Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Samankaltaiset tiedostot
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvuohjelmaseminaari

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kaura vaatii ravinteita

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Rikinpuute AK

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

LANNOITEOPAS

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Myllyvehnän lannoitus AK

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Lannoiteopas

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Modduksen vaikutus kasviin

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nurmen lannoitusohjelmat

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Lannoiteopas

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lisälannoitus kasvukaudella

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Lannoiteopas

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Lannoiteopas

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

MegaLab tuloksia 2017

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Reijo Käki Luomuasiantuntija

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvintuotanto kannattaa

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

Transkriptio:

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi taulukko Satotaso kg/ha Typpi kg/ha Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmult. maat Eloperäiset maat Ohra, kaura, seosvilj. 4000 kg 100 90 80 60 Kevätvehnä 4000 kg 120 110 100 70 Syysruis, kevät 3000 kg 100 90 80 40 Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä, kevät Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi 4000 kg 1750 kg 120 110 100 70 110 100 90 60 Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 + 20 + 30 + 40 + 45/50 Ruis 3000 3500 4000 4500 5000 5250 Vehnä, kaura, ohra 4000 4500 5000 5500 6000 6250 Kevätöljykasvit 1750 2000 2250 2500 2750 3000 Syysöljykasvit 1750 2000 2250 2500 2750

Fosforilannoitus Fosfori 4000 kg/ha Vilja öljykasvit palkokasvit Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea 34 26 16 10 5 0 - Lantapoikkeus 34 26 16 15 15 - - Satotasokorjaus, kg P 0 + 3 kg + 6 kg Ruis, satotaso 3000 4000 5000 Vehnä, kaura ohra, satotaso 4000 5000 6000 Öljykasvit, satotaso 1750 2100 2600 Fosforin tasaus 5 vuotta 24.11.2014 Anne Kerminen

Valitse oikea YaraMila lannoite kevät 2015 Viljat öljykasvit palkokasvit Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea Fosfori kg 4000 kg 34/26 16 10 5 0 - Tuote 1 YaraMila Pellon Y 2 YaraMila Pellon Y 3 YaraMila Pellon Y 1 Yara NPKS YaraBela Suomensalpietari Tuote 2 YaraMila Pellon Y 5 YaraMila Pellon Y 2 YaraMila Pellon Y 3 YaraMila Pellon Y 1 YaraMila NK 1 Tarkimman lannoituksen saat jakamalla lannoituksen 2 osaan YaraBela Suomensalpietari tai Axan kasvukaudella Fosforin satotasokorjaus ja fosforin tasaus käyttöön! +3 kg ja + 6 kg Ympäristökorvausjärjestemä ehdotus 24.11.2014 Anne Kerminen

Sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Draco kevätvehnän sato ja valkuainen Valk. % 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 0 0 kg N 60 90 120 150 220 YaraMila Pellon Y 1 9,0 Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 Kasvuohjelma

Sato kg/ha 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 Draco -kevätvehnän lisälannoitus 11,1 12,4 12,3 120 kg N 120 + 20 + 30 kg N 120 + 50 kg N YaraMila Pellon Y 1 444 kg/ha ja YaraBela Axan 185 kg/ha KS =Moddus 0,2 + Amistar 0,3 + Armure 0,3 l/ha Valk. % 15 14 13 12 11 10 9 8 Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 Kasvuohjelma

Draco kevätvehnän lannoitus kannattaa jakaa /ha 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kevätvehnä tuotto /ha Sadon arvo - lannoitekustannus 266 296 120 kg N/ha 120 + 20 + 30 kg N/ha 120 + 50 kg N/ha 17.3.2015 Kasvuohjelma 7

Kevätvehnän lannoitus Yli 120 typpikilon lannoitukset kannattaa jakaa, koska kasvukaudet vaihtelevat - Paras mahdollinen sato lohkokohtaisesti - Mahdollisuus vaikuttaa valkuaispitoisuuteen - Tarkka ravinteiden käyttö => ympäristö - Tarkka lannoitus tarpeen mukaan => talous Riittävästi ravinteita - 6000 kilon sadossa poistuu N 132, P 20, K 27 - Hyvä sato ei synny pelkällä typellä => YaraMila Pellon Y 2 + YaraBela Axan 17.3.2015 Kasvuohjelma 8

Enemmän kauraa Sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Meeri BOR kaura Valk. % 15 14 13 12 11 10 1000 0 kg N 60 90 120 150 220 9 YaraMila Pellon Y 1 17.3.2015 Kasvuohjelma

Lisälannoitus Sato kg/ha 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Meeri BOR 90 kg N 90 + 40 kg N 130 kg N Valk. % 14 13,5 13 12,5 12 11,5 11 YaraMila Pellon Y1 333 kg + YaraBela Suomensalpietari 148 kg/ha 17.3.2015 Kasvuohjelma

Mallasohran lannoitus on muuttunut! Sato 7000 Propino Valk.% 11,5 Sato 7000 Trekker BOR Valk. % 11,5 6000 11 6000 11 5000 10,5 5000 10,5 4000 10 4000 10 3000 9,5 3000 9,5 2000 9 2000 9 1000 8,5 1000 8,5 0 90 kg N 120 + KS 8 0 90 kg N 120 + KS 8 Lannoitus YaraMila Pellon Y 1 KS: Moddus 0,2 l (30), Acanto 0,3 + Proline 0,3 l/ha (39) Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 17.3.2015 Kasvuohjelma 14

Mallasohran viljelyyn kannattaa panostaa 800 700 600 500 400 300 200 Sadon arvo panoskustannukset Propino ja Trekker BOR Lisätuotto /ha 202 Panostamalla viljelyyn voi kompensoida tukien laskua valkuaispitoisuus välillä 9,0-11,5 % Kylvölannoituksena tai jaettuna 100 0 90 kg N 120 kg N + Kasvinsuojelu YaraMila 90-100 kg N + YaraBela 20-30 kg N /ha 17.3.2015 Kasvuohjelma 15

Uutta! Oraslannoitus Sato kg/ha 6000 5800 5600 5400 5200 5000 4800 4600 4400 4200 4000 Oraslannoitus ohralla 6 koetta 100 100+20 (12) 100+20 (30-32) 100+20 (37-49) 120 Satoisat lajikkeet hyötyvät nykyistä korkeammasta lannoituksesta Aikainen lisälannoitus orasvaiheessa on tuottanut enemmän satoa kuin suurempi kylvölannoitus Suositus hyvälle kasvustolle: YaraBela Suomensalpietaria 74 kg/ha 2-lehtivaiheessa Lisätuotto ka. 26 /ha (100 kg -> 100+20 kg) YaraMila PellonY 2 YaraBela Axan Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 Kasvuohjelma

YaraVita Hankkija tuotevalikoima 2015 YaraVita AMAZINC 600 YaraVita GRAMITREL YaraVita THIOTRAC 300 YaraVita MANTRAC PRO YaraVita SOLATREL YaraVita BRASSITREL PRO YaraVita CALTRAC 560 YaraVita MAGTRAC YaraVita BORTRAC 150 YaraVita COPTRAC YaraVita ZINTRAC 700

YaraVita GRAMITREL, viljan kärkituote Optimaaliseen kasvuun ja kehitykseen tarvittavat ravinteet vaihtelevat kasveittain. YaraVita GRAMITREL on avain viljan huippusatoon. Siinä on tasapainoinen ravinnesisältö, jolla avaat viljasi piilevän satopotentiaalin 150 g/l Mg 150 g/l Mn 80 g/l Zn 50 g/l Cu

Avaimet viljan huippusatoon Hyvä kasvuston rakenne Riittävä kupari vahvistaa korren rakennetta ja vähentää lakoontumisriskiä, erityisesti korkeilla typpitasoilla. Sinkki vaikuttaa kasvin hormoonitasapainoon ja sitä kautta lehtien, versojen ja solmuvälien kasvuun Cu Zn Terveet juuret Riittävä mangaanitaso varmistaa juurten korkean lingniinipitoisuuden, mikä merkitsee parempaa vastustuskykyä juuria vahingoittavia taudinaiheuttajia vastaan. Mn Jyvänmuodostus Kuparilannoitus vaikuttaa siitepölyn vapautumiseen, lisäten hedelmällisyyttä ja vähentäen tyhjien tähkylöiden määrää viljoilla. Optimaalinen sinkkitaso jyvänmuodostumisvaiheessa voi lisätä jyvälukua ja jyvän kokoa. Cu Vihreät lehdet Magnesium on lehtivihreän keskusatomi ja sen riittävä määrä edistää yhteyttämistä lehdissä Mangaanilla on avainrooli fotosynteesissä Mg Zn Mn

YaraVita AMAZINC 600 Nurmen Kasvuohjelman uutuustuote! Parantaa nurmen mangaani ja sinkki pitoisuutta Ravinnesisältö: Mangaania 250 g/l Sinkkiä 350 g/l Tankkiseos Starane XL + YaraVita Amazinc! 17.3.2015 Kasvuohjelma 22

YaraVita MANTRAC PRO Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Mangaania 500 grammaa litrassa (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin Vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä.

YaraVita Mantrac Pro lisäsi satoa 960 kiloa Eemeli-kaura 2010 Laihia Jussi K. Niemistö Lähde: Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema/mmt

Sato., kg/ha YaraVita parantaa rapsin satoa 3200 3000 2900 3060 2800 2700 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 + 7 % + 13 % 1000 Käsittelemätön YaraVita Brassitrel 3 l/ha YaraVita Brassitrel 3 l/ha+ YaraVita Thiotrac 5,0 l/ha

Tähkävaiheessa ruiskutettu YaraVita Thiotrac pidensi yhteyttämisjaksoa + Suomensalpietari 20 kg N/ha +YaraVita Thiotrac 5 l/ha Suomensalpietari 20 kg N/ha

YaraVita THIOTRAC 300 Vehnälle, nurmelle ja öljykasveille Ravinnesisältö Rikkiä 300 grammaa litrassa (22.8% w/w) Typpeä 200 grammaa litrassa (15.2% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut Valkuaisen nostoon YaraVita Thiotrac 5l/ha+ typpiliuos 25 l/ha Varmistaa lisätypen hyväksikäytön ja valkuaisen muodostumisen 100 % kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä.

Kiitos!