Luonnontuote- ja puutarha-ala Pohjois-Karjalassa 2017 Benchmarking matkojen raportit Salonen Anneli 24.4.2017
Sisällys 1. Bench marking retki EMLA-messuille Helsinkiin 11.11.2016... 2 2. Bench marking retki Kuopioon ja Suonenjoelle 6.2.2017... 6 3. Bench marking Helsinkiin... 8 Johdanto... 8 Käsitteet... 8 4. Bench marking retki Kauhajoelle ja Seinäjoelle... 19
1. Bench marking retki EMLA-messuille Helsinkiin 11.11.2016 ELMA-messut järjestettiin marraskuun alussa Helsingin messukeskuksessa. Näillä messuilla on perinteisesti ollut esillä paljon pienien elintarvikeyrittäjien tekemiä jatkojalosteita ja erialisia maaseutuun liittyviä hankkeita. Vierailin messuilla perjantaina 11.11.2016. Tässä lyhyessä vierailuraportissa kerron kuvien avulla messuilla esille tulleita ilmiöitä ja tuotteita. Tarkoitus oli myös havainnoida elintarvikealaan liittyviä trendejä ja niiden näkyvyyttä messuilla. Mehiläishoitajat myivät hunajan lisäksi kynttilöitä. Järvikalaa oli vähän esillä. Tässä merikalatuoteosasto. Vasemmalla valion uusia tuotteita ja oikealla messujen ehkä erikoisin uutuus: puusta valmistettu kuitu
Lapin osastolla oli monenlaisia marjoista ja yrteistä valmistettuja tuotteita. Uutuutena esillä olivat Arctic forest foods oy:n eväspatukat. Kuusen pihkasta valmistettavia voiteita oli esillä monella myyjällä.
Pihkavoiteiden lisäksi esillä oli monenlaista luonnon kosmetiikkaa ja hoitotuotteita. Vasemman puoleisessa kuvassa erilaisia tyrnistä valmistettuja tuotteita. Lapin osastolla oli ruusunjuuri ja mesiangervosta valmistettuja tuotteita. Alapuolella olevissa kuvissa esimerkkejä messuilla esillä olleista marjatuotteista. Paljon oli perinteisiä mehuja ja hilloja, joita oli pyritty eriyttämään esim. erialisilla pakkauksilla. Myös marjajauheita useammalla osastolla. Robertsin uudet välipalatuotteet keräsivät paljon maistelijoita. Vavesaaren luomutilalla oli kivasti myös uudenlaisia tuotteita esim. bag-in-boxissa oleva glögijuoma.
ELMA-messuilla näkyi kasvisyönnin lisääntyminen, joka on yksi vallitsevista trendeistä. Se liittyy myös kasviproteiineihin. Ylärivin kuvissa (vasen) Oy Soya Ab:n jalotofua ja siitä valmistettu ateriakokonaisuus. Tofua myytiin pihvien tapaan valmistettuna. Luomuosastolla oli maisteltavana kotimaista Rainingon Luomutilan luomukvinoaa. Vasemmalla olevassa kuvassa ainoa löytämäni pohjoiskarjalainen tuote Metsämessujen puolelta: metsätoimijoiden yhteisosastolla oli maisteltavana Nordic Koivu Oy:n koivunmahlaa.
2. Bench marking retki Kuopioon ja Suonenjoelle 6.2.2017 Osallistujat: Aikuisopisto: Pirjo Korhonen, Tuija Koukkari, Teemu Kokko, Tiina Hämäläinen, Marja-Leena Hirvonen, Anneli Salonen ProAgria: Airi Timonen Joensuun seudun maaseutupalvelut: Unto Pirinen Ohjelma Lähtö: klo 8 Aikuisopiston parkkipaikka, Kaislakatu 8, Joensuu klo 10: Future Food tutkimus-ja tuotekehitysyksikkö, Matkailu-ja ravitsemisala, Savonia ammattikorkeakoulu Johanna Kantala Microkatu 1, Kuopio http://futurefood.savonia.fi/index.php/fi/palvelut Johanna Kantala kertoi Future Food tutkimus ja tuotekehitysyksikön toiminnasta. Heillä on erilaisia kuluttajatutkimuspalveluita ja tuotekehityspalveluita sekä uutena muotona ns. kauppakävely. Tuoteryhmistä he eivät tee juomapuolen tuotekehitystä. Erityisesti kuuntelimme hänen kertomuksestaan sitä, että miten voisimme hyödyntää ko. paikan palveluja suunnitteilla olevassa hankkeessamme. Koska suuri osa asiakkaiden toimeksiannoista hoidetaan opiskelijatyönä, niin arvelimme täällä tehtävän tuotekehityksen sopivan erityisen hyvin sellaisille tuotteille, jotka on kohdistettu nuorille kuluttajille. Myös yksikön tuotekehityskeittiön käyttäminen voisi tulla kysymykseen, koska se ei ole liian kaukana Pohjois-Karjalasta. Sen päivävuokra on 240 /päivä, johon kuuluu laitteet ja neuvonta. Myös aistinvaraisen arvioinnin toteuttamiseen Savoniassa on hyvät valmiudet. Esitteet Savonian palveluista liitteessä 1. Klo 13: SavoGrow tuotekehitys, Vuokko Niemitalo, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki http://www.savogrow.fi/kehittamispalvelut/elintarvikekehitys Vuokko Niemitalo ja Urpo Hirvonen esittelivät meille SavoGrown toimintaa ja hankkeita ja Leena Koponen marjaosaamiskeskuksen hankkeita. Mielenkiintoiseksi havaittiin Hyvinvointia elintarvikkeista hanke (EAKR), jonka toteuttamisesta saimme paljon tietoa. SavoGrow tekee yhteistyötä Savonian kanssa ja niinpä heidän tuotekehitys painottuu käytännön puolelle. Saimme jälkikäteen myös tämän hankkeen hankesuunnitelman hyödynnettäväksi Pohjois-Karjalan hankesuunnittelussa. He harmittelivat sitä, että hankkeen tekemiset ja yritysten luottamus hankkeisiin on pitkälti henkilökysymys. Siksi hankittu luottamus on tärkeää, mutta hankaloittaa uusien henkilöiden ottamista mukaan hanketoimintaan. Puhuimme myös ylimaakunnallisista yhteishankkeista. SavoGrown henkilöt pitivät niitä mahdollisina, joskaan heidän mielestään niissä eivät yritykset aina saa parasta mahdollista hyötyä ja muutoinkin niiden toteuttaminen on työläämpää. SavoGrowssa tehdään myös tuotekehitystä erityisesti kalaan liittyen ja kala-alalla on myös yksi järvikalahanke menossa. Siitä voisi olla tarvetta myös pohjoiskarjalaisilla yrityksillä. Luonnontuotteisiin liittyvän esimerkin kautta haluttiin kertoa, että luonnontuotealalla pitää hinnoitella tuotteet niin, että jokainen ketjun jäsen saa elantonsa tuotannosta.
Peltolan juustolan esittely, Matti Kärkkäinen Peltolan juustolassa jalostetaan oman tilan maito juustoiksi, tuorejuustoksi, sorbetiksi, kirnuvoiksi ja alussa myös jäätelöiksi. Tuotantotilat ovat SavoGrown yhteydessä. Tärkeäksi mainittiin tuotteen maku, rakenne ja hinta. Kärkkäinen on opiskellut maidon jalostusta Hämeenlinnassa ja Sveitsissä. Kärkkäinen kertoi myös vaikeuksista kauppaketjujen kanssa. Käytännössä Suomessa n. 5 henkilöä ratkaisee, mitä tuotteita maitohyllyssä on. Kauppa laittaa tuotteeseen noin 40 % lisähintaa. Käytännössä kauppaketjujen halpuuttaminen on jäänyt tuottajien maksettavaksi.
3. Bench marking Helsinkiin Paikka ja aika: 3.4.2017 Tapaamisen aihe: Kylmäkuivausyritykseen ja vähittäiskauppaan tutustuminen 10.30-12.30 Yritysvierailu Nature Lyotech Oy Otsoladentie 10 E, 02110 Espoo sales@lyotech.com, http://lyotech.com/ joyofnorth.com Osion kuvat Pertti Marnila (Luke) ja Airi Timonen (ProAgria, Pohjois-Karjala). Tekstiä täydentänyt Pertti Marnila (LUKE) Johdanto Uuden kylmäteknologian (rapid freezing - freeze drying - cryo-milling) käyttö elintarvikkeiden jäähdytyksessä, kuivauksessa ja jalostuksessa yleistyy maailmalla nopeasti. Menetelmä mahdollistaa uudet tuoteinnovaatiot, sillä siinä pohjoisen puhtaiden raaka-aineiden aromit, ravinto- ja suoja-aineet sekä värit säilyvät ennennäkemättömällä tavalla ja lopputuotteiden säilytysaika verrattuna perinteiseen pitenee. Käyttökohteiksi sopivat mm. marjat, sienet, yrtit ja juurekset, mutta myös liha ja kala. Uusi jäähdytysteknologia tuo kilpailuetua myös esim. leipomotuotteiden tuotannolle ja laadulle. Joensuun Tiedepuisto Oy järjesti 3.-4.4.2017 ELINTARVIKETEOLLISUUDEN NOUSUTRENDI: KRYO-PROSES- SOINTI Fact finding- ja verkostoitumismatkan yrityksille sekä kehittämisorganisaatioille Espooseen ja Iso-Britanniaan. Matka tehtiin Vihreän Kasvun Keskus hankkeen toimenpiteenä. Hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Toteutukseen osallistuivat myös Luonnonvarakeskus Luke, Pielisen-Karjalan Kehittämisyhtiö PIKES sekä Keski-Karjalan Kehittämiskeskus KETI. Matkalle osallistui myös TEKES LUMO-INKA hankkeen toteuttajia ja yrityskumppaneita. LUMO-INKA on TEKES:in Innovatiiviset kaupaungit ohjelmaan kuuluva hanke joka saa rahoituksen EAKR-ohjelmasta. Hankkeen yritysrahoittajina toimivat Tornator Oy, Nordic Koivu Oy, Sienestä Oy, Polar Shiitake Oy, Puhdistamo Oy ja Kainuun Country Foods Oy. Käsitteet Pakkaskuivaus eli tyhjiökuivaus Raaka-aine kuivataan tyhjiössä miedolla lämmöllä. Tuotteessa oleva vesi poistuu jäädytetystä raaka-aineesta sublimoitumalla kiinteästä olomuodosta höyryksi. Menetelmä sopii etenkin lämpöherkän raaka-aineen kuivaukseen, sillä se aiheuttaa aineelle vähemmän vaurioita kuin muut korkeampia lämpötiloja käyttävät kuivausmenetelmät. Pakkaskuivaus ei yleensä kutista tai koveta kuivattavaa materiaalia. Maut ja tuoksut pysyvät yleensä muuttumattomina. Pakkaskuivausta on tehty vuodesta 1962. Pakastekuivattu tuote säilyy pitkään. IQF:.yksittäis nopea pakaste kuivaus: Laitteet käyttävät nestetyppeä ja tällä menetelmällä voidaan pakastaa laadukkaasti pieniä tuotteita, joiden normaalipakastaminen on vaikeaa Tapasimme omistajat tekn. tri Miia Helanton ja Henri Helanton. Tapaamisen aiheena oli kylmäkuivausyritykseen, Cryo-teknologian tuomiin mahdollisuuksiin sekä alan vähittäiskauppaan tutustuminen. Miia teki väitöskirjansa kylmäkuivaustekniikkaan liittyen. Yritys keskittyy pääasiassa kylmäkuivaustekniikan, ohjauslaitteiston ja ohjelmien kehittämiseen.
Kaikki kuivattavaksi tulevat tuotteet on pakastettava ennen kuivausprosessia. Sulan tuotteen kylmäkuivaus aiheuttaa alipaineessa tuotteen sisäisen kylmäkiehumisen, jolloin tuote räjähtää laitteen sisällä. Laadultaan paras kuivaukseen tuleva tuote on nopeasti jäädytetty, jolloin tuotteen sisällä muodostuvat jääkiteet jäävät mahdollisimman pieniksi. Hidas pakastus ja siinä syntyvät suuret jääkiteet aiheuttavat kovia osmoottisia paine-eroja solujen sisäkalvojen ja ulkoseinien eri puolille ja rikkovat solujen sisärakenteen. Optimaalisia pakastusmenetelmiä ovat dippaaminen suoraan nestetyppeen tai suurille tuotemäärille ns. Individual Quick Freezing (IQF) menetelmä esim. IQF-linjastopakastus, johon tutustumme Lontoossa. Näillä menetelmillä saadaan optimaalinen kylmäkuivattu tuote. Myös tavanomaisella tehokkaalla pakastuslaitteistolla päästään hyvään lopputulokseen. Nature Lyotech Oy:n asiakkaiden käyttämät pakastusmenetelmät eivät yleensä perustu nestetyppeen, koska sitä valmistetaan vain muutamassa paikassa Suomessa ja logistiikkaa on tärkeä kustannustekijä. Yrityksessä on pieni testauslaite sekä isompi, jolla voi kuivata 450 kg raaka-ainetta vuorokaudessa. (Isompi laite säiliö Bush, jäähdytys Parker Freezer Dry Inc.). Isommassa laitteessa tuotteiden kuivaaminen tapahtuu alumiinista tehtyjen tarjottimien päällä (koko 45 x 60 cm), jotka pakataan kylmäkuivauslaitteen vaunuihin. Yhteen vaunuun mahtuu 27 tarjotinta, joihin mahtuu
yhteensä n. 80 kg tuotetta mitattuna niiden sisältämän veden määränä. Jokaiselle tarjottimelle pyritään pakkaamaan tasan sama määrä tuotetta (n. 3 kg vettä). Vaunun täyttämiseen menee 15-25 minuuttia. Tuotteen lämpötila on -20 C kun se laitetaan kylmäkuivauskoneeseen. Vasemmalla kuva pakastekuivausyksikön sisältä. Yksikkö on valmistettu paksusta teräksestä. Siihen mahtuu 5 vaunua, joissa maksimissaan vesisisällöltään 453 kg tuotetta). Yksikköön voidaan myös laittaa erilaisia tuotteita samanaikaisesti, koska aromit alipaineen ansiosta eivät siirry tuotteesta toiseen. Tämä edellyttää, että eri tuotteiden vaatimat kuivausohjelmat ovat suunnilleen samanlaiset. Prosessin aikana laitteen sisälle tehdään kovaäänisten alipainepumppujen avulla kova alipaine (lähellä 0 baria, n. 100 kg/kämmenenala). Alipaineessa tuotteen sisältämä jää haihtuu suoraan (sublimoituminen) ja samalla tuote jäähtyy n. 60 C:een. Vesihöyry härmistyy ja jäätyy laitteen seinämiin, josta se poistetaan kuivauksen jälkeen. Vaunuissa on sähköliitännät, jotka yhdistetään laitteeseen. Peltien lämpöelementtien avulla voidaan säätää vaunujen lämmitystä kuivausprosessin aikana. Lämmittäminen tekee prosessista tehokkaamman, nopeamman ja kannattavamman. Pääosa haihtumisesta tapahtuu -30-40 C lämpötiloissa, joka on hyvä lopputuotteen laadun kannalta. Laite mittaa laitteen sisällä olevaa painetta ja lämpötilaa sekä poistoilman kosteutta, joiden avulla prosessia voidaan seurata ja nähdään, milloin prosessi on valmis. Tämä kolmivaiheinen prosessi kestää 18-48 tuntia kuivattavasta tuotteesta riippuen (stabiloituminen -> primaarikuivaus -> sekundäärikuivaus). Esim. mustikalla prosessi kestää n. 24h ja mansikalla 48 tuntia. Tällä hetkellä prosessia ohjataan käsin, mutta Helantot suunnittelevat täysautomaattista järjestelmää, josta tulee heidän yrityksensä kaupallinen tuote. Sitä on tarkoitus myydä myös isoihin laitoksiin. Heillä on yhteistyö laitevalmistajan kanssa. Laitteita valmistetaan samassa perheyrityksessä Saksassa jo 3. sukupolven voimin. Oikean puoleisessa kuvassa laitteen koneisto, joka oli alipainepumppuja lukuun ottamatta ulkovaraston puolella.
Kuivauksen jälkeen tuotteet poistetaan tarjottimilta ja pakataan niin, että ne ovat suojassa ilman kosteudelta. Kylmäkuivatut tuotteet, jotka eivät sisällä rasvaa, säilyvät erittäin hyvin. Ensimmäiset kylmäkuivatut tuotteet on tehty 1960-luvulla ja koska kylmäkuivausta on tehty vasta 55 vuotta, ei vielä tiedetä miten kauan kylmäkuivatut tuotteet säilyvät. Kylmäkuivauslaitteistoa on kokeiltu useille raaka-aineille, ja Helanton pariskunta onkin tehnyt kuivausohjelmat yli kahdelle sadalle eri raaka-aineelle. Esim. marjoissa ohjelmaa pitää säätää kunkin kesän marjasadolle sopivaksi. Mm. marjojen vesimäärä vaihtelee vuoden mukaan. Prosessi säilyttää marjojen ja punajuuren värin. Sen sijaan karotenoideista väri häviää kuivauksen aikana, vaikka maku on täydellinen (porkkana, tomaatti). Myös siirapit ja hunaja ovat vaikeita kuivattavia koska niissä vesi on sitoutunut sokereihin. Hankalimmat ovat käynyt karpalo, koska alkoholi ei haihduttuaan jäädy yksikön seinämiin, ja runsaasti öljyä sisältävä tyrni. Laitteistossa on testattu mm. lihaa, kalaa, äyriäisiä, marjoja, sieniä sekä valmisruokia. Liha vaatii suojakaasun. Myös nestemäisten tuotteiden kuivaaminen onnistuu hyvin (esim. yrttitee -> teejauhe). Pakkaskuivauksessa raaka-aineiden ravintoaineet säilyvät hyvin kuivauksen aikana. Kuivauksen jälkeen tuotteiden logistiikka on helppoa, koska ne ovat hyvin kevyitä. Niihin ei tarvitse lisätä säilöntäaineita. Rasvaiset tuotteet pakataan suojakaasuun, jotta valo ja happi eivät pilaa niitä. Energiaa kuivausprosessiin kuluu suunnilleen saman verran kuin saman tuotemäärän säilyttämiseen pakastimessa 3 kk:n ajan. Yhden 453 kg vettä sisältävän erän kuivaukseen käytettävä sähkö maksaa noin 20 jolloin kiloa kohden sähkön kulutus maksaa muutamia senttejä. Tuotteen kuivaus hinnoitellaan tuotteen rakeisuuden mukaan. Laitteesta tulevan hukkalämmön voi hyödyntää (tonttia tarjottu uimahallin vierestä). Keskeisin kustannustekijä ovatkin työ ja kuivaukseen menevä aika sekä laitteiston hankinta. Laitteen uudelleen täyttämisessä menee n. 1 tunti, koska laitteesta pitää poistaa jää ja tarjottimet pestä yms. Yrityksessä käytössä
olevan suuremman laitteen hankintahinta on 500 000. Seuraavan kokoluokan laite on suhteessa edullisempi, koska siihen mahtuu suhteessa enemmän kuivattavaa tuotetta. Laitteet ovat pitkäikäisiä. Mm. alipainepumppujen käyttöikä on yli 20 v, jos niihin vaihdetaan säännöllisesti öljyt 2 x vuodessa ja huolletaan kerran vuodessa. Vastaavia käytettyjä laitteita on myynnissä, koska ne ovat hyvin pitkäikäisiä. Kustannustehokkuus kasvaa kapasiteetin kasvaessa. Tällä hetkellä käsittely ja ohjaus tehdään käsin, täysautomaattinen järjestelmä on tulossa. Jos asiakas haluaa kylmäkuivatuttaa tuotteita rahtipalveluna, kannattaa ottaa yhteyttä yrittäjiin etukäteen ja lähettää pieni erä tuotetta testattavaksi. Kuivauksen hinta riippuu raaka-aineesta, mutta se on keskimäärin 4 /kg kuivattava raaka-aine. Minimierä on 75 kg eli yksi vaunullinen. Tuote on hyvä olla valmiiksi pakastettuna (esim. peltien kokoisella alustalla pakastetut erät) ja sopivan kokoisina paloina (esim. lehtikaali, juurekset yms. pilkottuna). Alhaalla kuvissa pienempi kylmäkuivauslaite, joka kuivaa kerralla 10 kg tuotetta ja kuivaamiseen menee 4-7 vrk. koska tämä laite ei lämmitä kuivausalustoja. Sen hinta on 20 000. Tässä laitteessa yhden erän rahtikuivaaminen maksaa 100. Tällä laitteella pariskunta on aloittanut kylmäkuivauksen tutkimisen. Teknologia sopii erityisen hyvin luonnontuotteiden käsittelyyn, koska niiden hieno maku ja terveysvaikutteiset yhdisteet säilyvät optimaalisella tavalla. Koska kuiva tuote painaa vähän eikä tarvitse kylmätiloja, joka on etu logistiikan ja kansainvälisille markkinoille viennin kannalta. Kuivauksen kustannukset tulevat erittäin todennäköisesti laskemaan tulevaisuudessa, kun kuivauslaitteistojen koko kasvaa ja niiden käytön työvaiheet saadaan automatisoitua enemmän.
Yritysvierailuun osallistujat olivat eri puolelta Suomea. Lopuksi saimme maistella erilaisia kylmäkuivattuja tuotteita. Suurin suosikki oli punajuurilastu. Yrityksen omia tuotteita myydään Joy of North tuotemerkillä.
Klo 13.30. K-Supermarket Musta Pekka Käpylä Kaupan tuotevalikoimiin tutustuminen. Etsimisestä huolimatta emme löytäneet tuotevalikoimasta yhtään pohjoiskarjalaista tuotetta. Paljon muuta kuitenkin Sienituotteita oli hyllyssä useita erilaisia sekä tuoreina että säilöttynä. Harvinaista huhtikuussa. Lupiinista oli valmistettu Tempe-tuotteita sekä pelkästään, että herneen kanssa. Lupiinia löytyi myös idätettynä.
Tuoreita marjoja oli saatavana, mutta ne tulevat huhtikuussa luonnollisesti ulkomailta. Mehuhyllyn tuotevalikoima oli laaja, mutta pienyrittäjien mehuja oli vain Aten marja-aitasta.
Maitohyllystä löytyi usean pientuottajan jogurtteja ja juustohyllystä juustoja.
Hamppu ja pellavatuotteita oli hyvin tarjolla. Myös muita erikoisviljatuotteita löytyy (kaurajauho, kvinoajauho, jne.)
Tuoretuotteiden ääressä voi maalla asuva vain uneksia tästä tarjonnasta. Kaikenlaista tuoretta salaattiainesta ja erialisia idätettyjä tuotteita oli runsaasti tarjolla. Esim. lupiinia oli tarjolla idätettynä. Mielenkiintoinen oli tuote, jossa oli sokeriherneen palkoja ja hummusta kätevässä pikarissa (alakuva). Oivallinen välipalasyöminen ja kulkiessa nautittavaan välipala trendeihin liittyvä tuote. Mistä suomalaista raaka-aineista voitaisiin tehdä samanlainen tuote? Paluu Joensuuhun klo 16.17 lähtevällä junalla.
4. Bench marking retki Kauhajoelle ja Seinäjoelle Osallistujat : Aikuisopisto: Tuija Koukkari, Tiina Hämäläinen, Anneli Salonen Ohjelma Keskiviikko 5.4.2017. Lähtö: klo 6 Aikuisopiston parkkipaikka, Kaislakatu 8, Joensuu Klo 14. Seinäjoki: Eevia niminen yritys, jossa eristetään luonnontuotteista erilaisia yhdisteitä teollisuuden tarpeisiin. http://eevia.fi/. Eevialla meille esitteli toimintaa Markus Ojala (Sales Manager) ja Maarit Riihimäki (QA Manager). Tuotantotiloihin tutustumista varten pukeuduimme suojavaatteisiin. Koska yrityksessä pakataan ravintolisiä, täytyy hygienian kanssa olla äärimmäisen huolellinen. Ravintolisiin pakattavat aineet sekoitetaan toisessa kerroksessa teräskonteissa ja sieltä ne ohjataan alemmassa kerroksessa oleviin pakkauskoneisiin lattian läpi. Alla olevassa kuvassa esim. tabletteja muodostava laite. Kauhajoen tehtaalla tehdään marjoista spreykuivaamalla jauheita (alla olevassa kuvassa tyrnijauhe). Jauheita on erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Osasta voidaan valmistaa juomia. Niitä käytetään paljon myös ravintolisissä. Yrityksen omiin tuotteisiin kuuluu tietyille yhdisteille (esim. antosyanidi määrä) standardoituja marjajauheita ja pakurijauhetta Eevian prosessointipalvelut saattaisivat kiinnostaa pohjoiskarjalaisia marja-alan yrityksiä. Näissä tuotteissa on täysin uusia ajatuksia perinteisiin marjatuotteisiin verrattuna. Marjoista erotetut ainesosat voidaan hyödyntää kokonaan uudenlaisiin tuotteisiin ja niistä saadaan sisällöltään tietynlaisia uusia tuotteita.
Markus Ojala Eevian valmistamia marjajauheita. Klo 18. Makealupiinin viljelijä Jussi Talvitie Lupiinin viljely Suomessa Voidaan viljellä kolmea lupiinilajia: sini-, kelta- ja valkolupiinia. Näistä sinilupiinin (Lupinus angustifolius) kasvuaika on lyhyin eli se saattaisi sopia parhaiten Pohjois-Karjalaan. Lajikkeet Sonate ja Hooks blaue sopivat Suomen kasvukauteen.
Viljelijä Jussi Talvitie, kauralaari@netikka.fi Lupiini vaatii läpäisevän, kevyen (vrt. peruna), ei kuorettuvan maalajin ja ph pitää olla alle 6.3. Matala kylvö. Huono kilpailemaan rikkakasvien kanssa. Rypsin torjunta-aineita voi käyttää. Ennen kukkimista voi myös kasvitauteja torjua ruiskutuksella. Lannoituksena n. 20 kg typpeä ja K ja P herneen mukaan. Lupiinia ei pidä kylvää äskettäin kalkittuun peltoon. Lupiinin siemeniä ei pidä käsitellä kovassa pakkasessa, koska alkio on lähellä siemenen pintaa ja voi vioittua jäisenä. Itävä siemen nousee maan pinnalle ja sirkkalehdet tulevat esiin (maa ei saa kuorettua). Ensimmäiset hentoja ja tummia, taimettuu noin 3 viikkoa kylvöstä. Ei pärjää rikkakasveille. Lupiinin juuristo on hyvin laaja, sivujuuret syvällä, ei kärsi kuivuudesta. Tekee juurinystyröitä, jos maassa ei ole liikaa typpeä. Kun kasvi kasvaa suuremmaksi, lehdet peittävät hyvin maanpinnan. jolloin pystyy paremmin kilpailemaan rikkojen kanssa. Sinilupiinin kukka on sininen, punainen tai valkoinen. Kukkavarsi kehittyy nopeasti ja kukkiminen loppuu yhtä aikaa. Kukinta kestää noin 3 viikkoa. Keltalupiini kukkii uudelleen. Palot täyttyvät, jos ravinteita ja kasvuaikaa riittää. 4-5 siementä / palko. Pavut paisuvat isommaksi ja ovat raakoina makeita. Kypsyessä siemenen pinnalle tulee kuvio. Puinnin alkua voi odotella rauhassa. Satotaso 2500-3000 kg/ha jos kaikki onnistuu, yleensä n. 1500-2000 kg. Satotaso härkäpapua pienempi. Lupiini parantaa maan rakennetta. Voidaan kasvattaa viljojen välissä. Se ei pärjää seoksena viljalle. Säilörehuksi kannattaa viljellä haaroittuvia lajikkeita (keltalupiini) Lupiinissa on valkuainen ja kuidut hyvässä muodossa. Se sopii sekä eläimille, että ihmisille. Se on eri kasvi kuin tien varsilla kasvava myrkyllinen villilupiini. Sinilupiini ei leviä luontoon, koska se on yksivuotinen. Lupiini sopii hyvin märehtijöille, mutta sioille ja kanoille sitä pitää antaa totuttaen varovasti. Rehuna siemenet ovat liian kalliita (rypsirouheen hinta). Keltalupiinin proteiinipitoisuus (40-45 %) on korkeampi kuin sinilupiinin (32-33 %). Lupiinien medentuottokyvystä ei ole tarkkaa tietoa. Sinilupiini saattaa tuottaa jonkin verran mettä. Lupiinin siitepölyn proteiinipitoisuus on korkea. Myllyssä voidaan käyttää kivimyllyä ja kauran kuorimisvälineitä. Lupiinista tehdään tempeä (palkuainen.fi, Jouni Hiltunen). Lupiini on gluteiiniton. Siitä valmistetaan samanlaisia tuotteita kuin soijasta (maito, jne.) Jalostustyötä tehty Saksassa (prolupin) ja Puolassa. Elintarvikkeena GMO vapaan soijan hinta. Myös Australiassa (löytyy googlaamalla latinalaisella nimellä) käytetään lupiinia leipomoissa jotta lapset saisivat terveellisempää leipää. Yöpyminen Seinäjoella hotelli Cumuluksessa
Torstai 6.4.2017. klo 8.30 tutustuminen Foodwest Oy:n tuotekehitystarjontaan. http://www.foodwest.fi/. Virpi Anttila Foodwestillä on toimipaikkoja Seinäjoen lisäksi Tampereella ja Helsingissä. Foodwest Oy:ssä keskitytty erityisesti kuluttajaymmärrykseen. Siinä on monta osa-aluetta: konseptitutkimus, tuotetestaukset (16 000 henkilön testaajaresurssi). Food service- tutkimukset, shopper, pakkaustutkimus, mieltymys, profiili, jne. Heillä on myös Foodwest 24/7 digitaalinen alusta, jolle testauksiin osallistuvat kuluttajat pääsevät kommentoimaan jatkuvasti. Myös Foodwestin tuotekehityspalvelut ovat kattavat: ideointi ja tiedonhaku, tuotteiden kehitys, raaka-ainetestaukset, Pilot- ja tuotanto koeajot, aistinvarainen arviointi, säilyvyys -> säilyvyys suositukset, ravintoarvojen laskeminen (Seilab, samassa rakennuksessa), koulutukset, T&K prosessin hallinta, projektin suunnittelu ja koordinointi sekä avustaminen rahoitushakemuksissa. Kun tuotekehitysprosessi aloitetaan, niin toimeksiannossa määritetään tarkkaan koko prosessin vaiheet. Foodwestin palveluihin kuuluvat myös laatu ja elintarviketurvallisuus. Myös ideoimispäiviä voidaan järjestää hankkeille (esim. marjatuotteet. Kts. Marjatsemppi-hanke, Arja Raatikainen). Lähityöskentelypäiviä yritysten kanssa tuotekehityskeittiössä voidaan järjestää esim. yritysryhmähankerahoituksen avulla. Yrityksillä on mahdollista käyttää Tekesin 5000 :n avustus tuotekehitykseen. Usein T&K prosessin hinta on n. 3000-5000. Verrattuna Savonian tuotekehityspalveluihin, Foodwestin toiminta tuntuu laajemmalta ja kokonaisvaltaisemmalta. Tuotekehityskeittiössä kummallakin on saman laajuinen varustus. Foodwest Oy:n tuotekehityskeittiö, Virpi Anttilan työskentely-ympäristö
Käytössä on myös suurkeittiölaitteita, joilla voi testata prosesseja. Pakkauslinjoja on useammanlaisia. MM. Valio käyttää niitä myytävien tuotteittensa pakkaamisessa. Paluumatkalla tutustuimme Naurisahon palvin lihamyymälään Kyyjärvellä. Naurisahon tila myy kaikki tuottamansa sianlihan joko tässä myymälässä tai toisessa myymälässään Viitasaarella. Kyyjärven myymälässä on myynnissä myös paljon muuta kuin lihaa: mehuja, leipää, hunajaa, hilloja, karkkeja yms. Paletin kauppakeskus Kyyjärvellä on suosittu pysähdyspaikka, joten voi olettaa lihankaupan myynnin olevan vilkasta. Omistajaa emme tavanneet. Paluu Joensuuhun klo 19 mennessä.
Liite 1. Esitteitä Savonian palveluista.