YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

Transkriptio

1 YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi alastuksen taloustiede Marko Lindroos

2 Luentoteemat I Johdanto II SchäferGordon malli III Säätely IV ansainväliset kalastussopimukset

3 SchäferGordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: 1. Biologinen optimimointi (MSY). Taloudellinen optimimointi 3. Vapaa kalastusoikeus (open access)

4 Biologia Logistinen kalakannan kasvufunktio F(x) asvun oletetaan riippuvan vain kalakannan kalakannan biomassasta x Biomassa tarkoittaa kalakannan painoa. Esim: Norjan kevätkutuinen silli suurimmillaan 10 miljoonaa tonnia. Muita kasvuun vaikuttavat tekijät esim. Ikäjakauma avinto ilpailu Elinympäristö

5 steady.m biomassa x aika t

6 Logistinen kasvufunktio (1) F( x) x(1 x ) : kasvuparametri, kyky lisääntyä x: kalakanta : ekosysteemin kantokyky, luonnon tasapaino F(x): kalakannan kasvuvauhti

7 Logistinen kasvufunktio 3,5 F(x) 1,5 1 0, Biomassa

8 Maksimikasvun tuottava kalakanta Maksimikasvu löytyy kohdasta, jossa kasvufunktion derivaatta kannan suhteen on nolla: F( x) d dx x x F( x) x(1 (1 x ) x ) X 0 x

9 Maksimikasvu Maksimikasvu saadaan sitten sijoittamalla x/ kasvufunktioon: ( F ) (1 ) 1 ( ) 4

10 Logistinen kasvufunkto 3 BO,5 1, 10 F(x) 1,5 1 0, Biomassa 10 x 5 1*10 F.5 Ł ł 4 4

11 Tuotanto Oletetaan että tuotantofunktio on lineaarinen kalastuspanoksen E ja kalakannan x suhteen: (4) h qex E: kalastuspanos, esim. alusten lukumäärä, kalastustunnit tai päivät q: pyydystettävyyskerroin, kalastusvälineen teknologia h: saalismäärä biomassana

12 estävyys (sustainability) estävyyden määritelmä: F(x) h estävyys tarkoittaa tässä siis sitä että pitkällä aikavälillä kalakannan taso pysyy muuttumattomana, kun tuotanto eli saalis kasvu. Monesti puhutaan ns. steady state:sta. Lasketaan seuraavaksi kestävä kalakanta hyödyntämällä tätä kestävyyden määritelmää: x x (1 ) qex

13 estävä kalakanta x(1 x x x ) x qe qe qe (1 ) qex estävä kalakannan koko kalastuspanoksen funktiona Mitä suurempi kalastuspanos (E) sitä pienempi kestävä kalakanta

14 estävä kalakanta kalastuspanoksen funktiona Biomassa x q ,5 0,5 0,75 1 1,5 1,5 1,75 alastuspanos E x qe (1 )

15 estävä saalis estävä saalis saadaan puolestaan sijoittamalla kestävän kannan yhtälö: qe x (1 ) tuotantoyhtälöön: h qex h qe (1 qe ) estävä saalis kalastuspanoksen funktiona

16 Millä kalastuspanoksen määrällä saadaan suurin kestävä saalis? qe max h qe(1 ) E dh q E q 0 de E q qe q E

17 Maximun sustainable yield (MSY) Sijoitetaan äsken laskettu kalastuspanoksen määrä kestävän saaliin yhtälöön h h h h qe qe(1 ) q q q 1 q 4 Ł 1 Ł / ł ł

18 estävä saalis kalastuspanoksen funktiona h qe(1 qe ) Saalis h 3,5 1, q0.5 0, ,5 0,5 0,75 1 1,5 1,5 1,75 alastuspanos E E MSY 1 1 q *0.5 1*10 h MSY.5 4 4

19 alakannan koko kun kalastetaan MSY verran h qex 4 q q x X

20 Yhteenveto h x E MSY MSY MSY 4 q un ei huomioida hinta ja kustannusparametreja

21 Talous Oletukset: kalan hinta (per kg tai tonni) p on vakio (esim. maailmanmarkkinahinta johon kalastajat eivät voi vaikuttaa) kalastuspanoksen yksikkökustannus c vakio (rajakustannus) Seuraavaksi laskemme taloudellisesti optimaalisen kalastuspanoksen. Oletamme, että kalastusta hoitaa yksi kalastaja (ns. sole owner), esim. valtio joka omistaa kalakannan.

22 Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos Maksimoidaan kestäviä voittoja valitsemalla kalastuspanos E. max p E qe ph ce pqe(1 ) ce FOC: p E qe pq( 1 ) c 0 * c E (1 q pq q c pq )

23 Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos 3 E TO E *, g,5 1,5 1 0,5 0 voitto 0 0, 0,4 0,6 0,8 1 1, 1,4 1,6 1,8 Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset 1 10 q0.5 p1 c1 alastuspanos (E) * c 1 1 E (1 ) q pq *0.5Ł 1*0.5*10ł

24 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta Sijoitetaan optimi E kestävän kalakannan yhtälöön pq c x pq c x pq c x pq c q q qe x * ) (1 + + ł Ł ł Ł ł Ł

25 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta 3 X TO, g,5 1,5 1 0,5 0 voitto Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset 1 10 q0.5 p1 c1 alakannan koko (X) c 10 1 x* pq *1*0.5

26 Taloudellisesti optimaalinen saalis h*qe*x* pq c h pq c pq c pq c q q pq c pq c q q h * * ł Ł + œ ß ø Œ º Ø ł Ł + ł Ł

27 Taloudellisesti optimaalinen saalis 3 E TO,5, g 1,5 1 voitto Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset 0, , 0,4 0,6 0,8 1 1, 1,4 1,6 1,8 alastuspanos (E) c h*.4 4 4pq

28 Biologinen vs taloudellinen optimi pq c q E q E pq c x x pq c h h MSY MSY MSY * * 4 4 * 4 +

29 Biologinen vs taloudellinen optimi 3.5 X BO X TO Optimi (E) (X) Saalis Voitto,g voitto Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset Biologinen Taloudellinen alakannan koko (X) 3 E TO.5, g voitto Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset alastuspanos (E)

30 Taloudellinen vs. biologinen optimi Vertailu MSYkalastuspanokseen: Ainoastaan silloin kun kustannukset 0 (tai niitä ei huomioida) taloudellinen optimi on yhtä kuin MSY. Muissa tapauksissa optimikalastuspanos on pienempi kuin MSYkalastuspanos Taloudellisesti optimaalinen kalakanta > biologisesti optimaalinen kalakanta

31 omparatiivinen statiikka Optimaalinen E riippuu sekä biologisista että taloudellisista parametreista. omparatiivinen statiikka: de/d > 0 de/d > 0 de/dc < 0 de/dp > 0 de/dq?

32 Vapaa kalastusoikeus Oletetaan että kalakantaa ei säädellä ja kaikilla on vapaa pääsy kalastamaan. Tällöin positiiviset voitot houkuttelevat alalle uusia kalastusaluksia. Alalle tulee yrityksiä niin kauan kunnes voitot menevät nollaan. Tässä taloudellisessa tasapainossa kenenkään ei kannata tulla alalle eikä kenenkään poistua.

33 Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos ph ce 0 qe pqe( 1 ) ce qe pq( 1 ) c 0 0 q c pq q c pq OA E (1 ) E VP

34 Vapaa kalastusoikeus 3,5 E VP, g 1,5 1 voitto Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset 0, , 0,4 0,6 0,8 1 1, 1,4 1,6 1,8 alastuspanos (E) OA c E (1 ) 1.6 q pq

35 Taloudellinen optimi vs. open access E* E OA q q c pq c pq Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos on kaksinkertainen taloudelliseen verrattuna Jos kalastuspanos määritellään kalastusaluksina, voimme päätellä että vapaa kalastusoikeus luo liikakapasiteettia. oska voitot ovat nollassa (pienempi kuin optimi), vapaa kalastusoikeus on aina taloudellisesti tehoton. Taloudellinen liikakalastus

36 Yhteenveto 3,5 X BO X TO X VP, g 1,5 voitto Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset 1 0,5 Säätely (E) (X) Saalis Voitto alakannan koko (X) Ei Biologinen Taloudellinen , g E BO 3 E TO,5 E VP 1,5 voitto 1 0, , 0,4 0,6 0,8 1 1, 1,4 1,6 1,8 alastuspanos (E) Saalis ja saaliin arvo alastuskustannukset