1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat voivat olla tärkeitä, esim. Suomessa RAAKAPUUMARKKINAT. Tuotannontekijämarkkinoihin sovelletaan samaa analyysia kuin muihinkin markkinoihin. 26.1. Kilpailulliset tuotannontekijämarkkinat Kilpailullisia markkinoita analysoimme jo edellä yrityksen teoriassa (luku 19), kun osoitimme, että panoskysyntä määräytyy ehdosta: (1.1) pmp1 w1 eli panosta käytetään pisteeseen, jossa sen tuoman tuotannonlisäyksen arvo vastaa sen yksikköhintaa (katso kuvio 26.1) Kuvio 26.1 Tuotantopanoksen kysyntä kilpailullisilla tuotannontekijämarkkinoilla. Lähde: Varian (2006, 344, kuvio 19.3) muokattu.
2 Tarkastellaan seuraavaksi panoskysynnän komparatiivista statiikkaa eli sitä, miten kysyntä muuttuu vaikuttavien tekijöiden muuttuessa. Nousu lopputuotteen hinnassa p (kuvio 26.2) lisää panoksen kilpailullista kysyntää: Kuvio 26.3 Tuotantopanoksen kysyntä kilpailullisilla tuotannontekijämarkkinoilla: komparatiivinen statiikka: nousu lopputuotteen hinnassa. Lähde: Varian (2006, 344, kuvio 19.3) muokattu. Panoshinnan w 1 nousu laskee panoksen kilpailullista kysyntää (kuvio 26.3). Kuvio 26.3 Tuotantopanoksen kysyntä kilpailulisillä tuotannontekijämarkkinoilla: komparatiivinen statiikka: nousu panoshinnassa. Lähde: Varian (2006, 344, kuvio 19.3) muokattu.
3 Käytämme optimaalisen panoskysynnän määrittävää ehtoa (1.1) nyt vertailuperustana, kun katsomme epätäydellisen kilpailun vaikutusta tuotannontekijöiden kysyntään. Epätäydellisen kilpailun perusmuotoja Varianin kirjassa ovat Monopoli hyödykemarkkinoilla, joka kysyy panoksia Monopoli panosmarkkinoilla eli vain yksi ostaja eli MONOPSONI. On myös olemassa muita epätäydellisen kilpailun asetelmia. Erityisen tärkeitä ovat kahden osapuolen neuvottelumallit, ns. ammattiliittomallit, joissa neuvotellaan palkasta ja työllisyydestä. Näitä malleja voidaan soveltaa myös esim. raakapuumarkkinoihin tai elintarviketeollisuuteen. 26.2. Monopoli tuotannontekijämarkkinoilla (kiinnostuneille) Tarkastellaan hyödykemarkkinoilla toimivan monopolin panoskysyntää, kun tuotannontekijämarkkinat ovat kilpailulliset. Käänteiskysyntä: p p y Tuotos y f x eli monopoli käyttää vain yhtä panosta Monopolin ongelma: Valitse tuotantopanoksen x käyttö niin, että voitto maksimoituu. Monopolin pitää huomioida lopputuotteensa kysyntäfunktio. (1.2) max ( ) x p f x f x wx FOC. d (1.3) p ( f( x)) f( x) p( f( x)) 1 w 0 dx jossa MRP x p ( f ( x)) f ( x) p( f ( x)) 1 joten MRP x w Tulkinta: Panosta käytetään siihen pisteeseen, jossa panoksen tuoma rajatulon lisäys (marginal revenue product, MRP) on yhtä kuin panoksen hinta. Verrataan tätä tulosta täydellisen kilpailun panoskäyttöön (katso kuvio 26.4): täydellinen kilpailu: pmpx w xc monopoli: MRP w x x Monopolin panoskäyttö on pienempi: x x m m c
4 Tulos on looginen jatkumo sille, että monopolin tuotannon taso on alhaisempi kuin täydellisessä kilpailussa. Kuvio 26.4 osoittaa, että monopolin rajatulo (MRP) on alhaisempi kuin täydellisessä kilpailussa (pmp), koska monopoli kohtaa koko markkinoiden laskevan kysynnän lopputuotteelleen. Tällöin myös monopolin panoskysyntä on alhaisempi kuin täydellisessä kilpailussa. Kuvio 26.4 Monopolin tuotantopanoksen kysyntä Lähde: Varian (2006, 471, kuvio 26.1) 26.3 Monopsoni tuotannontekijämarkkinoilla Määritelmä: Monopsoniksi kutsutaan tuotannontekijämarkkinoiden ainoaa ostajaa. Esimerkki: monet sellutehtaat Suomessa ovat paikallisia monopsoneja. Useimmiten monopsoni toimii kilpailullisilla hyödykemarkkinoilla o monopsoni kohtaa panoksen nousevan tarjontakäyrän o monopsoni ottaa kuitenkin lopputuotteensa hinnan annettuna Olkoon tuotantofunktio muotoa x y f. Koska monopsoni on markkinoilla tuotannontekijän ainoa ostaja, se kohtaa oikealle ja ylös nousevan tarjontakäyrän, joka riippuu tuotannontekijälle maksettavasta korvauksesta w (siis hinnasta/palkasta). (Huom. täydellisen kilpailun tuotannontekijämarkkinoilla yksittäinen yritys kohtaa horisontaalisen tarjonnan w. Ja kaikki yritykset yhdessä siis oikealle nousevan tarjontakäyrän.)
5 Merkitään monopsonin kohtaamaa tarjontakäyrää seuraavasti: w w x ja ' sille pätee, että w x 0 eli panoksen tarjonta on maksetun hinnan kasvava funktio. Monopsoni siis tietää, että kysyessään panosta lisää, se joutuu maksamaan suuremman korvauksen Monopsonin ongelma: Monopsoni valitsee panoksen käytön siten, että voitto maksimoituu (1.4) FOC. (1.5) Merkitään Rubinfeldin ja Pindyckin (2009) notaatiota käyttäen, (jotta voimme tulkita kuviota 26.5): ME w ( x) x w( x) rajakustannus panoksen hankinnasta (engl. marginal expenditure ME). MV pf (x) = panoksen rajatuotoksen arvo (marginal value MV) (käytännössä siis sama kuin MR (rajatulo) aikaisemmissa luentomonisteissa). Tulkinta: Monopsoni käyttää panosta siihen asti, kunnes panoksen rajatuotoksen arvo MV vastaa rajakustannusta panoksen hankinnasta ME (katso kuvio 26.5). Kuvio 26.5 Monopsoni tuotantopanoksen kysyntä ja siihen liittyvä tehokkuustappio Lähde: Rubinfeld & Pindyck (2009, 379, kuvio 10.17)
6 Kuten monopolin tapauksessa, voimme nyt verrata monopsonia ja täydellisen kilpailun tasapainoa. Monopsoni kysyy panosta vähemmän ja maksaa alhaisempaa korvausta kuin täydellisen kilpailun yritykset. Monopsonin panoskysyntä on tehotonta ja sen toiminta tuottaa samalla tavalla yhteiskunnassa tehokkuustappion kuin monopolin toiminta hyödykemarkkinoilla. Esimerkki: monopsoni - Lähde Rubinfeld & Pindyck (2009, 380-381)
7 Monopsonivoima - Lähde Rubinfeld & Pindyck (2009, 378, kuvio 10.16)
8 Aktivoiva tehtävä 26.1: Monopsonin optimi Monopsoni tuottaa hyödykettä y kilpailullisille markkinoille käyttäen työvoimaa tuotantofunktion y f(l) (15 0,05L)L mukaisesti. Hyödykkeen y hinta on p 2 ja työvoiman tarjontakäyrän määrittää yhtälö w 3 + 0,1L. Ratkaise monopsonin tarjoama palkka ja työvoiman kysyntä ja vertaa sitä täydellisen kilpailun mukaiseen ratkaisuun (w*, L*). Havainnollista ratkaisusi kuvaajalla. Ratkaisu:
Aktivoiva tehtävä 26.2: Monopsonin aiheuttama tehokkuustappio Y56 Kevät 2010 9