Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Transkriptio

1 Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1

2 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien merkitys Suomessa CAP uudistusehdotusten keskeiset kohdat Uudistuksen käsittely EU-tasolla ja Suomessa

3 6 000 Maatalouden tuotto-ja kustannuskehitys vuosina Lähde: MTT Taloustutkimus, 2011 ennakkotieto milj Tuet Muu tuotto Markkinatuotto Tuotantokustannukset YRITTÄJÄTULO E

4 /tila Tuotot ja kustannukset keskimäärin vuonna maitotilat, muut nautatilat, sikatilat ja viljatilat (Lähde: MTT Taloustutkimus, Taloustohtori-palvelu) + Tuet Kotieläintuotot Kasvinviljelytuotot Muut tuotot Jää palkaksi ja korkotuotoksi - Tarvikekustannukset - Kotieläinkustannukset Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset - Kone- ja rakennuskust. - Muut kustannukset MAITOTILAT MUUT NAUTATILAT SIKATILAT VILJATILAT

5 milj Viljelijätuet Suomessa vuosina , milj. (Lähde: budjetti.vm.fi) Kansallinen tuki Ympäristötuki * (EU 28 %) Luonnonhaittakorvaus (EU 28 %) EU-tulotuki ** (EU 100 %) * sisältää myös eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit ** ei sisällä EU-markkinatukia

6 milj Viljelijätuet Suomessa vuosina , milj. (Lähde: budjetti.vm.fi) Kansallinen rahoitusosuus EU-rahoitusosuus (keskim. 41 %)

7 Miksi EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan? 1. EU:lle uusi budjetti vuosiksi yhteensänoin mrd. jakoon 7 vuoden aikana maatalouden suhteellinen osuus pienenemässä(40 % => 33 %), EU-alueen kilpailukyvyn edistämiseen lisää rahaa 2. EU-15 vuonna 2003 => EU-28 vuonna maata 2004; BG ja RO 2007; Kroatia 2013 jäsenmaiden erilaisten tukijärjestelmien yhtenäistäminen 3. Maatalouspolitiikan tavoitteet muuttuvat ruoan tuotanto, ruokaturva, vihreä kasvu ympäristö- ja ilmastokysymykset toimenpiteiden avoimuus ja yleinen hyväksyntä

8 EU:n maatalousmenojen kehitys vuosina mrd. % BKT 70 0,7% 60 0,6% 50 0,5% 40 0,4% 30 0,3% 20 0,2% 10 0,1% 0 0,0% Vientituet Markkinatuet Suorat tuet Tuotannosta irrotetut tuet Maaseudun kehittäminen % EU:n BKT:sta

9 Komission esittämät CAP uudistuksen tavoitteet 1. Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos 3. Tasapainoinen alueellinen kehitys...joihin pyritään 7 eri EU-asetuksen avulla suorien tukien asetus, maaseudun kehittämisasetus, markkinajärjestelyasetus, horisontaaliasetus(rahoitus, valvonta, täydentävät ehdot), hintojen ja tukien vahvistamisasetus, vuoden 2013 siirtymätoimia koskeva asetus ja viinialaa koskevat mukautukset 9

10 Uudistuksen valmistelu EU-tasolla(1/2) Laaja kuuleminen: kevät 2010 (konferenssi) Komission tiedonanto päälinjoista: lokakuu 2010 Keskustelu tiedonannosta: talvi-kevät 2011 Asetusehdotukset komissiosta: lokakuu 2011 Käsittely neuvoston työryhmissä: marraskuu kesäkuu

11 Uudistuksen valmistelu EU-tasolla (2/2) Käsittely neuvostossa (jäsenmaiden maatalousministerit) Käsittely Euroopan parlamentissa (EP) Päätökset EU-budjetista EU:n huippukokouksissa marras-joulukuussa 2012? Neuvoston ja EP:n neuvottelut ja yhteinen ratkaisu uudistuksen pääkohdista alkuvuonna 2013? EU-tason toimeenpanosäädökset vuoden 2013 aikana Kansallinen toimeenpano alkaen 11

12 CAP uudistuksen valmistelu Suomessa (1/2) Uudistuksen kansallinen valmistelu on haastava prosessi tukijärjestelmien yhteensovituksen kannalta tukikokonaisuus koostuu Suomessa useasta tärkeästäelementistä, joilla on oma sisältönsä ja omat tavoitteensa kaikki keskeiset viljelijätukijärjestelmät uudistumassa samanaikaisesti ratkaisu EU-tasolla maatalouspolitiikan sisällöstäja reunaehdoista tarvitaan ennen kansallisia päätöksiä kansalliset tuet (141, 142, ym.) sovitetaan täydentämään uudistettuja EU-tukijärjestelmiä(suorat tuet, LFA-tuki, ympäristökorvaukset jne.) 12

13 Maatalouden tukijärjestelm rjestelmämuutosten muutosten ajoittuminen EU:n rahastokausi EU:n rahastokausi EU:N SUORAT TUET "terveystarkastus" Uudistetut suorat tuet YMPÄRISTÖTUKI Ohjelmakausi Uusi maaseutuohjelma LFA-TUKI Ohjelmakausi Uusi maaseutuohjelma KANSALLISET TUET LFA-lisäosa Etelä-Suomen kansallinen tuki (141) Pohjoinen tuki (142) Muut kansalliset tuet 141-tukikausi Pitkäaikainen tukimuoto Uudistettu lisäosa? Uusi 141-tukikausi? Uudistustarpeet? 13

14 CAP uudistuksen valmistelu Suomessa (2/2) Uudistuksen kansallisen valmistelun työryhmät: (hallinto, tuottajajärjestöt, muut etujärjestöt, tutkijat, neuvonta jne.) EU:n maatalous-ja maaseutupolitiikan uudistuksen valmistelun koordinaatiotyöryhmä Maatalouden rakennetukia valmisteleva työryhmä Luonnonhaittakorvausta valmisteleva työryhmä Maatalouden ympäristötukijärjestelmää valmisteleva työryhmä Eläinten hyvinvointitukijärjestelmää valmisteleva työryhmä Maaseudun yritystukia ja alueellisia kehittämistukia valmisteleva työryhmä EU:n suoria tukia valmisteleva työryhmä Maatalouden riskienhallintatoimenpiteitä valmisteleva työryhmä 14

15 Komission keskeiset ehdotukset Suorien tukien asteittainen tasaaminen jäsenvaltioiden välillä Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja Markkinatoimenpiteiden tehostaminen Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015 Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen 15

16 Komission ehdotus: suorat tuet (1/4) Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä EUR/ha Latvia Malta Netherlands Belgium Italy Greece Cyprus Denmark Slovenia Germany France Luxembourg Ireland EU-27 Austria Hungary Czech Republic Finland Sweden Bulgaria Spain United Kingdom Poland Slovakia Portugal Romania Lithuania Estonia Suorat tuet - uusi jako (EUR/ha)** Suorat tuet - nykytilanne (EUR/ha)* 16 EU-27 keskiarvo (EUR/ha) 90% EU-keskiarvosta (EUR/ha)

17 Komission ehdotus: suorat tuet (2/4) Asteittainen tukikatto (kaikki tuet viherryttämistä lukuun ottamatta) Täydentävät ehdot Tuotantoon sidottu tuki Useat eri tuotannonalat Enintään 5 % tai 10 % suorien tukien määrärahoista Yli 10 % komission luvalla Enintään 2 % suorien tukien määrärahoista Alle 40-vuotiaille Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kansallinen tai alueellinen tasatuki v mennessä Jäsenmaa määrittää alueet ja kriteerit Nuorten viljelijöiden tuki "Viherryttäminen" Perustukijärjestelmä Tuki luonnonhaitta-alueille Alueet, joilla luonnonolosuhteista johtuvia rajoituksia Enintään 5 % suorien tukien määrärahoista Korkeintaan 5 vuoden ajan Aloittamistuki 30 % suorien tukien määrärahoista Uudet tukioikeudet vuonna 2014 Maatalouden harjoittamisen määritelmä Aktiiviviljelijän määritelmä Pienten tilojen tukijärjestelmä Korvaa muut suorat tuet Hakemusten ja valvonnan yksinkertaistaminen Ei viherryttämisvaatimusta Ei täydentäviin ehtoihin liittyviä sanktioita Jäsenvaltioiden määrittelemä kertasuoritus ( euroa/vuosi) Enintään 10 % suorien tukien määrärahoista 17 TAI

18 Komission ehdotus: suorat tuet (3/4) Viherryttäminen(30 % suorien tukien määrästä): perustukijärjestelmään kuuluvien viljelijöiden on noudatettava kolmea ehtoa: 1. Viljelyn monipuolistaminen Yli 3 ha:n aloilla vähintään kolme viljelykasvia (kukin 5-70 % alasta) Ei koske tiloja, jotka ovat kokonaan nurmella tai kesannolla 2. Pysyvä nurmi säilytettävä 3. Ekologinen ala Oltava vähintään 7 % maatalousmaasta (pl. pysyvä nurmi) Kesantoa, pengerryksiä, maisemapiirteitä, suojakaistoja, metsitettyjä aloja Luomutilat ovat suoraan tukikelpoisia, tietyin edellytyksin myös Natura alueiden tilat 18

19 Komission ehdotus: suorat tuet (4/4) Tuotantoon sidottu tuki tuotannon nykytason ylläpitämiseksi tietyllä alueella tai sektorilla tuen perusteena taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset syyt jäsenmaan päätöksellä(ilmoitettava komissiolle) enintään 5 % tai 10 % suorien tukien määrästä => 10 % Suomessa olisi enintään 53,3 milj. euroa tietyin edellytyksin ja komission luvalla myös yli 10 % jäsenmaan suorien tukien määrästämahdollinen => Suomen tavoite, koska pohjoisissa tuotanto-oloissa tarpeellinen keino tuotannon säilyttämiseksi 19

20 Ehdotukset maaseudun kehittämisohjelman ns. viljelijätuiksi 1. Investoinnit ja nuorten viljelijöiden aloitustuet 2. Maatalouden ympäristö- ja ilmastokorvaukset 3. Luomutuet 4. Luonnonhaittakorvaukset 5. Eläinten hyvinvointituet 20

21 Markkinatoimet II pilari I pilari Nykyinen CAP Tilatuki Tuotantosidonnaiset tuet Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki Luonnonhaittakorvaus Viherryttämistuki Ympäristötuki/korvaus Perustuki Uusi ehdotettu CAP Muu maaseudun kehittäminen

22 Yhteenvetoa EU-tukijärjestelmissäriskinäeri vaatimusten ja toimeenpanon monimutkaisuuden lisääntyminen Tavoitteena saada tukien rakenne ja rahoitus Suomen maatalouden kannalta mahdollisimman toimivaksi EU-tason päätökset vuoden 2013 alkuun mennessä tarkemmat kansalliset linjaukset vuoden 2013 aikana Tukikokonaisuuden rakentaminen on vaativa palapeli yhteistyötä ja työtunteja tarvitaan Viljelijätuet olennainen osa viljelijöiden tuloja jatkossakin tilatasolla tuotantokustannusten hallinta on keskeinen keino tulokehityksen parantamiseen 22

23 Tietolähteitä Maa- ja metsätalousministeriö: Uudistuksen omat sivut: Maaseutuvirasto (toimeenpano): Euroopan komissio: ec.europa.eu/agriculture/index_fi.htm Euroopan parlamentti: MTT Taloustutkimus, Taloustohtori-palvelu: 23