3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

Samankaltaiset tiedostot
3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:

2.2 Monotoniset jonot

Kertaustehtävien ratkaisut

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Polynomien laskutoimitukset

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Matematiikan tukikurssi

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1. Lukujonon käsite, lukujonon suppeneminen ja raja-arvo

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Riemannin integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

5 Epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

3 Integraali ja derivaatta

Riemannin integraalista

2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

4 Pinta-alasovelluksia

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Laaja matematiikka 2 Kevät 2005 Risto Silvennoinen

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Matematiikan tukikurssi

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

Analyysi B. Derivaatta ja integraali. Pertti Koivisto

6 Integraalilaskentaa

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Sarja on "summa, jossa on äärettömän monta yhteenlaskettavaa". Täsmällisempi määritelmä on seuraava: Tarkastellaan lukujonoa ( a n)

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Sinilause ja kosinilause

Tasaväli-integraali. Mikko Rautiainen. matematiikan Pro Gradu-tutkielma

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Pertti Koivisto. Analyysi B

1 Eksponenttifunktion määritelmä

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Potenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea.

Menetelmiä formuloinnin parantamiseen

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Matematiikan peruskurssi. Seppo Hassi

2 Epäoleellinen integraali

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

Numeerinen integrointi

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Matemaattiset menetelmät I. Seppo Hassi

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

Insinöörimatematiikka IA

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

9. MÄÄRÄTTYÄ INTEGRAALIA KOSKEVIA LAUSEITA

Kvanttimekaniikan perusteet

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

VEKTOREILLA LASKEMINEN

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Kertausta ja täydennystä

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

Transkriptio:

. Polyomifuktio kulku. Lokliset äärirvot Tähästiste opitoje perusteell ost piirtää esisteise polyomifuktio kuvj, suor, ku se yhtälö o ettu. Ost myös pääpiirtei hhmotell toise stee polyomifuktio kuvj, prbeli, se ukemissuu j ollkohtie perusteell. Tämä kurssi sisällöissä o esitelty myös prbeli huipu koordittie määrittämie derivt vull. Ku esisteise polyomifuktio yhtälö o stu esii s. rtkistuss muodoss y = k + b, ii ost yleesä ilm pitkiä miettimisikoj ilmoitt ko. fuktio kuvj olev ousev suor, jos k > 0, lskev suor, jos k < 0. Vielä käsittelemätö kulmkertoime rvo k = 0 tiedott suor olev -kseli suutise. Toise stee polyomifuktioss y = + b + c kertoime etumerki merkitys hllit yleesä hyvi iki ukemissuu suhtee. Lisäksi o hyvä oppi tuistm, että itseisrvolt suuri kertoo kuvj olev kpe j ts prbeli olev sitä leveämpi, mikä lähempää oll o. Ku ryhdytää käsittelemää korkemp stett olevi polyomifuktioit, o hyvä muist, että vstv yhtälö juurie lukumäärä voi oll eitää yhtälö steluku, mikä puolest ilmoitt kuvj j -kseli leikkuspisteide lukumäärä j sijii, jos yhtälö o osttu rtkist. Pelkkä ollkohtie tietämie (joit välttämättä ei edes ole yhtää) ei vielä pljo ut tilteess, joss kuvj tulisi hhmotell. O esiksiki syytä oppi sisäistämää se yleie tosisi, että polyomifuktioss korkeimm stee termi etumerkillä o vhv vikutus kuvj muotoo oi pääpiirteissää. Jos tähä tietoo vielä pystytää yhdistämää derivt merki yhteys fuktio itoo ksvmisee/väheemisee, sekä ymmärtämää, että derivt merki vihtuess myös fuktio ksvusuut vihtuu, jolloi void määrittää fuktio s. piklliset äärirvot, ii kuvj piirtämisee vdittv tietämys o ksss. Selvitetää esi, mikä merkitys o polyomifuktio korkeit stett olev termi kertoime etumerkillä. Oletet siis, että fuktio määrittelyjoukko o koko relilukuje joukko R j että fuktio o määritelty vi yhdellä lusekkeell, jolloi ilm muut tiedetää fuktio olev derivoituv j jtkuv. Suljet iki tässä viheess trkstelu ulkopuolelle s. ploitti määritellyt fuktiot.

****************************************************************** LAUSE 8 Tod. Olkoo P koko R:ssä määritelty polyomifuktio, joss >. Fuktioll P: P () = + +... + + 0 ei ole suurit eikä pieitä rvo, jos o prito ei ole suurit rvo, mutt o bsoluuttie miimirvo, jos o prillie j positiivie ei ole pieitä rvo, mutt o bsoluuttie mksimirvo, jos o prillie, mutt egtiivie. Olkoo prito: lim P() = lim P() = lim lim ( ( + + +... + +... + + 0 ) + = 0 ). = Rj-rvo äärettömyydessä o itseisrvolt ääretö ti miiusääretö, mutt smmerkkie kui kerroi. Smoi o rj-rvo miius-äärettömyydessä itseisrvolt ääretö, mutt vstkkismerkkie kui kerroi. Toisess päässä relikseli fuktio rvot ksvvt yli kikkie rjoje j toisess päässä e väheevät. Mitää yksikäsitteistä suurit ti pieitä rvo ei ole. Olkoo prillie j positiivie lim P() = lim ( + +... + lim P() = lim ( + +... + + 0 + ) = 0 ) = = = Ku muodostet fuktio P derivtt, tämä steluku o prito. Hyvi pieillä : rvoill P o egtiivie j P idosti väheevä. Hyvi suurill : rvoill P o positiivie j P idosti ksvv. (lusee esimmäie koht) Stt oll, että derivtt P viht

merkkiää useitki kertoj, mutt kosk P o jtkuv suljetull välillä, jok lkupiste o derivt piei j loppupiste derivt suuri ollkoht, ii fuktio P s tällä välillä suurimm j pieimmä rvos. Näistä pieimmistä rvoist yksi o fuktio bsoluuttie miimirvo. Fuktio P ei site voi sd rvo. Olkoo prillie j egtiivie lim P() = lim P() = lim lim ( ( + + +... + +... + + + 0 ) = 0 ) = = = Fuktio P ei yt voi svutt rvo +, mikä todistet vstvsti kui tpus, missä o prillie j positiivie. ****************************************************************** Esim. Fuktio P steluvu j korkeit stett olev termi kertoime etumerki muk void pääpiirtei hhmotell iv tuistettvsti polyomifuktioide kuvji: < 0 > 0 Esim. Kolme stee polyomifuktio

< 0 > 0 Esim. Neljäe stee polyomifuktio Esim. Viidee stee polyomifuktio. Oko < 0 vi > 0? Plutet mielii fuktio pikllise j bsoluuttise rvo määritelmä:

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 9 Fuktio f svutt jollki välillä (voi oll voi ti suljettu, mhdollisesti koko R) (globlise) bsoluuttise mksimirvo pisteessä 0, jos väli jokisess pisteessä f( 0 ) > f(). Jos yhtäsuuruus suljet pois, puhut idost mksimirvost. Tällisest : rvost käytetää imitystä mksimipiste ti mksimikoht. Sot edellee, että fuktioll o pisteessä 0 pikllie mksimirvo, jos o olemss joki pistee 0 ympäristö, jok jokisess pisteessä f( 0 ) > f(). Käätämällä sopimuksiss esiityvät epäsuuruusmerkit toisi päi tull määritelleeksi bsoluuttie miimirvo j pikllie miimirvo. ****************************************************************** Edellä käsiteltyje sioide ojll o ilmeistä, että piklliste äärirvoje määrittämie o kiiteässä yhteydessä derivtt. Oh selvitetty, että jos fuktioll o pikllie äärirvo pisteessä c j fuktio o derivoituv tässä pisteessä, ii f (c) = 0. Ei kuitek ole täysi selvää, oko fuktioll tällisess pisteessä pikllie mksimi viko miimi j oko derivt ollkohdss sitte i äärirvo? Lieee kuiteki ymmärrettävissä, että jos fuktio josski pisteessä muuttuu ksvvst väheeväksi j o tässä pisteessä jtkuv, ii kyseisessä pisteessä fuktioll o pikllie mksimirvo. Vstvsti fuktio muuttuess väheevästä ksvvksi, fuktioll o tällisess pisteessä miimirvo, kuh fuktio vi o jtkuv. Tulokset void koot luseeksi: ****************************************************************** LAUSE 9 Olkoo f jtkuv fuktio välillä I. Tällöi väli I pisteessä c fuktioll f o pikllie mksimirvo f(c), jos o olemss pistee c ympäristö, joss f () > 0, ku < c f () < 0, ku > c.

Fuktioll f o pisteessä c pikllie miimirvo f(c), jos o olemss pistee c ympäristö, joss f () < 0, ku < c f () > 0, ku > c. Tod. : Jälkimmäie tpus: < c, fuktio f idosti väheevä c > c, fuktio f idosti ksvv. Pisteessä = c fuktio muuttuu idosti väheevästä idosti ksvvksi, jote f(c) o pikllie miimirvo (voi oll bsoluuttieki miimi). Huom, että pisteessä = c fuktio ei trvitse oll derivoituv, mutt pistee c ympäristössä derivoituvuus oletet. Kuiteki, jos f o derivoituv myös pisteessä c, ii f (c) = 0. Huom myös, että ellei derivtt vihd merkkiää pisteessä = c, ii f(c) ei ole äärirvo. ****************************************************************** Esim. Piirrä pääpiirtei fuktio P: P() = + 6 + 5 kuvj. P() o polyomifuktio kikkill R:ssä derivoituv j site jtkuv. Edellee P () = + 6 = ( + ). Merkitsemällä derivtt ollksi joudut kolme stee yhtälöö, mikä voi oll vike si. Kurssiss MAA o tutustuttu siihe, että jos korkemm stee ormlimuotoisell yhtälöllä o juuri, ii vsemp puole olev polyomi o jollie tutemttom j juure erotuksell. Yhtälöstä P () = 0 ( + ) = 0 + = 0

ähdää heti, että = o yksi juuri. Triomi + tulee tällöi oll ts jollie biomill. Ku jko suoritet, sd osmääräksi + + j derivtt o esitettävissä tulo P () = ( )( + + ), missä jälkimmäisellä tekijällä ei ole ollek ollkohti, sillä yhtälö + + = 0 diskrimitti D = = 8 = < 0. Derivt merki määrää tällöi tekijä yksi. Ldit kuiteki derivt merkkikvio: ( ) + + + = 0 + + P () + P() väheee idosti ksv idosti P() = + 6 + 5 = j tämä o pikllie miimi j smll io äärirvo myös bsoluuttie miimi. Piirtämistä vrte lsket vielä joiti irtopisteitä tulukkoo: 0 ½ ½ P() 5 0 6 Huom, että seurv sivu kuvj ei ole prbeli, vikk joki verr selliselt äyttää. Kuv o otettu vi hyvi kpelt -kseli väliltä, sillä fuktio rvot ksvvt hyvi jyrkästi, ku ksv (ti meee egtiivise -kseli suut).

6 5 0 0 0,5,5 Kuv Esim.

TÄSTÄ KOHTAA PUUTTUU PÄTKÄ TEKSTIÄ Yhtälölle y () = 0 8 + 6 = 0 löydetää yksi juuri väliltä [0, ], sillä y(0) = < 0 j y() = 9 > 0. Ke thtoo, voi hrukoimll etsiä tämä juure likirvo mite trksti vi hlu, j void lisäksi todist, ettei tämä juuri ole rtiolie. Tässä esimerkissä ei kyetä ollek rtkisem yhtälöä y () = 0, mutt toise derivt vull kyetää osoittm, että derivtll y () o täsmällee yksi ollkoht, missä se viht merkkisä egtiivisest positiiviseksi. Tämä ts kertoo se, että fuktioll y o täsmällee yksi pikllie äärirvo, jok smll o bsoluuttie miimi. Se suuruutt ei määritetty, mutt se likirvo voi etsiä hlutull trkkuudell, ke thtoo. Pe työkluvrstoosi i trvittess käsille otettvksi keio, derivtt (y ) voi tutki derivt derivt (y ) vull. Tällä keioll pääsee moesti rtkisuu differetililske vikeimmiss, teori syvällisempää ymmärtämistä vtiviss tehtävissä. Esim. Osoit, että yhtälöllä 6 + 9 = o täsmällee kolme rtkisu. Huom, että tehtävässä ei käsketä rtkist yhtälöä, ei keties voik, v o osoitettv kolme juure olemssolo. Tärkeä ekvivlessi: yhtälöllä 6 + 9 = 0 o juuri fuktioll P() = 6 + 9 o ollkoht. Siirrytää tutkim koko R:ssä derivoituv j site jtkuv fuktiot P(), jolle P () = + 9 = ( + ) P () = 0 + = 0 = ti =. P () = ( ) = 6( ) P () = 6( ) < 0, jote P() = o pikllie mksimi. P () = 6( ) > 0, jote P() = o pikllie miimi.

Ku lähtee ksvm :stä, ii fuktio P idosti ksv i : rvoo = skk. Alueess < ei voi oll kui yksi ollkoht. Kosk heti ähdää, että P(0) =, ii yksi ollkoht vrmsti o välillä 0 < <. Fuktio o idosti väheevä välillä < < j ku P() =, ii ko. välillä myös o täsmällee yksi ollkoht. Ku >, ii P o idosti ksvv. Kosk P() = 95 > 0, ii täsmällee yksi ollkoht löytyy vielä väliltä < <. Usempi ollkohti ei voi oll, mikä void sitovsti t tiedoksi jo yhtälö steluvu perusteell. Fuktioll P() = 6 + 9 o kolme ollkoht, mikä o yhtäpitävää se kss, että yhtälöllä 6 + 9 = 0 o kolme rtkisu. Huom, että derivtst o pu. Jos imittäi tiedettäisii, että jtkuvll fuktioll o jollki suljetull välillä erimerkkiset päätepistervot, ii tästä voi päätellä ilm tieto derivt merkistä vi se, että tällä välillä o vähitää yksi ollkoht. Toislt jolli fuktioll voivt joki väli päätepistervot oll smmerkkiset j fuktioll silti oll ollkoht tällisell välillä. Tätä voi oll vike hvit, jos väli o kovi kpe. All srjkuvi: Esim. 5 Määritä vkio site, että yhtälöllä + = 0 o täsmällee kksi rtkisu.

Yhtälöllä + = 0 o täsmällee kksi rtkisu Polyomifuktioll P() = + = 0 o täsmällee kksi ollkoht. P o derivoituv j site jtkuv koko R:ssä. Derivtt P () = s rvo oll, ku = ti =. Derivt merkkikvio P () + + P() ks väheee ks mukisesti P( ) = + o pikllie mksimirvo j P() = o pikllie miimirvo. Jott fuktioll olisi täsmällee kksi ollkoht, o joko pikllise mksimi- ti pikllise miimirvo oltv ts oll. Täte sd vkio määrittämiseksi kksi yhtälöä. = 0 ti + = 0, joist rtkisut = tikk =. Pääpiirteiset kuvjt.

Huom, että jos olisi edellytetty etulle yhtälölle vi yhtä rtkisu, tulisi piklliste äärirvoje kumpiseki oll smmerkkiset. Kolme juure tpuksess piklliste äärirvoje tulisi oll erimerkkiset. Yksi rtkisu kolme rtkisu