Empiirinen analyysi ja tulokset

Transkriptio

1 Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus

2 Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa eri maaseutualueilla vuosina ? Mihin CAP-tuet ja niitä täydentävät kansalliset tuet kohdentuvat alueellisesti? Miten tuet kohdentuvat alueellisesti tasapainoisen sosioekonomisen kehityksen näkökulmasta? Millaisiin politiikkasuosituksiin sekä maaseudun että maatalouden alueellisen kehittämisen kannalta tutkimustulokset antavat aihetta?

3 Taustaa: Suomen maaseututyypit 2006 Kaupunki (58) Maaseututyypit 2006 Kaupunkien läh. maaseutu (89) Kaupunki (58) Kaupunkien läh. maaseutu (89) Ydinmaaseutu (142) Ydinmaaseutu (142) Harvaan asuttu maaseutu (143) Harvaan asuttu maaseutu Kuntaraja (143) Maakuntaraja Rovaniemi Tornio Kemi Oulu Raahe Kokkola Kajaani Pietarsaari Iisalmi Vaasa Seinäjoki Äänekoski Jyväskylä Kuopio Varkaus Joensuu Pori Tampere Jämsä Mikkeli Savonlinna Rauma Uusikaupunki Maarianhamina Turku Salo Valkeakoski Hämeenlinna Kuusankoski Lahti Kouvola Riihimäki Hyvinkää Järvenpää Kerava Kotka Lohja Porvoo Vantaa Espoo Helsinki Kauniainen Imatra Lappeenranta kilometriä Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto Suomen Aluetutkimus FAR Lähde: Malinen, P. Kytölä, L., Keränen, H. & Keränen, R. (2006). Suomen maaseututyypit Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 7/2006.

4 Taustaa: maatalouden taloudellinen merkitys maaseutualueilla* Maatalouden osuus työpaikoista vuonna 2004 (1995) Maataloustulojen osuus maatilatalouksien kokonaistuloista vuonna 2004 (1997) Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 4,9 % (8,6 %) 13,3 % (20,0 %) 11,9 % (18,1 %) 33,1 % (43,3 %) 42,1 % (48,7 %) 48,3 % (54,1 %) *Luvut perustuvat vuoden 2000 maaseututyypitykseen, joka on päivitetty vuoden 2007 kuntajaolla. Lähde: Tilastokeskus

5 Aineistot: alue- ja maatalouden kehityksen ja maatilatason analyysi Tilastokeskuksen Maaseutuindikaattorit-tietokanta - sisältää lukuisia sosio-ekonomisia muuttujia kuntatasolla Tilastokeskuksen Maatilatalouden tulo- ja veroaineisto - maatilatalouksien tulorakenteet kuntatasolla Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) maatilakohtainen aineisto vuodelta 2005 (erillistilaus Tikestä) - monipuolista maatilakohtaista tietoa Suomen jokaisesta aktiivimaatilasta (sis. myös tilojen tunnistetiedot ja sijaintikoordinaatit)

6 Aineistot: tuet Tukipäätöskohtainen aineisto myönnetyistä CAP:n ja tätä täydentävistä kansallisista tuista vuosilta (erillistilaus MMM:stä) Maatilakohtainen tukiaineisto (yhteensä yli neljä miljoonaa tukipäätöstä) sisältää tilojen tunnistetiedot, joten tukiaineisto voitiin yhdistää muuhun maatilakohtaiseen aineistoon. Mukana myös tukipäätöskohtainen aineisto maaseudun kehittämishanke- ja yritystuista

7 Tukikokonaisuus EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) Pilari I Pilari II Kansalliset tuet Suorat tuet Maataloustuet Markkinahintatuet Luonnonhaittakorvaus (LFA) Ympäristötuki Maaseudun kehittämishanke- ja yritystuet Maaseudun kehittämishanke- ja yritystuet Maatalouden rakenne- ja investointituet Markkinahintatuet eivät ole mukana analyysissä. Puhtaasti kansallisesti rahoitetut maaseudun kehittämishanke- ja yritystuet sisällytetään analyysissämme CAP:n Pilarin II tukiin.

8 Menetelmät: maatalouden ja maaseudun kehityksen analyysi Maaseudun kehityksessä ( ) käytetyt indikaattorit: 1) Työpaikkojen lukumäärä alueella (pl. maatalous) 2) Tulonsaajien yhteenlasketut tulot alueella 3) Väkiluku Maatalouden kehityksessä ( ) käytetyt indikaattorit: 1) Maatalouden työpaikkojen lukumäärä alueella 2) Maatilojen yhteenlasketut maataloustulot alueella (maatilatalouksien kokonaistuloja ei siten tarkastella) Alueet asetetaan niiden vuotuisen, suhteellisen kehityksen perusteella paremmuusjärjestykseen. Kehitystä tarkastellaan aluetasolla (ei esim. kehitystä maatilaa kohden).

9 Menetelmät: maatalouden ja maaseudun kehityksen nelikenttä Aluekehitys Mediaania heikompaa Mediaania vavempaa Mediaania heikompaa Maatalouden kehitys Mediaania vahvempaa

10 Tuloksia: maatalouden ja maaseudun kehityksen välinen suhde kaupunkien läheisen maaseudun kunnissa (1 piste on yksi kunta) Aluekehitys Mediaania heikompaa Mediaania vahvempaa Mediaania heikompaa Maatalouden kehitys Mediaania vahvempaa

11 Tuloksia: maatalouden ja maaseudun kehityksen välinen suhde ydinmaaseudun kunnissa (1 piste on 1 kunta) Aluekehitys Mediaanai heikompaa Mediaania vahvempaa Mediaania heikompaa Maatalouden kehitys Mediaania vahvempaa

12 Tuloksia: maatalouden ja maaseudun kehityksen välinen suhde harvaan asutun maaseudun kunnissa (1 piste on 1 kunta) Aluekehitys Mediaania heikompaa Mediaania vahvempaa Mediaania heikompaa Maatalouden kehitys Mediaania vahvempaa

13 Tuloksia: maaseudun kehitys (työpaikat, tulot, väkiluku) v

14 Tuloksia: maatalouden kehitys v TULOT TYÖPAIKAT TULOT+TYÖPAIKAT

15 Menetelmät: tukien kohdentumisen analyysi Tukien kohdentumista tarkastellaan - tukityypeittäin - päätuotantosuunnittain - maatilojen taloudelliseen koon mukaan - suhteutettuna tilojen lukumäärään ja maatilan kokoon - alueittain, erityisesti karttaesityksinä. Tukien alueellista kohdentumista peilataan alueiden maatalouden ja muuhun sosio-ekonomiseen tilanteeseen ja kehitykseen (erityisesti maaseudun kolmijako sekä maatalouden ja maaseudun nelikenttä) Aineisto ja käytettävät menetelmät mahdollistavat mm. eri aluetasojen ja erilaisten politiikkatoimenpiteiden vaikutusten tarkastelun ja vertailun.

16 Tuloksia: Suomen aktiivimaatilojen sijainti vuonna PISTE = 1 MAATILA Raaka-aineiston lähde: Tike. Kartta on tehty MTT:ssä..

17 Tuloksia: CAP:n ja kansallisten tukien rahavirrat Suomessa v Myönnetty tukimäärä Osuus tuista vuosina , euroa I Pilari: ,3 % Maatalouden suorat tuet ,3 % II Pilari: ,0 % Luonnonhaittakorvaus (LFA) ,4 % Ympäristötuki ,4 % Maatalouden rakenne- ja investointituet* ,2 % Maaseudun kehittämishankeja yritystuet** ,9 % Kansalliset maataloustuet: ,1 % I Pilarin mukaiset maataloustuet*** ,3 % II Pilarin mukaiset maataloustuet*** ,2 % Muut kansalliset maataloustuet ,6 % Tilatunnuksettomat tuet**** ,6 % KAIKKI TUET YHTEENSÄ % *Tukiin on laskettu mukaan vuosien aikana myönnetyt tukiavustukset ja korkotuet. ** Maatalouden kehittämishanke- ja yritystuet sisältävät tässä myös kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien tuet. ***Kansalliset tuet on tässä jaettu ikään kuin keinotekoisesti ja tulkinnanvaraisesti I Pilarin ja II Pilarin mukaisiin tukiluokkiin. Kaikilta osin tällaista tukijaottelua ei ole voitu tehdä. ****Tilatunnuksettomat tuet eivät tässä sisällä maitotukia , koska kyseiset tuet on laskennallisesti kohdennettu alueille.

18 Tuloksia: maatalouden tulotukityyppien (tässä suorat tuet, ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) rahavirrat maaseututyypeittäin vuonna 2006 Maaseututyyppi 2006 I Pilari* II Pilari** CAP yhteensä Kansalliset tuet Tuet yhteensä Kaupungit 32 % 47 % 79 % 21 % 100 % Kaupunkien läheinen maaseutu 35 % 47 % 82 % 18 % 100 % Ydinmaaseutu 31 % 43 % 74 % 26 % 100 % Harvaan maaseutu asuttu 26 % 39 % 65 % 35 % 100 % * ei sisällä markkinahintatukea. ** sisältää ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen (LFA). Nämäkin jakautuvat maaseututyypeittäin tarkasteltuna keskenään lähes täysin samalla tavalla.

19 Tuloksia: maatalouden tulotukien (tässä maatalouden suorat tuet, ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) kohdentuminen kokonaisuudessaan v

20 Tuloksia: maatalouden tulotukien (tässä maatalouden suorat tuet, ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) kohdentuminen maatilaa kohden v

21 Tuloksia: Maatalouden rakenne- ja investointitukien kohdentuminen v

22 Tuloksia: Maaseudun kehittämishanke- ja yritystukien kohdentuminen v TUET KOKONAISUUDESSAAN TUET MAASEUTUASUKASTA KOHDEN

23 Yhteenveto Maatalouden ja maaseutualueiden sosio-ekonomisen kehitys sekä muutosten suhteet vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä. Maatalouden ja maaseudun kehityksen välillä kuntatasolla ei ole selkeää korrelaatiota. Maatalouden kehityksen osalta maatalouden työpaikkojen ja maataloustulojen kehityksen välinen suhde vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. Tätä selittävät ainakin osittain maatalouden erilaiset ominaispiirteet (mm. erot tuotantosuuntarakenteissa), maatalouden eriluonteiset rakennemuutokset alueiden välillä sekä alueelliset erot sosio-ekonomisissa toimintaympäristöissä.

24 Yhteenveto Rahamääräisesti valtaosa maatalouden ja maaseudun kehittämistuista kanavoituu maatilojen kautta: Kokonaistasolla maatalouden ja maaseudun kehittämisrahat kohdentuvat alueellisesti pitkälti sen mukaisesti, miten maatilat alueellisesti sijoittuvat. Suurin osa kokonaistukirahoista menee keskimääräistä vauraammille maaseutualueille, erityisesti eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Kansalliset tuet kohdentuvat suhteellisesti enemmän harvaan asutulle maaseudulle, erityisesti maan pohjoisosiin. Maatalouden tulotukirahoista (tässä maatalouden suorat tuet, ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus) jotka muodostavat valtaosan kokonaistukirahoista yli 40 % kohdentui taloudelliselta kokoluokaltaan suurimmalle 15 %:lle maatiloista vuonna 2006.

25 Yhteenveto Maatalouden rakenne- ja investointitukia kohdentuu suhteellisesti enemmän maatalouden volyymiltään merkittävimmille alueille. Maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeiden (rahavirtojen) merkitys maataloustukiin nähden korostuu erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa, kun taas maataloustukien merkitys korostuu erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa.

26 Mahdollisuuksien maaseutu