Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi
Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamaan tutkimushankkeeseen CAP 2013 uudistus ja Suomen maatalouden sopeutumismahdollisuudet Tutkimushankkeessa on tarkasteltu minkälaisia muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia yhteisen maatalouspolitiikan uudistus aiheuttaa Suomen maa- ja elintarviketaloudelle
Tutkimusryhmä ja -raportti MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyrki Niemi Heikki Lehtonen Petri Liesivaara Ellen Huan-Niemi Lauri Kettunen Pellervo Kässi Heini Toikkanen
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja Suomi
Vuonna 2013 sovittu yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus koskee i) suoria CAP-tukia ii) yhteistä markkinajärjestelyä iii) maaseudun kehittämistä ja iv) yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa
Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rakenne EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 1. Pilari (73 % rahoituksesta) 2. Pilari (27 %) Suorat CAP-tuet Tuotantoon Markkina- sitomaton ja tilatuet tilatuki ja tuotantoon sidotut tuet Markkinajärjestelyt Interventiotoiminta, varastointi ja tarjonnan säätely Maaseudun kehittämistuet Maatalouden ympäristötuki Epäedullisten alueiden tuki Rakenne- ja investointituet Maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeet Leadertoiminta
Maatalouden kokonaistuoton rakenne Suomessa vuonna 2012 Yhteensä 5871 milj. Kotieläintuotto 2011 milj. Kasvinviljelytuotto 769 milj. 34 % 13 % CAP-tuet 568 milj. 10 % 13 % 14 % 11 % 5 % Kasvihuone- ja avomaan tuotto 781 milj. Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki 820 milj. Kansalliset tuet ja investointituet 624 milj. Muu tuotto 298 milj. Lähde: MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotulokset (www.mtt.fi/kannattavuuskirjanpito)
CAP-uudistuksessa Suomen maatalouden kannalta oleellista! (1) EU:n rahoittamien tukien kokonaistaso (2) Maatalouspolitiikan eri pilareiden välinen painotus maaseudun kehittämisrahoitus (eli II pilarin tuet) tärkeä Suomelle ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen jatkuvuus (3) Tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus tuotantosidonnaisen tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa (4) Ehdot maataloustukien viherryttämiseksi Miten viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot sopivat Suomen erityisoloihin?
EU-tukien kokonaistasoon ei merkittäviä muutoksia, pilareiden välinen painotus muuttuu hieman 2007 2013 2014 2020 Muutos- % Milj. euroa/ vuosi %- osuus Milj. euroa/ vuosi %-osuus Maatalouden suorat CAP-tuet Maaseudun kehittäminen 558 64,4 524 60,6-6,1 % 308 35,6 340 39,4 +10,4 % Yhteensä 866 100,0 864 100,0-0,2 %
Tuotantosidonnaisten CAP-tukien osuus kasvaa Suomi sai CAPn terveystarkastuksessa vuonna 2008 luvan maksaa 10% CAP-tuesta tuotantosidonnaisena vuoteen 2013 saakka tuotantosidonnaisen CAP-tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa merkitystä myös Etelä-Suomen maidontuotannolle tuotantosidonnainen tuki nousee 20 %:iin CAPtuesta vuonna 2015, josta se alenee 18:%:iin vuoteen 2020 mennessä MTT Agrifood Research Finland 28.1.2014 10
Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen 10-30 hehtaarin viljelyalan tiloilla: vähintään 2 viljelykasvia, joista suurempi enintään 75 % kokonaisalasta Yli 30 hehtaarin viljelyalan tiloilla: vähintään 3 viljelykasvia, joista suurin enintään 75 % ja kaksi suurinta yhteensä enintään 95 % kokonaisalasta Ei koske tiloja, joilla yli 75% nurmea 62. leveyspiirin pohjoispuolella vaaditaan vain 2 kasvia kaikilta yli 10 ha:n tiloilla Ekologinen ala Ylläpidettävä yli 15 hehtaarin viljelyalan osalta 5 % luonnonhoitoalaa Ei koske tiloja, jotka sijaitsevat kunnissa, joissa metsämaata kolme kertaa enemmän kuin peltoa Pysyvän nurmialan säilyttäminen Säilytettävä vähintään 95 % pysyvistä nurmista laskettuna kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti
Tutkimushankkeen tavoite ja tutkimusmenetelmät
Tavoite analysoida miten ennakoidut keskeisimmät CAPmuutokset erityisesti tukipolitiikassa vaikuttavat Suomessa tuotannon kannustimiin, tuotannon määrään ja rakennekehitykseen maatalouden kokonaistasolla tutkimuksellisesti keskeistä eri vaihtoehtojen keskipitkän aikavälin vaikutusten arviointi maatalouden tuotantovolyymeihin eri tuotantosuunnissa, maatalouden tulo- ja rakennekehitykseen
Tutkimushankkeessa politiikka- ja markkinamuutoksen vaikutuksia on tarkasteltu kahden eri mallin avulla EU-27:n maataloutta kuvaavan ekonometrisen markkinamallin (AGMEMOD) avulla on analysoitu markkina- ja politiikkamuutosten vaikutuksia Suomen maatalouteen osana EU:n yhteisiä maatalous- ja elintarvikemarkkinoita Suomen maatalouden alueellista sektorimallia (DREMFIA) on käytetty tutkittaessa politiikka- ja markkinamuutosten alueellisia vaikutuksia maataloustuotannon määrään, maataloustuloon ja maatalouden rakennekehitykseen Suomessa
Oletukset hintojen kehityksestä Viljan ja öljykasvien hintataso vuosina 2014-2020 selvästi korkeampi kuin 2000-luvun alkuvuosina /100 kg 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2010 2015 2020 Rypsi Ruis Vehnä Kaura Ohra
Oletukset hintojen kehityksestä Kotieläintuotteiden hinnat nousevat edelleen tuotantopanosten hintojen nousua vastaavasti /100 kg 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2010 2015 2020 Nauta Lammas Sika Broiler
Arviot maatalouden tuotantovolyymien kehityksestä
Suomen kokonaisvilja-ala säilyy melko vakaana, alentuen hieman vuoteen 2020 mennessä 1000 ha 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 2010 2015 2020 Vilja yht Ohra Kaura Vehnä Öljykasvit Ruis
Maidon kokonaistuotannon väheneminen hidastuu milj. litraa 2400 2350 2300 2250 2200 2150 2100 2050 2000 2005 2010 2015 2020 Tuotanto Meijerimaito
Naudanlihantuotanto (milj. kg) alenee, jos emolehmätuotanto ei kasva milj. kg
Sianlihantuotanto painuu tulevina vuosina pysyvästi alle kotimaisen kulutuksen tason milj. kg 250 200 150 Kulutus Tuotanto 100 50 0 2005 2010 2015 2020 Tuonti Vienti
Siipikarjanlihan tuotanto nousee edelleen kasvavan kulutuksen tahdissa milj. kg 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2010 2015 2020 Tuotanto Kulutus Vienti
Kananmunien tuotantomäärä alenee hieman ja lähestyy kotimaisen kulutuksen tasoa milj. kg 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2010 2015 2020 Tuotanto Kulutus Vienti
MTT Agrifood Research Finland Yhteenveto: CAP-uudistuksen vaikutukset tuotantoon Suomessa näillä näkymin CAP 2013-uudistuksesta tuskin seuraa erityisen dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. maataloustuotanto pysyy Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020, mikäli maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä ja maatalouden kansallinen tukijärjestelmä säilyy ennallaan tuilla edelleen keskeinen rooli tuotantovolyymien ylläpitäjänä vaikka tukien reaalinen arvo asteittain väheneekin markkinat kuitenkin ohjaavat jatkossa yhä enemmän maataloustuotantoa
w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti: etunimi.sukunimi@mtt.fi MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011