiden ja ohjausvaikutuksien hahmottaminen haastavaa

6 Vallitsevan retoriikan keskeiset sisällöt Lasten ja nuorten osallistumisen ja yhteisöllisyyden nykytilanteen arviointi ja paremman tulevaisuuden visiointi Lasten ja nuorten omien tilojen määritteleminen Lasten ja nuorten osallistamisen, osallistumisen ja osallisuuden tavoitteiden asettaminen Lasten ja nuorten kansalaiseksi kasvattaminen Lasten ja nuorten näkeminen ryhminä, joilla on yhteisiä tavoitteita ja toiveita

7 TULKINNAN DEMOKRATIAKEHYS: Lapsi yhdenvertaisena yhteiskunnan toimijana Demokratiatulkinta poliittisen toimijan paikka lasten osallistumisen mieli lasten osallistamisen tavoitteet

8 Osallistuminen oikeus vai velvollisuus? Liberaali politiikan teoria: osallistuminen oikeus, ei velvollisuus Olennaista kaikkien oikeus toimia omalla tavallaan Edustuksellisuudesta ei tarvitse huolehtia, jos prosessi avoin; passivisuus oma valinta Hegeliläis-marxilainen politiikan teoria: osallistuminen velvollisuutta yhteisön hyväksi Yhteinen tahto mahdollista ja tarkoituksenmukaista saavuttaa Osallistujien laaja kattavuus keskeistä

9 Mikä osallistamisen lähtökohtana? MUUTAMIA VAIHTOEHTOJA Aggregatiivinen demokratia: edustuksellisuus; päätöksenteon oikeutus äänestäen Deliberatiivinen demokratia: avoimuus ja kommunikaatio; erilaisten näkemysten esille saaminen; konsensus Agonistinen demokratia: avoin dialogi; yhteismitattomien tulkintojen moninaisuus; konfliktien sietäminen ja prosessin oikeudenmukaisuus

10 TULKINNAN DEMOKRATIAKEHYS: Lapsi yhdenvertaisena yhteiskunnan toimijana Demokratiatulkinta poliittisen toimijan paikka lasten osallistumisen mieli lasten osallistamisen tavoitteet Havaitut ongelmat LASTEN OSALLISTUMINEN POLIITTINEN TOIMIJUUS lasten osallistumista koskevien näkemysten taustalla vaikuttavista demokratiakehyksistä ei puhuta lasten osallistamisen tavoitteet asettuvat ristiriitaisista lähtökohdista

11 TULKINNAN TILAKEHYS: Lapsi yhdenvertaisena yhteiskunnan toimijana Kansalaisuuden tilallisen paikantumisen tulkinta lasten osallisuuden ensisijaiset kontekstit lasten osallistamisen paikat lasten osallistumisen käytännöt

12 Tilallinen paikantuminen arjessa Tilallinen paikantuminen instituutioissa Millaiseen perheeseen syntyy ja minkä aseman siellä saa? Missä ja keiden kanssa elää? Millaiseen historiaan kiinnittää elämänsä? Missä liikkuu? Mihin pääsee? Keihin voi tutustua? Mistä saa tietoa? Mihin maahan, kuntaan, seurakuntaan syntyy? Missä talossa ja kaupunginosassa elää? Millainen varhaiskasvatusympäristö? Osallistuuko neuvoloiden toimintaan? Onko erityisten terveys-tai sosiaalipalveluiden piirissä? Minkä koulun oppilaana aloittaa? Mihin suuntautuu koulu-urallaan? Onko erityisten oikeustoimien piirissä? Millaisen opintopolun valitsee? Mihin yhteisöihin osallisuuden kokemukset kiinnittyvät? Minkä yhteisön millaisena jäsenenä toimiminen tuntuu mielekkäältä? Millaisen osallisuuden tukeminen vahvistaisi kokemusta yhteisön jäsenyydestä?

13 TULKINNAN TILAKEHYS: Lapsi yhdenvertaisena yhteiskunnan toimijana Kansalaisuuden tilallisen paikantumisen tulkinta lasten osallisuuden ensisijaiset kontekstit lasten osallistamisen paikat lasten osallistumisen käytännöt Havaitut ongelmat LAPSEN MAAILMA ON LAAJENEVA KEHÄ, JONKA KESKIPISTEITÄ OVAT POSTIOSOITE JA KOULULUOKKA lasten osallisuus moninaisissa eletyissä maailmoissa jää osallistamiskäytännöissä tunnistamatta osallistuminen ei suurelta osin mahdollista omista näkemyksistä ja kokemuksista käsin (rajoitettu oma )

14 Mistä poliittis-hallinnollisessa retoriikassa puhutaan kun puhutaan lasten osallistumisesta? POLIITTISEN YHTEISÖN JÄSENYYS KANSALAISOIKEUTENA Osallisuus: Jokaisen ihmisen arkinen maailmassa olemisen muoto Osallistuminen: Aktiivisuutta itselle merkittävissä yhteisöissä Vaikuttaminen: Aktivoitumista omien yhteisöjen merkittävissä asioissa OIKEUS TOIMIA POLIITTIS- HALLINNOLLISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Osallisuus: Paikka tietynlaisessa poliittis-hallinnollisessa järjestelmässä Osallistuminen: Aktiivista toimintaa mahdollisessa järjestelmässä sen tarjoamista asemista käsin Vaikuttaminen: Tärkeiden asioiden puolesta toimimista järjestelmässä

15 Sokeita pisteitä ja todellisuuden lukkoja Osallisuusretoriikan rakentuminen Muodostuu ristiriitaisten rationaliteettien puristuksessa Nojautuu erilaisiin tulkintoihin toimivasta demokratiasta, jopa saman kaupungin ja viraston sisällä Asiantuntijat Eivät välttämättä tunnista yleistä retoriikkaa omakseen Toimivat osin henkilökohtaisten käsitystensä pohjalta Joutuvat sovittamaan hallinnon retoriikkaa yhteen käytännön realiteettien kanssa Lapsia ja nuoria koskeva osallistumisretoriikka Yhteisöllisyyden ja osallisuuden alueperustaisuus Kollektiivisen ja yksilöllisen toimijuuden ristiriidattomuus Hyvän leima ; osallistaminen aina oikealla asialla Me muut -dilemma puuttuu

16 Politiikka-analyysistä nousevia kysymyksiä Osallistuminen demokratian toteuttamisen haasteena Millaiset suunnittelun ja päätöksenteon prosessit edistävät parhaiten lasten ja nuorten osallisuuden ja tasa-arvoisuuden kokemuksia? Millaisen demokratian toimijoina heitä pyritään tukemaan? Kuinka jättää lasten kansalaisuuden poliittista liikkumavaraa? Osallistuminen tiedon luonteeseen liittyvänä haasteena Millä edellytyksin lapsilta ja nuorilta saatu informaatio muuttuu päteväksi ja tarpeelliseksi tiedoksi, joka voi vaikuttaa asioihin? Kuka määrittelee lasten ja nuorten osallistumisen kontekstit ja arvottaa heidän näkemyksensä, ja millä parusteilla? Osallistuminen menetelmällisenä haasteena Millä menetelmillä voidaan parhaiten tunnistaa ja tukea asten ja nuorten moninaisia kokemusmaailmoja, näkemyksiä ja toimijuutta? Miten tavoittaa ne lapset ja nuoret, joiden osallisuusvaje on suurin? Miten oma valinta osallistua voi toteutua?

17 Kiitokset! Akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio, Tutkijatohtori Pia Bäcklund Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG), Tampereen yliopisto Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö (RELATE), Suomen Akatemia

Samankaltaiset tiedostot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja