Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Transkriptio

1 Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi mahtuu sille kysymyksen jälkeen varattuun tilaan. Jokainen tehtävä arvostellaan asteikolla 0 9. Kunkin tehtävän alakohdat ovat keskenään samanarvoisia, ellei tehtävässä toisin mainita. Tentissä saa käyttää peruslaskinta.

2 1. Vapaakauppa on nyt vastatuulessa. Alla olevassa kuviossa tarkastellaan maata, joka haluaa rajoittaa autojen maahantuontia tuontitullilla. Oletetaan, että automarkkinat ovat kilpailulliset ja että autojen hinta maailmanmarkkinoilla on P W dollaria. Suojellakseen omaa autoteollisuutta maa asettaa t:n dollarin suuruisen tuontitullin, joka nostaa autojen hinnan maassa tasolle P W + t. Kirjaimet A, B,, G esittävät niiden alueiden pinta-aloja, joiden sisälle ne on merkitty. autojen hinta tarjonta A P W + t P W G C D B E F kysyntä Q 1 Q 2 Q 3 Q 4 autojen määrä a) Mikä kuvion mukaan on tuontitullin vaikutus kyseisessä maassa valmistettujen autojen määrään, autojen kysyntään ja autojen tuontiin? Vaikutus valmistukseen: Kasvaa määrän Q 2 Q 1 Vaikutus kysyntään: Supistuu määrän Q 4 Q 3 Vaikutus tuontiin: Supistuu määrästä Q 4 Q 1 määrään Q 3 Q 2 eli supistuu määrän (Q 4 Q 3 ) + (Q 2 Q 1 ) b) Mikä on tullin vaikutus kuluttajaylijäämään, tuottajaylijäämään ja valtion tullista saamiin tuloihin? (Kerro pinta-alojen avulla.) Kuluttajaylijäämä: Tuottajaylijäämä: Tulot tullista: Supistuu alueesta A+B+C+D+E+F alueeseen A+B eli vähenee alueen C+D+E+F verran. Kasvaa määrästä G määrään G+C eli alueen C verran Ennen tullia nolla, tullin jälkeen alueen E verran c) Entä mikä on tullin aiheuttama hyvinvointitappio? (Kerro pinta-alojen avulla.) Kokonaisylijäämä on alun perin A+B+C+D+E+F+G, tullin jälkeen A+B+C+E+G, jolloin tappio on erotus D+F.

3 2. Tarkastellaan monopoliasemassa olevaa kirjankustantajaa, jonka suunnitteleman kirjan kysyntäkäyrä P = 100 0,1Q on esitetty alla olevassa kuviossa. Kirjan painamisen rajakustannus on 10 euroa kappaleelta. Oletetaan, ettei kiinteitä kustannuksia ole. Hinta P ( /kpl) B C MR A MC D E Määrä Q (kpl) a) Piirrä kuvioon rajatulon MR kuvaaja ja rajakustannusten MC kuvaaja, sekä näytä kuvion avulla, kuinka monta kappaletta kustantaja kirjaa painaa ja mihin hintaan se sitä myy maksimoidakseen voittonsa. Näytä kuviossa ja laske alla kuinka suuri maksimaalinen voitto on. (MR kulkee vaaka-akselilla pisteen Q = 500 kautta, mitä ei tarvitse perustella.) Monopolin voiton maksimoinnin ehto: MR = MC => Q = 450 => P = 55 Koska MC = 10 (= vakio), niin ATC = 10 (sillä TC = 10*Q, jolloin ATC = TC/Q = 10). Voitto = (P ATC) * Q = (55-10)*450 = euroa eli alue ABCD kuviossa. b) Mikä on kysynnän hintajousto voiton maksimoivalla määrällä ja hinnalla? Kysyntäkäyrä: P = 100-0,1Q => e = - (dq/dp)p/q = /450 = - 550/450 = -1,2. c) Näytä kuviossa ja laske alla, mikä on monopolin aiheuttama tehokkuustappio. Monopolin tehokkuustappiota kuvaa kolmio DCE (mitä ei tarvitse tarkemmin perustella). Kolmion DCE pinta-ala = 45*450/2 = euroa.

4 3. Alla oleva kuvio esittää täydellisen kilpailun markkinatasapainoa. Markkinoilla toimivat yritykset ovat kaikki samanlaisia. Niiden kustannuksia ja voiton maksimoivaa tuotannon määrää kuvataan vasemmanpuoleisessa kuviossa. Oikeanpuoleinen kuvio esittää markkinoiden pitkän ajan tasapainoa. Merkinnät ovat luennoista tutut. a) Mikä on rajakustannusten MC ja markkinatarjonnan S 1 suhde toinen toisiinsa? Kuinka monta yritystä markkinoilla toimii? Markkinoiden tarjontakäyrä S 1 on yritysten tarjontakäyrien MC summa. Koska kaikki yritykset ovat samanlaisia, tuottaa niistä jokainen määrän q 1, joten markkinoilla toimii Q 1 /q 1 yritystä. b) Oletetaan, että tuotteen markkinakysyntä heikkenee. Piirrä uusi markkinakysyntäkäyrä D 2 oikeanpuoleiseen kuvioon. Oletetaan, että yritysten lukumäärä ei muutu. Selitä lyhyesti, miksi ja mitä markkinoilla tapahtuu. Merkitse uusi tasapaino oikeanpuoleiseen kuvioon, yrityksen voiton maksimoiva tuotanto sekä voitto vasemmanpuoleiseen kuvioon. Kysynnän heiketessä D 1 => D 2 markkinahinta laskee P 1 => P 2 ja markkinoilla vaihdettu määrä supistuu Q 1 => Q 2. Hinnan laskiessa jokainen yritys tuottaa nyt vähemmän: MC = P 2 => q = q 2. Voitto on punaisella merkitty alue vasemmassa kuviossa. Koska ATC(q 2 ) > P 2, on voitto negatiivinen eli syntyy tappiota. c) Oletetaan nyt, että yritysten lukumäärä voi vapaasti muuttua. Selitä lyhyesti, miksi ja mitä markkinoilla tapahtuu. Merkitse uusi markkinatasapaino oikeanpuoleiseen kuvioon. Kuinka paljon kukin yritys nyt tuottaa maksimoidakseen voittonsa? Entä kuinka monta yritystä markkinoilla nyt toimii? Tappio ajaa yrityksiä markkinoilta pois. Markkinatarjonta heikkenee, jolloin tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle. Markkinahinnan noustessa kukin yritys tuottaa enemmän. Sopeutuminen päättyy, kun hinta on noussut niin, että tappio = 0. Markkinatarjonta on heikentynyt asemaan S 2. Markkinoilla tuotetaan alkuperäisellä hinnalla P 1 määrä Q 3, joten markkinoilla toimii Q 3 /q 1 yritystä eli alkuperäistä vähemmän.

5 4. Alla on kolme mediassa esitettyä väitettä Suomen kansantaloudesta ongelmista ja/tai niiden ratkaisemisesta. Ovatko ne mielestäsi oikeita vai vääriä kurssilla opitun perusteella? Perustele lyhyesti kantasi kurssilla opituilla käsitteille ja teorioilla. a) Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. (Helsingin Sanomien pääkirjoitus 2014). Määrittele ensin hintakilpailukyvyn arvioimiseen usein käytetty yksikkötyökustannusten käsite ja perustele sen komponenttien kehityksellä yrityssektorissa tai tehdasteollisuudessa. Väärin: Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset wl/ bruttoarvonlisäyksen määrä Y = w/(y/l) = palkka w / työntuottavuus Y/L. Hintakilpailukyky on heikentynyt eli yksikkötyökustannukset ovat nousseet vuoden 2007 jälkeen sekä yrityssektorissa että tehdasteollisuudessa pääosin siitä syystä, että työn tuottavuus Y/L on supistunut (ei niinkään siksi että palkat w olisivat nousseet). (Taustalla on tehdasteollisuuden arvonlisäyksen (Y) romahdus.) b) Työvoiman tarjonta lisää työvoiman kysyntää eli yritysten intoa kasvattaa toimintaansa eli toisin sanoen työvoiman tarjonnan kasvu parantaa työllisyyttä. (Lapin Kansa, pääkirjoitus 2015). Perustele työmarkkinoiden ja työttömyyden modernilla teorialla. Oikein: Työn tarjonnan kasvu alentaa palkkoja työmarkkinoiden tasapainossa (tarjontakäyrän siirtyessä oikealle). Palkkatason laskiessa yrityksen palkkaavat lisää työvoimaa, jolloin työllisyys paranee. (Vaikutus työttömyyteen on tosin epäselvä.) c) Talouskasvua ei synny säästämällä vaan tuotantoa lisäämällä. Tuotanto lisääntyy tuotannontekijöitä lisäämällä. Tuotannontekijöitä saadaan lisää, kun investoiminen tehdään houkuttelevammaksi ja työuria pidennetään. (Talouselämä-lehden pääkirjoitus 2012) Perustele talouskasvun modernilla teorialla, kun tuotantofunktiona on Y = AF(K, H, L). Väärin: Talouskasvun modernin teorian mukaan talouskasvu syntyy teknologian (eli ideoiden) A kehityksestä, ei investoinneista pääomaan K itsessään eikä työurien pidentämisestä L. Teknologian kehityksen lähteitä ovat puolestaan koulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta eli se osa henkisestä pääomasta H, joka käytetään teknologian kehittämiseen.

6 5. Tilastotietoa Suomen kansantaloudesta: Käypähintainen bruttokansantuote Kuluttajahinta- BKT-deflaattori Vuosi (miljardia euroa) indeksi (2010 =100) (indeksi, 2010 = 100) ,5 109,0 110, ,5 108,8 112,0 a) Laske kuinka paljon bruttokansantuotteen volyymi eli määrä muuttui vuonna 2015 prosentteina edellisvuodesta. (2 p) Reaalinen bkt (eli bkt vuoden 2010 hinnoin) vuonna 2014 = 100x205,5/110,1= 186,6 mrd. Reaalinen bkt (eli bkt vuoden 2010 hinnoin) vuonna 2015 = 100x209,5/112,0 = 187,1 mrd. Muutos = (187,1 186,6)/186,6 = 0,0027 eli kasvoi (yhteen desimaaliin pyöristettynä) 0,3 % b) Jos viitevuoden 2010 hinnoin mitattu potentiaalinen bruttokansantuote oli 191,1 miljardia euroa vuonna 2015, niin kuinka suuri oli tuotantokuilu vuonna 2015 miljardeissa? (2 p) Tuotantokuilu miljardeina = 187,1 191,1 = - 4. c) Jos julkisten menojen kerroin on 0,75, niin kuinka paljon olisi perinteisen keynesiläisen teorian mukaan julkisia menoja pitänyt muuttaa tuotantokuilun poistamiseksi vuonna 2015, jos syrjäytysvaikutusta ei ole ja jos verot pysyvät ennallaan? (2 p) Kansantalous oli vuonna 2015 matalasuhdanteessa, koska tuotantokuilu oli negatiivinen. Keynesiläisen teorian mukaan julkisia menoa olisi pitänyt lisätä kuilun poistamiseksi. Tarvittava määrä voidaan laskea kerroinvaikutuksen kaavasta: ΔY = m ΔG, jossa kerroin m = 0,75 ja tarvittava kokonaiskysynnän lisäys ΔY = 4 miljardia. => Julkisia menoja olisi pitänyt lisätä ΔG = ΔY/m = 4/0,75 = 5,3 miljardia. d) Mistä syistä maamme hallitus ei ole kuitenkaan voinut (tai halunnut) tällaista politiikkaa harjoittaa? (3 p) Julkisyhteisöt erityisesti finanssipolitiikkaa harjoittava valtio ovat olleet jo pitkään alijäämäisiä, ja julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut yli 60 prosentin => Suomi rikkoo EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Selitykseksi kelpaa myös julkisen sektorin kestävyysvaje: julkisyhteisöjen tulisi olla ylijäämäisiä, jotta tulevista velvoitteista voitaisiin selviytyä ilman julkisen velan kasvua. Pitkän aikavälin talouskasvua koskevat odotukset ovat myös heikot (joten kasvuongelma on enemmän rakenteellinen kuin suhdanneluonteinen).

7 6. Euroalue on ollut pitkään matalasuhdanteessa. Tarkastellaan Euroopan keskuspankin (EKP) roolia euroalueen kokonaiskysynnän elvyttämisessä. a) Näytä alla olevissa kuvioissa nimeämällä ensin akselit ja kuvioissa esitetyt relaatiot, miten EKP:n rahapolitiikan pitäisi elvyttää kokonaiskysyntää Keynesin likviditeettipreferenssiteorian mukaan ja selosta vaikutusmekanismi lyhyesti kuvioiden alapuolella. Matalasuhdanteessa EKP alentaa rahapoliittisia korkojaan => rahamarkkinakorot (eonia ja euriborit laskevat), pankkien antolainauskorot laskevat ja rahan tarjonta kasvaa (vasen kuvio) => kokonaiskysyntä vahvistuu (esimerkiksi investointien kasvaessa) (oikea kuvio) b) Miksi tämä tavanomainen rahapolitiikka ei vaikuttanut finanssi- ja velkakriisin jälkeen kokonaiskysyntään sillä tavoin kuin sen teorian mukaan olisi pitänyt? Markkinakorot ovat kyllä laskeneet EKP:n korkojen mukana, mutta pankkien antolainauskorot eivät ole laskeneet samassa suhteessa (etenkään eteläisen Euroopan kriisimaissa). => Lainakannat eivät kasvaneet (eikä siten rahan tarjonta). => EKP:n rahapolitiikka ei välittynyt pankeista yleisölle (= kotitaloudet ja yritykset). => Kokonaiskysyntä ei elpynyt. c) Luennossaan Erkki Liikanen kuvasi finanssikriisin jälkeen harjoitettua tavanomaista rahapolitiikkaa ja myös niitä epätavanomaisia toimia, joihin EKP on ryhtynyt. Hänen mukaansa nyt rahapolitiikka tukee kysyntää euroalueella. Millä havainnoilla hän näkemystään perusteli? Rahapolitiikka on välittynyt yleisölle, sillä pankkien lainakorot ovat alentuneet ja lainakannat kääntyneet kasvuun => Euroalueen BKT kasvaa (nyt ja tulevina vuosina 1,6-1,7 prosentin vauhtia) Inflaatio on kiihtymässä (yli 1,5 prosentin vauhdin, vaikka osa tuleekin öljyn hinnasta) Talouden luottamus on kohentunut ja teollisuustuotanto piristynyt (Euroalue päihittää USAn jo kasvussa)