Keski-Sumen liitt Julkaisu A18 Keski-Sumen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma 2005-2006 MYR 27.10.2004 Jyväskylä 2004
Julkaisutilaukset Keski-Sumen liitt Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Liisa Sunpää Puhelin (014) 652 230 Telekpi (014) 652 277 Lisätietja Hannu Krhnen Keski-Sumen liitt Puhelin (014) 652 213 Julkaisija Keski-Sumen liitt Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200/vaihde Julkaisun avainsanat aluekehitys strategia kehittämishanke rakennerahastt rahitussuunnittelu Julkaisu A 18 ISBN 951-594-217-9 ISBN 951-594-218-7 (sähköinen versi) ISSN 0788-7035 Pains: 200 kpl Taitt: Maria Siekkinen Painpaikka: Kpijyvä Oy 2
Sisällys 1 Jhdant... 4 2 Allekirjituspöytäkirja... 5 3 Edellisen suunnitelman tteutumisen seuranta... 6 4 Maakuntahjelman tteuttaminen 2005-2006... 8 4.1 Yrittäjyyden edistäminen ja yritystiminnan kehittäminen... 8 4.2 Osaamisen vahvistaminen... 9 4.3 Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy... 9 4.4 Maatilataluden rakenteen ja maaseutuelinkeinjen kehittäminen... 10 4.5 Infrastruktuurin parantaminen... 12 4.6 Hyvinvinnin palvelurakenteen ja alan liiketiminnan kehittäminen... 13 4.7 Kulttuuri ja maakunnan vetvimaisuus... 14 4.8 Valtineuvstn tammikuisen alueiden kehittämistä kskevan tavitepäätöksen timenpiteitä Keski-Sumessa... 15 4.9 Timenpiteiden khdentuminen maakunnan sisällä... 15 4.10 Erityishjelminen suus maakuntahjelman ttutuksessa... 16 4.11YVA-arviinti... 18 4.12 Yrittäjyysarviinti... 19 5 Tteuttaminen hallinnnalittain (Keski-Sumi)... 20 LIITTEET Tteuttamissuunnitelman 2005-2006 keskeiset hankkeet Rahitustaulukt 3
1 JOHDANTO Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli lkakuussa 2003 ensimmäisen Keski-Sumen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelman vusille 2004-2005, jnka maakunnan liitn edustajat ja alueviranmaiset allekirjituksin hyväksyivät. Tteuttamissuunnitelma linjasi yksityiskhtaisesti maakunnan kehittämisvarjen käyttöä EUsarahitteisten hankkeiden ja kansallisesti rahitettavien hankkeiden salta. Ensimmäiseen tteuttamissuunnitelmaan kirjattiin yhteensä lähes 80 maakunnassa tärkeäksi kettua hanketta. Sisäasiainministeriön hjeistus tiselle tteuttamissuunnitelmakierrkselle n aiempaa yksityiskhtaisempi. Nyt maakunnissa laadittavien, vusien 2005 2006, tteuttamissuunnitelmien dtetaan levan valtakunnallisesti vertailtavampia ja käyttökelpisempia valtin talusarvin valmistelussa. Rahituksen esittämistä n täsmennetty ja yhdenmukaistettu. Myös tteuttamissuunnitelmien laatimisesta saatuja kkemuksia pyritään käyttämään hyödyksi valmistelun tisella kierrksella. Eri ministeriöitä kskevat aluepliittiset tavitteet n eritelty valtineuvstn päätöksessä tammikuussa 2004. Tteuttamissuunnitelmaan tulee sisältyä timenpiteet tavitteiden tteuttamiseksi. Maakuntahjelman tteuttamissuunnitelman valmisteluun vat lennaisena sana liittyneet seututilaisuudet. Syyskuussa 2004 järjestettiin keskustelutilaisuudet maakunnan tulevista kehittämisnäkymistä kuntien ja kehittämisyhtiöiden edustajille. Tilaisuuksiin kutsuttiin mukaan myös alueviranmaisten edustajat. Tarkituksena li saada esiin seutujen suunnitelmat mista kärkihankkeistaan sekä valmiudet hankkeiden rahitukseen situtumisesta. Seutukierrksilla ennakitiin rahituksen khdennuksia EU-sarahitteisiin hankkeisiin ja kansallisesti rahitettaviin khteisiin. Tteuttamissuunnitelman n tarkitus näin mudin lla pitävä phja myös laadittavalle maakunnan yhteistyöasiakirjalle. Tteuttamissuunnitelmatyö etenee seitsemän kehittämisteeman kautta. Nämä vat yritystiminnan kehittäminen, saamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatilataluden rakenteen ja maaseutuelinkeinjen kehittäminen, infrastruktuurin parantaminen, hyvinvinnin palvelurakenteen ja alan liiketiminnan kehittäminen sekä kulttuuri ja maakunnan vetvimaisuus. Eri ministeriöitä kskevat tavitteet n esitetty erillisillä lmakkeilla. Ympäristö- ja tasa-arvarviinnit sekä yrittäjyysarviinti liittyvät lunnllisina sina suunnitteluasiakirjaan. Tteuttamissuunnitelman valmistelu n sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä seutujen, maakunnan hanketimijiden ja rahittajien kanssa. Keski-Sumen visi uudistettiin vuden 2002 lpulla hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa. Tämän mukaan Keski-Sumi n tiedlla, taidlla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Tämä n hyvä viititus maakunnan kehittämisplitiikalle myös vusina 2005-2006. Kiitämme kaikkia valmisteluun sallistuneita. Sim Salmelin Keski-Sumen maakunnan yhteistyöryhmän puheenjhtaja Anita Mikknen Keski-Sumen maakuntajhtaja 4
2 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Keski-Sumen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelmassa esitetään maakunnan kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelukauden aikana esiin nusevien kehittämiskhteiden rahitus järjestetään käytettävissä levien resurssien mukaan. Keski-Sumen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelman 2005 2006 vat tänään 27. lkakuuta 2004 hyväksyneet seuraavat maakunnan kehittämisrganisaatit. Tteuttamissuunnitelman yhteydessä tarkistetaan myös maakunnan yhteistyöasiakirja vudelle 2005. 5
3 EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN TEUTUMISEN SEURANTA Tteuttamissuunnitelma vusille 2004 2005 perustui Keski-Sumen maakuntahjelmassa teemitettuihin kehittämishankkeisiin. Hankkeiden eteneminen ilmenee heisesta tauluksta. Pääsa hankkeista tteutuu suunnitellusti. EUsarahitteiset hankkeet n käsitelty yhteisesti jk Keski-Sumen TE-keskuksen hankeryhmässä tai maakunnan yhteistyöryhmässä ja rahittavat viranmaiset vat tehneet tarvittavat rahituspäätökset. Kansallisia kehittämiskhteita n hanketimijiden ja rahittajien kesken yhteisesti edistetty. Esiselvitysvaiheeseen edenneet hankkeet vat yksityiskhtaisessa tteutettavuusarviinnissa. Tteutumatta tai tistaiseksi vailla timenpiteitä n viisitista hanketta. Tteutumatta levat kansallisen rahituksen hankkeet vat tiehallinnn teemapaketin hankkeita, Merenkulkulaitksen hankkeita sekä ympäristökhteita. Alkuperäisessä suunnitelmassa llut EU-sarahitteinen tiehanke vaihtui neljään eri khteeseen (ks. rahitustaulukk). Kulttuurin kehittämisen kknaisuudesta eivät le tteutuneet Keski-Sumen kulttuuriympäristöhjelmaa phjisessa Keski-Sumessa tteuttavat timintamallit ja niiden timintamallipiltit sekä Leivnmäen kansallispuistn luntkeskus. Kansallista kehittämisrahitusta eivät le saaneet suunnitelmassa levat vt 13:n parantaminen hituskaista- ja liikenneturvallisuusjärjestelyin välillä Äänekski Kyyjärvi, vt 24 Jämsä Hämeen piirin raja parantaminen hituskaista- ja liikenneturvallisuusjärjestelyin, Sinisen tien parantaminen, vt 18 Multia Ähtäri valtatieyhteydestä puuttuvan suuden rakentaminen, Haapamäki-Jyväskylä ratasan parantaminen, Merenkulkulaitksen väylätietprjekti (Navi- 2013) sekä Äijälänsalmen väylän kunnstus ja Kei- Taulukk 1. Keski-Sumen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden tteuttamisvaiheet. Hanke Tteu- Esiselvi- Ilman Kehittämisteema lkm tuksessa tyksessä timenpit. Yritystiminnan kehittäminen, EU-sarahitus 11 9 2 Osaamisen vahvistaminen, EU 7 5 2 Osaamisen vahvistaminen, kansallinen 2 1 1 Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, EU 3 3 Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, kansallinen 2 2 Maatilataluden rakenteen ja maaseutuelinkeinjen kehittäminen, EU 5 5 Infrastruktuurin parantaminen, EU 13 15 1 Infrastruktuurin parantaminen, kansallinen 21 7 3 11 Hyvinvinnin palvelurakenteen ja alan liiketiminnan kehittäminen, EU 2 1 1 Hyvinvinnin palvelurakenteen ja alan liiketiminnan kehittäminen, kans. 3 1 2 Kulttuuri ja maakunnan vetvimaisuus, EU 8 4 4 Yhteensä 77 53 12 15 6
Taulukk 2. Maakuntahjelman tulksellisuuden arviintia varten vat käytössä kulutustasa, työmarkkinatilannetta, muuttliikettä ja väestöä sekä alueellista bruttkansantutetta kuvaavat mittarit. teleen kanavan liikennöitävyyden parantaminen väylän alikulkukrkeuksia nstamalla. Jutsan jätevedenpuhdistamn purkuputki, Sukkinniemi-Knnevesi siirtviemäri sekä ympäristöhallinnn pienet hankkeet eivät myöskään le vielä tteutuksessa. Suunnittelukauden kehitys Maakunnan väestömäärä jatkaa kasvu-uralla myös vusina 2005-2006. Tilastkeskuksen nykyinen väestöennuste n j ylitetty vuden 2005 salta ja maakunnan tavite (270 000) vuden 2010 väestömääräksi n realistinen. Muuttliike keskittää väestöä Jyväskylän seutukunnalle, mutta myös Jämsän ja Ääneksken seutukuntien väestömäärä vakiintuu. Väestön ikärakenteen ert maakunnan eri sissa merkitsevät erja myös syntyvyydessä Maakunnan keskusseudulla syntyvyys lisää väestöä merkittävästi. Työllisyysaste jää valtakunnallisesta tavitteesta, vaikka työttömyyden dtetaankin edelleen alenevan. Työviman saatavuus uhkaa vaarantua kasvualilla kun työvimasta pistuvien määrä n kääntynyt työmarkkinille tulevien virtaa suuremmaksi. Myös maakunnan saamisen vahvistaminen ja asema kulutusmaakuntana n vaarassa ylipistn ja ammatillisen kulutuksen alituspaikkatavitteiden alenemisen vuksi. Ammattikrkeakulun alituspaikat lisääntyvät. Bruttaluetutteella mitaten Keski-Sumen kehitys n seuduittain eriytynyttä myös vusina 2005 ja 2006. Jämsän ja Ääneksken seutukuntien bkt-tas asukasta khti laskettuna n valtakunnan parhaitten seutujen jukssa, mutta sa maakunnan seuduista n tällä mittarilla edelleen maan heikimmin menestyneitä. 7
4 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTT TEUTTAMINEN 2005-2006 Maakuntahjelmaa tteutetaan teemittain. Kehittämisteemat vat: yritystiminnan kehittäminen, saamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatilataluden rakenteiden uudistaminen ja maaseudun kehittäminen, infrastruktuurin parantaminen, hyvinvinnin palvelurakenteen ja alan liiketiminnan kehittäminen sekä kulttuuri ja maakunnan vetvimaisuus. Seuraavassa esitetään yleispiirteisesti kehittämisteemjen sisällöt. Timenpiteet esitellään hallinnnalittaisissa lmakkeissa luvussa 4. 4.1 Yrittäjyyden edistäminen ja yritystiminnan kehittäminen Keski-Sumen kehittämisen yksi keskeinen kehittämisalue n yrittäjyyden edistäminen. Yrittäjyysidelgian mukaan psitiivista yrittäjämäistä henkeä ludaan paikkakuntakhtaisesti. Haasteellinen tavite n tehdä Keski-Sumesta maailman yrittäjäaktiivisin maakunta. Keski-Sumen maakuntahjelman 2003-2006 mukaan vuden 2005 strateginen painpiste n yrittäjyyden edistäminen paikkakunnittain. Työskentelytapa n psitiivisten kkemusten jakaminen yhteisöjen kesken ja tinen tiselta ppiminen. Avainasemassa vat paikkakuntien aktiiviset ihmiset Kkemusten jakamisen ja vurvaikutteisen ppimisen kautta paikkakunnat ja sitä kautta kk maakunta kehittyvät yrittäjyysmaakunnaksi. Yrittäjyyden edistämiseksi maakunnassa n allekirjitettu Y4-yhteistyöspimus (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä). Yrittäjyyden edistämisen keskeisiä timenpiteitä vunna 2005 vat: - kasvuhakuisten pk-yritysten kehittäminen ja verkttuminen - klustereiden vahvistaminen - yritysten tuttavuuden parantaminen - liiketimintasaamisen vahvistaminen - uuden yritystiminnan aktivinti - yritysten kansainvälisyyden lisääminen - Y4 -strategian tteuttaminen (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) - maaseutuelinkeinjen kehittäminen - palveluyrittäjyyteen kannustaminen itsensä työllistäjänä - teknlgiastrategian tteuttaminen Yrittäjyyden edistäminen ja timivien yritysten kasvattaminen, sukuplvenvaihdkset ja ssiaalinen yrittäjyys vat yritystimintaan liittyvien timijiden yhteinen haaste. Vuden 2005 visi n pk-yritysten kasvu, kannattavuus, kilpailukyky ja kansainvälistyminen. Vuden 2005 aikana vakiinnutetaan hankkeiden yrittäjyysarviinti, ns. Y4-arviinti. Se tarkittaa, että kaikista merkittävistä hankkeista, myös muista kuin yrittäjyyshankkeista, tehdään arvi hankkeen vaikutuksista yrittäjyyteen. Y4-arviinnista pyritään lumaan valtakunnallinen timintamalli. Yritysrahituksen suuntaamisessa kiinnitetään erityistä humita alkaviin ja kasvaviin yrityksiin. Alkavista yrityksistä nstetaan etusijalle telliset ja uuden teknlgian yritykset sekä palvelualan yritykset ml. ssiaali- ja terveysala. Myös innvaatitimintaa pyritään tukemaan. Kasvavissa yrityksissä rahitusta suunnataan erityisesti verkstitumiseen ja uuden teknlgian hyödyntämiseen. Rahituksen khteena vivat lla myös klusterit, ympäristö-/laatujärjestelmät, ympäristöteknlgiahankkeet, kansainvälistyminen, liiketiminta- ja markkinintisaaminen, mistaja-/sukuplven vaihdkset sekä ssiaalialan yrittäjyys. Pk-yrityksiä aktividaan kasvamaan TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Tekes in ja Finprn yhteistyönä, jtka tutkivat kasvuhalukkaiden yritysten mahdllisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä kannattavasti. Myös kehittämisyhtiöt sallistuvat mnipulisesti kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen edistämiseen. Keski-Sumen TRIO-kehittämishjelma n tellisten pk-yritysten kasvuhjelma. Pkyritysten innvaatitiminnalla ja teknlgian siirtpalveluilla tuetaan yritysten tutekehitystä ja valmistettavuusteknlgiiden leviämistä ja käyttööntta maakunnassa. Kansainvälistyville yrityksille tarjtaan tiet- ja neuvntapalveluja, kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä sekä liikeyhteys- ja markkinintipalveluja hyödyntäen kehittämisyhtiöiden ja WFA:n kansainvälisiä yhteysverkstja. Lisäksi maakunnassa vahvistetaan seudullista kehitysyhtiöverksta, kehitetään ppimispaikkaverksta, jatketaan Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä -hankekknaisuutta ja tetaan humin elinkeinelämän tiveet maakuntakaavatyössä. 8
4.2 Osaamisen vahvistaminen Maakunnan kilpailukyky ja alueellinen kehitys edellyttävät jatkuvaa saamisen vahvistamista. Keski- Sumi n kulutukseen erikistunut kasvatuksen ja sivistyksen maakunta. Tehdessään esityksiä timintjen alueellistamisesta maakunnan timijat vat nstaneet esiin Keski-Sumen vahvan kulutuksen maakunnallisine timijineen. Tämän tulee myös näkyä kulutustarjnnassa ja sen kehityksessä. Maakunnassa tehdään ennakinti- ja kehittämistyötä perustaksi työvima- ja ammattirakenteen muutsten hallinnalle. Kulutuksen sisältöjä, tutkintja ja kulutushjelmia uudistetaan. Yhteyksiä työelämän ja kulutuksen välillä vahvistetaan. Seudullisia saamis- ja innvaativerkstja vahvistetaan Keski-Sumen ppimispaikkaverkst hankkeen avulla. Samalla seuduille laaditaan mat saamishjelmat. Krkeakulupetusta kehitetään alueellisesti maakunnallisen strategian mukaisesti. Osaavan työviman turvaaminen n maakunnan perustavitteita. Kulutustasn nstaminen edellyttää krkeakulupetuksen vahvistamista, suritettujen ammattitutkintjen määrän lisäämistä sekä ammatti- ja työvimarakenteiden muutsten humiimista. Kulutuksen läpäisyyn ja syrjäytymiseen liittyviin haasteisiin tulee vastata. Aikuiskulutusta kehitetään kk maakunnassa tavitteena ammatillisen saamistasn nstaminen sekä ikean ja riittävän tarjnnan turvaaminen seuduille. Aikuiskulutuksen alueellisen timenpidehjelman phjalta laaditaan maakunnallinen aikuiskulutuksen kehittämishjelma. Aikuisille kehitetään työssä ja työn hessa piskeluun spivia kulutusmalleja ja edistetään väylien avaamista aikuisten krkeakulupintihin. Uusi haaste ja hankekknaisuus n ppimisvaikeuksiin liittyvä tuki- ja palvelutiminta eri kulutusasteilla (nuris/aikuiskulutus). Yrittäjyyden ja liiketiminnallisen saamisen perustaa vahvistetaan eri kulutusasteilla. Uusilla kulutusmudilla ja -sisällöillä vaikutetaan yritysten kasvuun, uusiin liiketimintamahdllisuuksiin sekä yrittäjyyden ja liiketiminnan valmiuksiin. Tutkimus-, kehittämis- ja innvaatitimintaa vahvistetaan, tutkimus- ja kehittämisresursseja lisätään, samin kansainvälistä yhteistyötä. Seutujen ja pienyritysten innvaatitimintaa lisätään välittämällä ja sveltamalla saamista ja innvaatiita ppimispaikkaverkstn kautta Jyväskylän seudun vahvaa kehittämisptentiaalia hyödyntäen. Maakunnan avainaljen saamisen ja tutkimuksen tasa nstetaan mm saamis- ja aluekeskushjelmalla painpisteinä paperiteknlgia, ICT- ala (ml. media-ala), ympäristö- ja energia-ala, hyvinvintiteknlgia sekä nanteknlgia. Jyväskylän ylipist, Jyväskylän ammattikrkeakulu ja ammatillisen kulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja yritysten kanssa työelämälähtöisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseksi. Yleissivistävä kulutus n saamisen vahvistamisen perusta. Tisen asteen kulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä kaksistutkintjen kehittämiseksi ja niiden määrän lisäämiseksi. Myös ppilaitsverksta ja petusta kehitetään. Alueellisesti tasa-arvinen ja laadukas kulutus vidaan taata vain sillä, että päteviä pettajia n riittävästi. Siksi petustyön vetvimaisuudesta n hulehdittava. Kulutusta kskevia käytännön timia suunniteltaessa n myös tettava humin pettajien rekrytinti ja kulutuksen markkininti. Oppilaitsverkstn kehittäminen n sa maakunnan kehittämisstrategiaa. Kulutuksen järjestäjien näkemyksiä kulutusplitiikasta ja aluekehittämisestä halutaan tukea. 4.3 Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Keski-Sumen työllisyysaste li vuden 2003 lpussa 62,5 prsenttia ja työttömyysaste työnvälitystilastn mukaan 14,3 prsenttia. Maakunnan työllisyysaste n llut pitkään selvästi kk maan keskimääräistä työllisyysastetta matalampi ja tisaalta maakunnan työttömyysaste n llut kk maan työttömyysastetta krkeampi. Suunnittelujakslla rakenteellisen työttömyyden alentaminen n työllisyyden hidn keskeisin tavite. Timenpiteet khdentuvat kk maakuntaan. Timenpiteiden paintuksessa kuitenkin humiidaan se, että työttömyys n keskittymässä Jyväskylän seutukunnalle. Tilastjen mukaan työttömistä työnhakijista yli pulet, nurista lähes kaksi klmassaa ja krkeakulutetuista työttömistä neljä viidessaa n Jyväskylän seutukunnalta. Sen vuksi mm. aikuiskulutusta suunnataan alueelle enenevässä määrin. Keski-Sumen työmarkkiniden keskeinen ngelma n edelleen krkea rakenteellinen työttömyys ja siihen liittyvä pitkäaikaistyöttömyys ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen vimistuminen, lisäksi väestön ja työviman ikääntyminen sekä alueellisen kehityksen uhkakuvat. Merkittävä ngelma n edelleen avinten 9
työmarkkiniden työpaikkjen vähäisyys suhteessa työttömien määrään. Ammatillisia ja alueellisia työviman saantingelmia esiintyy ajittain. Keski-Sumen työllisyyden perusta n pitkään llut tellisuudessa, mutta tellisuuden työllisyyden ei dteta lisääntyvän. Päinvastin merkittävimpien työllisyyden vähennysten dtetaan khdistuvan tellisuuteen ja maataluteen. Maakunnan kannalta merkittävimmin työllisyyttä lisääviä timialja vat liike-elämää palveleva timinta, kuntien palvelut (ssiaali- ja terveyspalvelut, kulutus), kauppa sekä talnrakentaminen. (ETLAn työllisyysennuste 12/ 2003). Työllisyyden edistämiseksi kehitetään työrganisaatiita yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä henkilöstön työssä jaksamisen ja työkyvyn ylläpidn parantamiseksi sekä khdennetaan kulutusta ja tukitimenpiteitä kaikkiin ikäryhmiin. Työvimapliittisilla työllistämistimenpiteillä ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä sekä vähennetään sitä yksilöllisten timenpiteiden avulla. Samin vähennetään alle 30-vutiaiden työttömyyttä sekä edistetään ssiaalista yritystimintaa. Työelämäyhteyksien vahvistamiseen kaikilla kulutusasteilla kiinnitetään erityistä humita. Työhön tulisi päästä kiinni mahdllisimman npeasti kulutuksen jälkeen. Työelämän rakennemuutksiin vastataan muunt-, jatk- ja ppispimuskulutuksen avulla sekä petushenkilöstöä kehittämällä. Hulehditaan työvimakulutuksen kytkeytymisestä työelämän tarpeisiin. Erityisesti yrityksissä j levan työviman saamista edistetään hyödyntämällä yritysten ja tutkimus- ja kulutusyksiköiden välistä asiantuntijavaihta sekä erilaista kulutusyhteistyötä. Yritysten ammattitaitisen työviman saanti turvataan seudullista ennakintia hyödyntäen ja eri tahjen laaja-alaisella yhteistyöllä. Yrittäjyyttä edistetään kulutuksella, neuvnnalla ja sveltuvilla tukitimilla. Pitkään työmarkkinilta pissa lleiden pääsyä työelämään tuetaan hjauksellisten työnhaku- ja -valmennuspalvelujen ja työkykyä sekä saamista parantavien kulutus ja työllistämistimenpiteiden avulla. Työllistämisen tukitimet vat entistä enemmän räätälöityjä ratkaisuja ja usein pitkäkestisia. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa levien työnhakijiden työllisyyden edistämiseksi ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi perustetaan maakuntaan lisää työviman palvelukeskuksia. Tteuttamissuunnitelma painttuu työmarkkiniden timivuuden edistämiseen ja saavan työviman saannin turvaamiseen yrityksille, uusien työpaikkjen lumiseen sekä lemassa levien yritysten henkilöstön kehittämiseen ja työssä jaksamiseen. Suunnitelman mukaan työmarkkiniden timivuutta parannetaan ennakintia hyödyntämällä sekä uusia timintatapja kehittämällä työttömien työllistyvyyden parantamiseksi. Yhteistyössä yritysten, klmannen sektrin ja eri viranmaisten kanssa kehitetään ja tteutetaan työelämälähtöisiä timenpiteitä, jtka jhtavat työttömien työllistymiseen avimille työmarkkinille. 4.4 Maatilataluden rakenteen ja maaseutuelinkeinjen einjen kehittäminen Keski-Sumen maakunta jakautuu tarpeiltaan erilaisiin alueisiin: kaupunkeihin, kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Mm. maaseudun palvelut, liikenneyhteydet, tiestön kunt ja elinkeinllinen timinta heikkenevät. Alueellisen erikistumisen myötä Keski- Sumi jakautuu mnimutisiin elinkeintiminnan alueisiin, jilla maataluden ja yrittäjyyden painpisteet vaihtelevat kunnittain. Jalstus- ja pientellisuustiminta, metsätalus ja matkailu vat yleisimpiä erikistumisvaihtehtja. Harvaan asutun ja ydinmaaseudun kehittymisen mahdllisuudet pyritään turvaamaan tasavertaisesti muiden alueiden kanssa. Keski-Sumessa n nin 3 600 tukeen ikeutettua maatilaa. Keskimääräisellä keskisumalaisella tilalla n 25,8 hehtaaria viljeltyä pelta ja 65,5 hehtaaria metsää. Tilat vat mnitimitilja, jiden tulnmudstuksessa krstuu metsätaluden sekä muiden maataluden ulkpulisten tulnlähteiden merkitys. Alueellinen erikistuminen n alkanut: nautakarjatalus n keskittymässä phjiseen Keski-Sumeen ja kasvinviljely eteläiseen Keski-Sumeen. Yhtenä haasteena maataludessa n sukuplvenvaihdsten tteuttaminen. Keski-Sumessa n mittavat metsävarat. Keski-Sumen metsien kknaispuustn tilavuus n 171 miljnaa kuutita eli nin 120 kuutimetriä/hehtaari. Puustn määrä n kasvanut, sillä metsien kasvu (n. 7,4 miljnaa kuutita vudessa) n j pitkään llut nin 20 prsenttia pistumaa suurempi. Keski-Sumen metsien hyödyntämisen aste n llut krkea. Metsähjelman kestävästä 6,1 milj./v hakkuutavitteesta n vusina tteutunut nin 92 10
prsenttia. Keski-Sumen metsien hakkuita vidaan kestävästi lisätä puli miljnaa kuutita vudessa. Etenkin mäntykuidun hakkuita tulisi edelleen lisätä. Keski-Sumessa n myös vahva metsäklusteri. Vahvan metsätellisuuden lisäksi maakunnassa n paljn metsätellisuuden kneita ja laitteita valmistavaa tellisuutta sekä alan kulutusta ja tutkimusta. Pienimutisella mekaanisella puunjalstuksella n tärkeä merkitys erityisesti maaseutualueilla. Metsäsektri työllistää maakunnassa n. 10 000 ihmistä. Myös metsätaluden rahavirrat vat suuret: yksityismetsien hakkuutult vat vusittain nin 160 miljnaa eura ja metsäsektrin palkansaajakrvaukset nin 340 miljnaa eura vudessa. Kehittämisen haasteina vat kasvavien maatiljen työviman tarpeet ja tisaalta työpaikkjen turvaaminen yleisesti maaseudulla. Maaseudun psitiivinen työpaikkakehitys edellyttää vahvja alue- ja elinkeinpliittisia timia. Maaseudun ympäristöstä ja viihtyvyydestä hulehtiminen sekä maaseudun vetvimaisuuden lisääminen asumis- ja yrittämisympäristönä krstuvat tulevaisuudessa. Maaseudun ja kylien kehittämistä sekä elinvimaisuutta vahvistamaan n laadittu Keski-Sumen Kylähjelma, jssa krstuvat mm. yhteistyön lisääminen ja maaseudun palvelurakenteiden kehittäminen. tutekehityksen ja markkininnin vahvistaminen, liiketimintalähtöisen yrittäjyyden edistäminen ja laadun hallinta. Luntarvihin perustuva matkailu ja muu lunnn ja lunnsta saatavien raaka-aineiden mniarvinen hyödyntäminen n lisääntynyt. Maaseutumatkailun teemahjelma tukee tämän sektrin kehittymistä. Maaseutumatkailun tavitteena n käyttöasteen nstaminen, palvelutarjnnan mnipulistaminen ja laadun parantaminen. Valtakunnallisena trendinä n alihankinta- ja savalmistustehtävien kasvu. Tellisuusyritykset ulkistavat timintjaan, jllin myös maaseutuyritykset vivat päästä alihankintaverkn saksi. Mnipulistuvat maaseutuelinkeint ja maatiljen liitännäiselinkeintiminta tasaavat malta saltaan työpaikkakysynnän kasvua, paikin n j pulaa saavista työntekijöistä. Keski-Sumen kalavedet tarjavat mahdllisuuksia mnipulisen kalataluden harjittamiseen. Vesiviljely ja kalastusmatkailu vat Keski-Sumessa merkittäviä kalataluden timialja. Kalataluden kannattavuuden, rakenteen ja timintaedellytysten parantamista tuetaan KOR:n rahituksella. Alan yritysrakenteen kehittäminen kannattavammaksi vaatii esim. kalan tutekehityksen ja jatkjalstuksen ja yritysten yhteistyön kehittämistä. Alan ssiaalista päämaa vidaan vahvistaa kalastusalueiden timintaa kehittämällä. KORista rahitettavia hankkeita vat mm. valintajalstushjelman kehittäminen rukakalaksi kasvatettavan siian minaisuuksien parantamiseksi (329 000 eura). Hankkeessa selvitetään eri tutelaatu- ja tutant-minaisuuksien geneettiset tunnusluvut ja arviidaan minaisuuksien taludellista merkitystä. Työn tulksena siian rukalatutannn kannattavuus paranee ja yritysten menestymismahdllisuudet vahvistuvat. Lisäksi tehstetaan muikkukantjen kestävää käyttöä. Hankkeen tarkituksena n ammattikalastuksen timintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen alueellisen kknaisresurssin käytön hjauksella (170 990 eura). Kalastuksen uudenlaisella khdentamisella pyritään tasaamaan kknaisresurssin vaihtelua, jsta hyötyy kk elintarvikeketju. Pienimutinen elintarvikkeiden jatkjalstus n kehittyvä timiala maakunnassa. Sen tukemiseksi n laadittu pk-elintarvikealan teemahjelma, jnka painpistealueina n lähirukaketjujen kehittäminen, 11
4.5 Infrastruktuurin parantaminen Infrastruktuurin merkittävimmät parantamishankkeet edellyttävät valtakunnallista rahitusta. Ne vat esityksiä valtin tul- ja menarvin. Maakunnallisesti ratkaistavat tie- ja ympäristökhteet tteutetaan jk EU-sarahitteisina hankkeina hjelmaspimuksilla Tiehallinnn ja Ympäristökeskuksen kanssa tai rganisaatiiden käytössä levin min kansallisin resurssein. Lista maakunnan kärkihankkeina tteutettavista khteista ja rahitusesityksistä n tteuttamissuunnitelman liitteenä. Aluerakenne. Maakunnan aluerakenteen tavitteet nudattavat maakuntasuunnitelman paintuksia. Vahva maakuntakeskus, Ääneseudun ja Jämsänjkilaaksn tellisuusseudut mudstavat maakunnan ydinvyöhykkeen, muut seutukeskukset ja kuntakeskukset palvelukeskusverkstn. Asuin- ja työpaikkaalueiden vetvimaisuutta kehitetään edelleen. Timiva aluerakenteen kehittäminen tapahtuu maankäytön suunnittelijiden yhteistyönä. Tulksellisessa suunnittelussa vat mukana mm. tiivis yhdyskuntarakenne, lunnn virkistyskäytön mahdllisuudet sekä väestön eri minaispiirteet tunnistava hallittu väestökehitys. Tavitteena n taludellinen yhdyskuntarakenne ja nykyisten rakenteiden tehkas hyödyntäminen. Elinkeinelämän kehittymiselle ludaan edellytyksiä suvalla aluesuunnittelulla. Liikenneyhteyksien kehittäminen. Maakunnan kilpailukyvyn kannalta elintärkeitä vat valtakunnalliset yhteydet satamiin ja suurimpiin kasvukeskuksiin. Kansalliset ja kansainväliset lentyhteydet edellyttävät kehittämistä. Maakunnan kärkihanke n VT 4:n parantaminen mttritiejaksksi välillä Lusi - Jyväskylä - Äänekski. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuvan suuden rakentamista kiirehditään. Muulla päätieverklla tteutetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia paikallisia timia ja hituskaistaratkaisuja. Taajamien liikennejärjestelyjä kehitetään mm. rakentamalla kevytliikenneväyliä kulu- ja työpaikkaliikennöintiä varten. Rataverkn parantamiseksi kiireellisimpiä rakentamiskhteita vat Jyväskylän Oriveden ratasan gemetrian parantaminen sekä Jyväskylä Pieksämäki välin junaliikenteen npeuttaminen. Äänekski Haapajärvi ratasan kevyeen kunnstukseen pyritään löytämään ratkaisu. Uudet lentyhteydet Ouluun ja ulkmaisille avainreiteille Tukhlmaan ja Kööpenhaminaan pyritään avaamaan. Jyväskylän lentasemasta kehitetään rahtiliikenteen slmu. Kk maakunnan saattaminen tietliikenteessä laajakaistayhteyksien piiriin tteutetaan suunnittelukaudella. Ympäristö. Ympäristönäkökulma tetaan humin aluekehitystyössä ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Tämä merkitsee ympäristön sujelua ja hita, ympäristöinfrastruktuurin ylläpita, uudistamista ja kehittämistä, vesihulln kehittämistä sekä lunt- ja kulttuuriympäristöarvjen sujelua ja kestävää hyödyntämistä elinkeintimintjen yhteydessä. Tuetaan lisäresurssien saamista maankäytön suunnitteluun. Tavitteena n kestävä ja eheytyvä yhdyskuntarakenne. Rantjen kaavitusta edistetään tavitteena saada maakunnan ranta-alueet kknaisuudessaan kaavituksen piiriin. Kunnat vastaavat alueellaan asunttimesta. Tavitteena n, että kaavalliset valmiudet vastaavat asuntrakentamisen tarpeita. Kaavituksen hjauksessa tavitteena n viihtyisät, mnipuliset ja virikkeiset asuinympäristöt. Lunt- ja kulttuuriarvt tetaan humin aluekehitystyössä. Tteutetaan lunnnsujelualueiden verkst. Khteille laaditaan hit- ja käyttösuunnitelmat. Osa alueista palvelee yleisen virkistyskäytön lisäksi yritystimintaa lunt-, erä- ja maatilamatkailun kautta. Maakunnan kulttuuriympäristöhjelma valmistuu. Se n phja yksittäisten khteiden ja kuntakhtaiselle hidn ja käytön suunnittelulle ja tteuttamiselle. Maatalusalueiden lunnn mnimutisuuden säilyttämistä edistetään yleissuunnittelulla. Ympäristöplitiikan tteuttaminen n sa aluekehitystyötä. Ympäristöministeriön aluekehittämisen strategia alueellistetaan. EU:n aluekehitysvarja suunnataan erityisesti suuriin ja merkittäviin ympäristöhankkeisiin, jilla saavutetaan ympäristöllisiä etuja useampien kuntien alueilla. Tällaisia vat mm. suuret vesihulthankkeet, ympäristöinfrastruktuurin ylläpit- ja uudistamishankkeet, kuten jätevedenpuhdistamt, siirtviemärit ja jätteidenkäsittelylaitkset sekä lunnnsujeluverkstn kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvät hankkeet, kuten luntkeskus Leivnmäen kansallispuistssa. Maaseudun asuttuna säilyttämistä edistetään EU-hankkeita khdentamalla. Energia. Energian saatavuuden ja jakelun häiriöttömyys turvataan kk maakunnassa. Energiahulln mavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden suutta maakunnan energiantutannssa lisätään. 12
4.6 Hyvinvinnin palvelurakenteen enteen ja alan liiketiminnan kehittäminen Keski-Sumi haluaa prfilitua väestönsä hyvinvinnin edistäjänä. Keski-Sumen väestön ikääntyminen n haaste alan kehittämiselle. Tisaalta ikääntyneet vat humattavasti timintakykyisempiä kuin ennen. Timivat hyvinvintipalvelut vat myös tärkeä kilpailutekijä asumispaikkaa valittaessa. Palveluverkst ja palvelujen saatavuus. Hyvinvintialan palvelut tutetaan pääsin julkisella sektrilla myös suunnittelukaudella. Palveluiden saatavuutta täydennetään tiivistämällä ja verkttamalla yksityisen ja klmannen sektrin timijita sekä vapaaehtistyötä. Alan julkinen palvelututant ketjutetaan hivan ja hidn tarpeen mukaisesti. Verkttumista tukevat nykyisen terveydenhulln aluetietjärjestelmän jatkkehittäminen sekä kehitteillä levan ssiaalihulln tietjärjestelmän tteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien palvelututannn lisäksi maakunnassa timii yksityisiä palvelujen tuttajia. Järjestöjen merkitys kasvaa kansalaisten sallistumisfrumina ja palvelutarpeiden esille tujana, mutta yhä useammin myös hyvinvintialan palveluiden tuttajana. Ssiaali- ja terveyspalvelut edustavat kuntien mentaludesta nykyisellään nin pulta, jten kunnallistalus asettaa paineita kuntien ja alan muiden timijiden yhteistyön lisäämiselle, timintjen verkttamiselle ja tehstamiselle. Keski-Sumessa timii maakunnallinen ssiaalialan saamiskeskus. Jyväskylän seudun aluekeskushjelmassa hyvinvintiteknlgian ja -tellisuuden kehittämisellä n keskeinen rli. Hyvinvintiteknlgian kehittämisedellytykset knkretisituvat erituisesti maakunnan keskusseudulla, mutta vaikutusten ulttamiseksi kk maakuntaan työskennellään määrätietisesti. Hyvinvintiteknlgian ydinalueita vat liikunta- ja terveystieteellinen saaminen sekä psyklgian ja lunnntieteiden tutkimus ja kulutus, ihmisen timintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknlgiat ja niitä tukevat ICT-svellukset sekä ihmisen ja teknlgian vurvaikutuksen saaminen. Osaavan työviman saatavuus. Osaavan työviman saatavuus n maakunnan menestyksen avainkysymys. Sitä turvaavat kulutusjärjestelmän timivuus, työviman alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus, työelämän vetvimaisuus sekä kulutuksen ja työelämän kansainvälistyminen. Ssiaali- ja terveysalalla pintjen keskeytyminen n llut muita alja vähäisempää, mutta alan kulutuksen surittaneiden työllistyminen Keski-Sumeen ei le kaikilta sin nnistunut tivtulla tavalla. Keski-Sumen työelämän muuts- ja kulutustarveennusteen perusteella Keski-Sumen hyvinvintipalveluihin tarvitaan vuteen 2010 mennessä 5200 5900 uutta työntekijää. Suuri sa uuden työviman tarpeesta n katettava alueella järjestettävällä kulutuksella. Myös mnipulista lisä- ja täydennyskulutusta tarvitaan hyvinvintialan timijiden saamisen uudistamiseksi ja ajan tasalla pitämiseksi. Kulutusta n tarpeen kehittää erityisesti työelämän tulevista saamistarpeista lähtien. Yhteistyötä palvelujen tuttajien kesken n lisättävä ja alan timintakäytänteitä kehitettävä, jtta varmuudella vidaan tarjta mielenkiintisia ja mnipulisia työtehtäviä tulevaisuuden saajille. Kattavalla palvelutarjnnalla ja vetvimaisilla asuinympäristöillä vaikutetaan väestön sijittumiseen maakunnan eri siin ja samalla turvataan työviman maakunnallista saatavuutta. Hyvinvinti-innvaatiiden jalstaminen liiketiminnaksi. Keski-Sumen hyvinvintisaamisen vahvuudet liittyvät terveyteen, liikuntaan, kuntutukseen ja niihin liittyvään tutkimukseen. Erityissaamisalueita vat ihmisten vanhenemiseen liittyvä tutkimus, vammaistutkimus ja siihen liittyvä teknlginen saaminen, terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen tutkimusyksikkö, työelämä- ja työkykyisyystutkimus, kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus, liikuntamatkailu ja erityisliikuntamatkailu, alaan liittyvä messutiminta sekä ssiaali- ja terveysalan tietjärjestelmien kehittäminen. 13
4.7 Kulttuuri ja maakunnan vetvimaisuus Keski-Sumessa halutaan nähdä kulttuuri ja taide innvaatiiden lähteenä sekä tärkeänä menestystekijänä. Kulttuuri, taide ja liikunta rakentavat keskeisesti maakunnan itseymmärrystä ja vetvimaisuutta. Kulttuuri, hyvinvinti, luvuus ja innvatiivisuus takaavat niin yksittäisille asukkaille kuin elinkeinelämällekin virikkeellisen elin- ja timintaympäristön. Ssiaalista päämaa kartuttavat yksittäiset timijat, kuten taiteilijat, erilaiset vitta tavittelemattmat rganisaatit ja instituutit, esimerkiksi festivaaliyhdistykset, sekä kulttuurin uusintamisesta, peruspalveluista ja timintaedellytyksistä hulehtivat taht, kuten kulttuuritimi ja alueellinen taidetimikunta sekä alan kulutusrganisaatit. Tätä luvan klusterin laajaa perustaa täydentävät kaupalliset luvan timinnan harjittajat ja rganisaatit sekä hjaavat kehitysrganisaatit. Kulttuuriphjainen yrittäjyys kanavi ja tehstaa luvan timialatyön mudssa sekä itseisarvisesti kulttuuristen että taludellisesti hyödynnettävien innvaatiiden ja merkitysten tuttamista. Keski-Sumessa luvan klusterin perusta n laaja ja luvan yrittämisen mahdllisuudet vat rajituksia humattavasti suuremmat. Mm. digitaalisen sisällöntutannn, taidesaamisen ja tapahtumasaamisen kentillä n lupaavia vimavarja, jita vidaan timialatyön kautta kanavida tehstetummin ammatinharjittamisen ja kannattavan yritystiminnan suunnissa. Lisäksi kulttuuriyrittäjyyden kaltaista timintaa harjitetaan käsi- ja pientellisuuden, käsi- ja taidetellisuuden sekä graafisen alan ja viestinnän timialilla. prsessiajattelun lisäksi saajien välinen yhteistyö, markkininti- ja tuttajarakenne ja näiden väliset verkstt sekä juridinen, tekijänikeuksiin liittyvä saaminen. Mnelta kannalta tärkeä yksittäinen EU-hanke n vusina 2005-2006 tteutettava Tanssisali Lutakn rakennuksen peruskrjaus, jka mahdllistaa kaupunkikuvallisesti arvkkaan mutta purkutumin j saaneen entisen leipmrakennuksen säilyttämisen ja tarjaa kunnstuksensa myötä hyvät timintatilat valtakunnallisestikin maineikkaalle Jelmun rck-klubille, useille harrastajateattereille, kuvataiteilijille ja huumeidenvastaiselle nuristyölle. Rakennuksen peruskrjausknsepti mahdllistaa jatkssa pikkitaiteellisen timinnan edelleen kehittämisen. Keski-Sumessa n kuluvan EU-hjelmakauden alkuvusina virinnyt kiinnstus paikalliskulttuurien kehittämiseen, mistä mm. Krpilahdella ja sen lähinaapurikunnissa tteutettavat KORENTO- ja KUMO- TUS-hankkeet vat hyviä esimerkkejä. Mielenkiintisena uutena avauksena paikalliskulttuurin vaalimisessa, tallentamisessa ja kehittämisessä vidaan pitää Jämsän seudulla tänä vunna käynnistettyä ja vudet 2005-2006 jatkuvaa Virtuaalimuse-hanketta. Keski-Sumen maakunnan rikkaan kulttuurin ja taiteen alan timinnan turvaaminen ja edistäminen edellyttävät aluekehitysviranmaisten sekä alueellisen sivistyshallinnn phdittua ja hallittua työnjaka sekä luvaan kenttään panstamista. Näin taataan lähitulevaisuudessa entistä tehkas kanavituminen saksi timintakulttuuria kk maakunnassa. Merkittävin kulttuurin hankekknaisuus n luvan timinnan kehittäminen. Luvan timinnan frumi käynnistyi vuden 2004 aikana ja se jatkuu kk suunnitelmakauden. Timinnassa keskitytään kulttuuriympäristöjen kehittämiseen sekä uusien viestintäteknlgiiden ja innvaatiiden hyödyntäminen sisältötutannssa. Hankkeilla ktaan yhteen kulttuurin ja taiteen timijita ja lisätään kk maakunnan vetvimaisuutta. Prsessissa n mukana kulttuurialan yrittäjiä, yksityisiä ja julkisia kehittämiskumppaneita sekä kulttuurin kulutusrganisaatiita. Luvaa timialaa kehitetään frumin lisäksi erillisellä LINKO-hankkeella, jka tarjaa räätälöityä liiketimintasaamista luvalle timialalle sekä timialan kärkiyrityksille, tähdäten yritysten hallittuun kasvuun. Liiketimintasaamisen yhteydessä keskeisiä kehittämisen khteita vat asiakaslähtöisen 14
4.8 Valtineuvstn tammikuisen alueiden kehittämistä ksk skevan tavitepäätöksen timenpiteitä Keski-Sumessa Keski-Sumen tasapainisen ja tasapulisen kehittämisen edistämiseksi n vunna 2004 alitettu nk. seudullisen ppimispaikkaverkstn rakentaminen. Tavitteena n kulutuksen ja tutkimuksen parempi hyödyntäminen lähtien seutujen ja yritysten mista tarpeista. Kaikki Keski-Sumen kuusi seutukuntaa laativat kehittämisyhtiöittensä jhdlla mat muutaman vuden päähän ulttuvat saamishjelmansa. Ohjelmien valmistelussa ja tteuttamisessa timii maakunnan liitn jhdlla asiantuntijatiimi, jka resursidaan maakunnan kehittämisrahalla. Tiimissä n asiantuntija Jyväskylän ylipiststa, ammattikrkeakulusta ja ammattipiststa sekä Jyväskylän Teknlgiakeskuksesta. Maakunnan keskeisiä tutannllisia timialja (metalli, puututeala, elektrniikka, graafinen ja viestintä ala ja matkailu) kehitetään yritysten verkstitumisen ja liiketimintasaamisen lisäämisen kautta. Osaamis- ja aluekeskushjelmien avulla kehitetään ja vahvistetaan ympäristö-, energia-, paperinvalmistus-, ICT-, nan- ja hyvinvintiteknlgian timialja. Kehittämisyhtiöiden valmiuksia lisätään kulutuksen ja yhteisten timintjen kautta, esim. yrityshautmknsepti ja kansainvälistyminen. Alueen vet- ja elinvimaisuutta lisätään kehittämällä kulttuuripalveluita ja niihin liittyvää yritystimintaa. Yrittäjyyden lisäämiseksi yleisesti n alitettu timenpiteitä, mm. yrittäjyyskasvatusta eri tasilla. Maakunnan työmarkkiniden timivuutta parannetaan turvaamalla työhallinnn palvelut tasapulisesti kk maakunnan alueella. Työvimapalvelujen rakenteellisen uudistuksen avulla pyritään vastaamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palvelutarpeisiin ja tisaalta parantamaan vaikeasti työllistyvien työnhakijiden mahdllisuuksia sijittua työmarkkinille työkkeilun, tukityöllistämisen tai kulutustimenpiteiden avulla. Työvima- ja kulutustarpeiden ennakinnilla pyritään turvaamaan riittävä työviman saatavuus ja laatu kk maakunnassa. Tiettekniikan hyödyntäminen lisääntyy sekä laajakaistayhteyksien lisäysten että niiden hyödyntämisen kautta. Seudullista yhteistyötä edistetään sekä palveluiden tuttamisessa että elinkeinplitiikassa. Maaseudun elinvimaisuuden säilyttämiseksi kehitetään perustutannn rinnalle muita tulnlähteitä kuten bienergian hankintaa, metsä- ja maatalustutteiden jatkjalstusta sekä matkailua. 4.9 Timenpiteiden khdentuminen maakunnan sisällä Keski-Sumen EU-kehittämisvarat jakautuvat tavitealueittain. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla n käytettävissä tavite 1-hjelman resurssit, jtka khdentuvat seudun man strategian mukaisesti lunnnvarja pitkälle jalstaviin yritysverkstihin. EU:n alue- ja rakenneplitiikan lisäksi phjisen Keski-Sumeen khdentuu merkittävästi kansallisia kehittämisresursseja mm. kuntien palvelututannn parantamiseen. Alueen kunnat vat mukana myös maakunnallisissa hankkeissa. Tavite 2 hjelman vimavarat khdentuvat alueen kunnissa päätettyjen erikistumisvalintjen mukaan. Tavitteena n saada aikaan kuntien kilpailuetua vahvistavia investinteja ja saamishankkeita. Strateginen valinta mahdllistaa kaikkien tavitealueiden seutujen ja kuntien pääsemisen salliseksi EU:n alue- ja rakenneplitiikan vimavarista. Tavite 2 alueella vat käytössä myös työllisyyttä ja saamista tukevan tavite 3-hjelman mahdllisuudet, jtka jakaantuvat maakuntaan hankkeiden valintakriteerien mukaan. Tavite 2 alueella svelletaan lisäksi alueellista maaseutuhjelmaa (ALMA), jnka resurssit khdentuvat maaseutualueiden kehittämiseen sekä kalataluden rakennehjelmaa(kor). Kaikki EU-hjelmista rahitusta saaneet hankkeet raprtidaan kaksi kertaa vudessa ÄMYRI-lehdessä. Kansallisin kehittämistimin rahitettavaksi esitetään Keski-Sumesta valtin tul- ja menarvin hankkeita, jiden rahittamiseen maakunnan mat vimavarat eivät riitä. Hankkeet vat isja liikenne- ja ympäristöinvestinteja, maakunnan saamisverkstn vaikuttavuutta vahvistavia kulutushankkeita sekä kansallisiin kehittämishjelmiin sisältyviä ja seudullista yhteistimintaa tukevia hankkeita. Aluekehittämisvarin sallistutaan aluekeskus- ja saamiskeskushjelmien tteuttamiseen. 15
4.10 Erityishjelmien suus maakuntahjelman tteutuksessa Jyväskylän seudun saamiskeskushjelman tavitteena n 14 000 työpaikan säilyttäminen ja 2 600 uuden työpaikan synnyttäminen sekä nin 130 uuden teknlgiayrityksen perustaminen. Valtineuvstn vahvistamat saamisalat vat infrmaatiteknlgia, paperinvalmistuksen hallinta, ympäristö- ja energiateknlgia sekä nanteknlgia paperinvalmistuksen hallinnan sekä ympäristö- ja energiateknlgian alilla. Ohjelman painpisteinä vat yritysverkstjen kehittäminen, kansainvälistyminen sekä saamiskeskustiminnan levittäminen maakuntaan. Keski-Sumen liitt n rahittanut Jyväskylän seudun saamiskeskushjelmaa maakunnan kehittämisrahalla (perusrahitus n. 500.000 eura/vusi) sekä EU:n tavite 2- hjelman rahituksella (yrityshankkeet n. 200.000 300.000 eura/vusi). Länsi- Sumen lääninhallitus n rahittanut saamiskeskushjelman ylipistn hankkeita tavite 2 hjelmasta n. 200.000 eurlla/vusi. Jyväskylän seudun saamiskeskushjelma n timinut lisärahitusvälineenä mm. Tekesin hankkeissa, jten rahituksella n llut suuri laskennallinen vipuvaikutus. Vuden 2005 timinnassa lisärahituskanavana timiminen tulee pistumaan. Osken kautta rahitetaan jatkssa yritysten, tutkimuslaitsten ja ppilaitsten välisiä yhteisprjekteja, sken mia prjekteja. Lisäksi ske vi staa asiantuntijapalveluita saamiskeskushjelman tteuttamiseksi. Keski-Sumen ssiaalialan saamiskeskushjelma (Kske) n yksi valtakunnan yhdeksästä ssiaalialan saamiskeskuksesta. Sen tehtävänä n timia yhdyssiteenä tutkimuksen, petuksen ja käytännön välillä. Osaamiskeskus vastaa ssiaalialan kehittämisestä. Ksken sallisuus aluekehittämistimissa n liittynyt mm. ssiaalihulln aluetietjärjestelmän kehittämiseen sekä tutkimusyhteistyöhön maakunnan liitn kanssa (Marita Huss: Innvaatiiden aika, Ssiaalialan tutkimus, tiet ja välittämisen tait, Jyväskylä, 2004). Matkailun verkst-saamiskeskuksen hyvinvintimatkailun si (Mske) liittyy maakuntahjelman tteuttamiseen Keski-Sumen timialatyön kautta (matkailu yhtenä kehittämisalana), tiseksi EU:n alue- ja rakenneplitiikan strategian tteuttamistavan kautta (matkailu mukana kuntien erikistumisvalinnissa) ja klmanneksi verkstkaupunkitiminnassa tapahtuvan terveys- ja hyvinvintiteknlgian vimakkaan kehittämistyön kautta. Elintarvikealan verkst-saamiskeskus ELO n elintarvikealan tutkimuslaitsten, ylipistjen ja krkeakulujen yhteistyöverkst, jnka timinta-alueena n kk Sumi. Osaamiskeskus vahvistaa elintarvikealan kilpailukykyä tarjamalla sille asiantuntija-, tutkimus- ja kehittämispalveluja. Timinnasta vastaavat yksitista alue-eloa, jista jkaiselle n määritetty mat alueelliset ja valtakunnalliset vastuualueet. Keski-Sumen vastuulla n erityisesti elintarvikeyritysten tiednhankinta- ja kuluttautumismahdllisuuksien kehittäminen uutta tekniikkaa ja menetelmiä hyödyntämällä. Keski-Sumen alue-elon budjetti n nin 60 000 eura/vusi. Osaamiskeskushjelma, Keski-Sumen liitt ja Jyväskylän ammattikrkeakulu vastaavat kukin 30 prsentin suudesta. ELOn painpisteitä vat verkstn jhtaminen, alueellisten slmukhtien timinnan tehstaminen ja pysyvien rakenteiden aikaansaaminen. Jyväskylän seudun aluekeskushjelma. Jyväskylän kaupunkiseutu lähikuntineen mudstaa vimakkaasti kasvavan maakunnan keskusseudun. Alueen suurimmat tellisuusklusterit vat metallitellisuus, infrmaatiteknlgia, energiatellisuus ja ympäristöala. Uutena saamisalueena nusee hyvinvintiteknlgia. Seudullisessa yhteistyössä Jyväskylän ympärillä ertetaan useita kehiä. Vuden 2003 lppuun asti ydin eli Jyväskylän seutu käsitti viisi kuntaa. Neljän uuden kunnan myötä 1.1.2004 seutu laajeni yhdeksän kunnan ja 161 500 asukkaan seutukunnaksi. Lisäksi yhteistyötä tehdään Sulahden kaupungin ja phjisen Keski-Sumen kanssa. Tämä mniultteisuus tteutuu verkstkaupunkiknseptina, jssa kuntaryppäät vivat yhdistää vimiaan ilman, että kaikkia seudun kuntia tarvitsee saada mukaan. Saarijärven Viitasaaren seutukunnan timintjen kehittäminen n edennyt pitkälle ja seutustrategian laadinta n käynnissä. Jyväskylän seudun strategia n lutu vunna 2001. Aluekeskushjelma täydentää saamiskeskushjelmaa hyvinvintisaamisella ja -teknlgialla. Hankkeiden tteutukseen n hjattu rahitusta tavite 2 - hjelmasta. Aluekeskushjelmaa hjaa kunnanhallitusten ja kunnanjhtajien yhteenliittymä, jnka kkuksiin sallistuu myös maakuntajhtaja. Verkstkaupunkihanketta hjaa verkstkaupunkifrum ja hyvinvintiteknlgiahanketta humantech-frum. Aluekeskushjelmaa hallinni Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Jykes staa hjelmajhtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta ja hyvinvintitellisuuden krdinintipalvelut Jyväskylän Teknlgiakeskus Oy:ltä. Jykesin rli n rajattu selkeästi elinkeinplitiikan alueelle. 16
Verkstkaupunkistrategian tteuttamiseen llaan j alkuvaiheessa tyytyväisiä. Yhteinen strategia n syntynyt ja verkst n vahvistunut. Seuraavaksi n edessä päätösten tekeminen ja situtuminen yhteistyöhön käytännön taslla. Phjisen Keski-Sumen yhteistyö n vielä suurelta sin selvitysvaiheessa. Aluekeskushjelman kärkihankkeet (Viveca, Wellness Dream Lab, Seed-rahast ym.) vat myös maakunnan kärkihankkeita. Sekä seudulliset että maakunnalliset paintukset vat samansuuntaiset. Hyvinvintitellisuuden ja palvelujen kehittämiseen n saatu hankerahitusta nin 10 miljnaa eura mm. EU:n tavite 2 hjelmasta. Jämsän seudun aluekeskushjelma. Ohjelma-alue kstuu Jämsän seutukunnan klmesta kunnasta sekä Längelmäestä, jka kuuluu Ylä-Pirkanmaan seutukuntaan ja Pirkanmaan maakuntaan. Jämsän seutu n yksi pienimpiä aluekeskuksia. Seudun suurin tellisuudenala n puu- ja paperitellisuus. Kehittyvinä erikistumisalueina vat matkailu sekä kmpsiitti- ja kevytrakenneteknlgia. Maaseutuvaltaisella seudulla myös maanviljelyllä n merkittävä rli. Seudullista yhteistyötä krdini Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy (Jämsek), jka n timinut vudesta 1994. Jämsekin tehtävä n edistää elinkeinelämää ja yritystimintaa sekä vastata hjelmaperusteisen alueplitiikan tteuttamisesta yhdessä kuntien kanssa. Jämsän seudulla järjestetään yhteistyönä mm. kulutus (kuntayhtymä), terveydenhult (kuntayhtymä) ja jätehult (sakeyhtiö vudesta 1995). Kuntien yhteinen Jämsek kiinteistöt Oy alitti timintansa 2003. Kuntien, kuntayhtymien ja Jämsekin tiethallinnn palveluista vastaava JamIT Tiet Oy perustettiin vunna 2004. Päämääränä n seudun kehittäminen vetvimaiseksi ja väestönsä säilyttäväksi aluekeskukseksi. Jämsän seudun aluekeskushjelman kehittämisteemiksi valittiin alkuperäisessä hjelmaesityksessä elinkeinplitiikka, saamisen kehittäminen sekä hyvinvintiplitiikka. Sittemmin teemja n täydennetty seudullisten timintamallien sekä maaseudun ja kaupungin vurvaikutukseen kytkeytyvillä teemilla. Seudun saamisen kärjeksi pyritään nstamaan kevytrakenneteknlgia/kmpsiittiala. Hankkeet khdistuvat viidelle painpistealueelle: 1) yritystiminnan kehittäminen, 2) kulutusjärjestelmän mukkaaminen, 3) hyvinvinnin kehittämishankkeet, 4) seudullisten timintamallien kehittäminen ja 5) maaseudun ja kaupungin vurvaikutus. Ohjauksesta vastaa seutukunnan ja aluekeskuksen neuvttelukunta, jhn kuuluu sekä kuntien jhtavia luttamushenkilöitä että viranhaltijita. Aluekeskushjelman jhtryhmä timii seudun jhtryhmänä ja valmistelee asiat neuvttelukunnan käsiteltäviksi. Aluekeskushjelman tteutuksesta vastaa Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy (Jämsek). Aluekeskushjelma n timinut seudullisena hankekrdinaattrina, sateenvarjna seudun kehittämiselle. Ohjelma n myös aktivinut seudun verkstja. Tteuttajajukka tulisi edelleen laajentaa, mm. yrityksiä pitäisi saada lisää mukaan kehittämistyöhön. Saarist-hjelma. Saaristasiain neuvttelukunta ja sen asettama laajaphjainen saarist-hjelman hjausryhmä valmistelivat valtineuvstn timeksiannsta valtakunnallisen saarist-hjelman vusille 2003 2006. Sen tavite n hyödyntää järviä, merta, saaria ja ranta-alueita maaseudun aluekehityksessä lunnn-, maisema- ja kulttuuriarvja kunniittaen. Ohjelma khdistuu maamme kaikkiin kuntiin. Keskeisiä teemja vat vapaa-ajan asumisen kehittäminen, saarist- ja vesistömatkailun kehittäminen, liikenne- ja teleyhteyksien turvaaminen hajaasutusalueilla, maaseudun palveluiden turvaaminen sähköisillä järjestelmillä, ympäristö- ja kulttuuriasiat sekä saaristkuntien ja saarist-sakuntien elinkein-, infrastruktuuri- ja palvelukysymykset. Julukuussa 2003 valtineuvst nimesi 13 saaristkuntaa ja 45 saarist-sakuntaa vusiksi 2004-2007. Keski-Sumen saarist-sakuntia vat Jutsa, Kivijärvi, Krpilahti ja Luhanka, uutena mukaan pääsi Kuhminen. Tukkuussa 2004 valtineuvst teki periaatepäätöksen saaristn kehittämisestä vusiksi 2004-2006. Siinä krstetaan 1) elinkeinja ja työllisyyttä, 2) asumista, 3) liikenne- ja tietliikenneyhteyksiä, 4) peruspalveluita, 5) lunnnsujelua, ympäristönsujelua, virkistystä ja maisemaa sekä 6) saaristn kehittämisen vimavarja mm. maakunnan kehittämisrahan suuntaamisessa. Elinkeinjen ja työllisyyden kehityksessä merkityksellisiä vat saarist- ja vesistömatkailu, kalatalus ja kalastusmatkailu, etätyö ja elinkeintukien kehittäminen. Vapaa-ajan asuntjen käyttämistä kakksasuntna sekä vapaa-ajan asuntjen muuttamista kakksasunniksi edistetään, samin vapaa-ajan asuntjen uudisrakentamisen turvaamista justavalla kaavitusplitiikalla. Npeita tietliikenneyhteyksiä sekä yksityisteiden valtinavustuksen timivuutta ja nykyisten yksityistielssien avustustasn riittävyyttä pidetään tärkeinä. Peruspalveluissa krstetaan saarist- ja syrjäisyyslisien erttamista tisistaan ja saaristlisien lisäämistä etenkin saarist-sakunnissa. Ohjelmassa paintetaan myös virkistysmahdllisuuksien tarjntaa, vesilunnn inventintihjelman tteuttamista ja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn parantamista kiinteistönmistajiin suunnatulla aktiivisella viestinnällä. 17
4.11 YVA-arviinti Tteuttamissuunnitelma perustuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntahjelmaan, jihin sisältyy ympäristö- ja tasa-arvvaikutusten arviinti. Ympäristöja tasa-arvvaikutusten arviintiryhmän (yva-ryhmä) edustajat vat sallistuneet tteuttamissuunnitelman viranmaisneuvtteluihin. Suunnitelmalunnsta ja kuntien palautetta n kmmentitu työn kuluessa. Arviintiprsessin kehittämiseksi viranmaistahjen tulisi seuraavalla suunnitelmakierrksella myös itse arviida vastuualueensa tasa-arv- ja ympäristövaikutuksia. Tämä sitisi arviintiprsessin kiinteämmäksi saksi tteuttamissuunnitelman valmistelua. Jatkssa ympäristövaikutusten arviintia hjaa suunnitelmien ja hjelmien ympäristövaikutusten arviintia kskeva SOVA-laki. Ympäristön kannalta tteuttamissuunnitelman myönteisimmät vaikutukset syntyvät arvkkaiden luntkhteiden käyttö- ja hitsuunnitelmien laadinnasta. Lunnnmukainen elintarviketutant säilyttää lunnn mnimutisuutta, jhn yritystiminnan tehstumisella yleensä n negatiivisia vaikutuksia. Erityisesti PK -yritysten ympäristötietisuuden edistämiseen lisi tärkeä kiinnittää lisääntyvää humita. Tteuttamissuunnitelman hankkeisiin sisältyy isja tie- ja vimalaitshankkeita, jilla n ptentiaalisia negatiivisia ympäristövaikutuksia. Keljnlahden vimalaits sijittuu Päijänteen ranta-alueelle, jhn khdistuu muitakin käyttöpaineita. Kuivajätelaits- ja jätteenplttlaitshankkeilla n myönteisiä eklgisia vaikutuksia edistäen merkittävästi jätteiden hyötykäyttöä ja vähentäen kaatpaikkasijitusta. kentässä, vaikka myös kulttuuripalvelujen tdetaan edistävän hyvinvintia. Lapsen näkökulma tulee yleensä hunsti esille kehittämistiminnassa eikä se näy tteuttamissuunnitelmassakaan. Maisema ja ympäristö tdetaan maaseudun vetvimatekijöiksi, mutta muuten keskisumalainen maisema ja rakennettu ympäristö jäävät vähälle humille. Maakunnan identiteetille ja matkailulle tärkeä kulttuuriympäristöhjelma n valmisteilla, mutta phjisen Keski-Sumen kulttuuriympäristön teema n vielä löytymättä. Paikalliskulttuurin arvstus näkyy yksitäisissä pienissä hankkeissa, jtka vat tärkeitä maaseutuyhteisöjen kannalta. Yritystiminnan kehittäminen tukeutuu paikallisiin vahvuuksiin ja timinnassa n tettu mnipulisesti humin elinkeinjen kehittäminen. Työhallinnn palvelujen turvaamisessa ja saamisen vahvistamisessa alueellinen tasapulisuus n vahvasti esillä. Kärkihankelista kuitenkin kstuu leimallisesti Jyvässeudun hankkeista. Suunnitelmasta puuttuu varsinainen sukupulen mukainen tarkastelu. Hyvinvintipalveluissa n työpaikkja kulutetuille naisille ja varsinkin hiva-alilta vapautuu lähivusina runsaasti naistyöpaikkja. Maaseudun naisten työllistymismahdllisuuksiin ei le kiinnitetty riittävästi humita. Infrastruktuurin ja palvelurakenteen ylläpit vaikeutuu haja-asutusalueilla väestön keskittyessä Jyvässeudulle. Erityisesti maaseudun ikäihmisten elinlsuhteet heikkenevät. Jäte- ja vesihulln peruspalvelutasn säilyttäminen ja parantaminen n tärkeää maaseudun elinvimaisuudelle. Omavaraisuuden kasvattamisen lisäksi energian säästötimilla n psitiivisia vaikutuksia energiasektrin kknaiskurmitukseen. Bikaasun laitsmaisen tutannn ja liikennekäytön mahdllisuuksiin tulee kiinnittää humita. Jukk- ja raideliikenne jää suunnitelmassa kestävän kehityksen kannalta liian vähälle humille. Pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisuun ei le löydetty keinja, mikä näkyy syrjäytymisenä ja timeentulngelmina. Oppimisvaikeuksia eri kulutusasteilla vähentävä tuki- ja palvelutiminta ehkäisee tulevaisuuden ssiaalisia ngelmia. Myönteisiä ihmisiin khdistuvia vaikutuksia n Vitaplis- ja Sujarinteen timintamalli hankkeilla. Seutuyhteistyöllä n vitu parantaa ssiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta. Niiden suus krstuu hyvinvintipalvelujen 18
4.12 Yrittäjyysarviinti Yrittäjyysarviintiryhmän mielestä Keski-Sumen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma vusille 2005-2006 n ylipäätään liian ympäripyöreä ja sen vuksi sen vaikutusta yritystimintaa n miltei mahdtn arviida. Timenpiteiden kerrnta jää pulitiehen. Asiakirjassa tdetaan ympäristön kehittämisen khdalla mm., että maaseudun asuttuna säilyttämistä edistetään EU-hankkeita khdentamalla. Jää vain arvailujen varaan, millaisia hankkeita tulee käynnistymään. Vunna 2003 laadittu tteuttamissuunnitelma li paljn knkreettisempi, kska siinä li tehty valinta tteuttavien hankkeiden välillä. Tteuttamissuunnitelman ympäripyöreä teksti ei era juuri lainkaan maakuntasuunnitelman ja maakuntahjelmahjelman tekstistä. Tteuttamissuunnitelman hjausvaikutus kyseenalaistuu, kska se ei knkretisidu riittävän tarkasti hanketaslle. Tteuttamissuunnitelman seuraamisen mittaaminen timintalinjataslla(yritystiminnan kehittäminen, saamisen vahvistaminen, ) n vaikeaa knkretian puuttumisen vuksi. näkee kuitenkin hyvinvintipalvelujen tuttamisessa erityisen hyvän mahdllisuuden yritystiminnalle. Tämä vaatii timenpiteitä markkiniden synnyttämiseksi eli asennemukkausta päätöksentekijöiden keskuudessa siitä, että nykyisin julkisesti tutettuja palveluja vidaan tuttaa ainakin yhtä laadukkaasti myös yrittäjien timesta. Maatilataluden rakenteen ja maaseutuelinkeinjen kehittämiseen lisi lisättävä puun pienimutinen jatkjalstus sekä kneurakinnin kehittäminen, jtka j nyt vat suurimpia tilan ulkpulisia tulnlähteitä ja kuuluvat metsäklusteriin. Mitähän mahtaa tarkittaa kalataluden kehittämisen khdalla maininta, että alan ssiaalista päämaa vidaan vahvistaa kalastusalueiden timintaa kehittämällä? Osaamisen vahvistamisen salta yrittäjyys pitäisi tuda vimakkaammin esille. Millä timenpiteillä pettajien yrittäjyysvalmiuksia lisätään? Miten ppilaitksien kehittämishankkeissa (esim. Taitava Keski-Sumi) yrittäjyys ja yrittäjäksi kasvun tukeminen tulevat esille yhtenä vaihtehtna? Asiakirja n täynnä lyhenteitä ja hankkeiden nimiä, jtka eivät avaudu tavalliselle lukijalle mm. KOREN- TO, KUMOTUS, KESMOS. Yrittäjyysarviintiryhmän mielestä seuraavia asiita pitäisi nstaa asiakirja tteuttamisessa esille yrittäjyysnäkökulmasta: Yritystiminnan lähtökhtana n kaikenlainen tutannllinen timinta, jka lu phjan palvelujen kehittämiselle. Keski-Sumessa n turvattava tutannllisen timinnan edellytykset. Keski-Sumen pitää hyödyntää maan hallituksen yrittäjäplitiikkahjelman entistä paremmin kaikilla kehittämisen sa-alueilla. Tämä tarkittaa sitä, että seurataan aktiivisesti yrittäjyysplitiikan suunnitelmia ja llaan mukana ensimmäisinä ttamassa käyttöön uusia kehittämisvälineitä ja ajatuksia. Tisaalta keskisumaisten kannattaa ajaa Y4 idelgiaa valtakunnalliseksi timintatavaksi. Asiakirjassa tulisi varautua knkreettisemmin uuteen EU:n hjelmakauteen ja siinä pitäisi näkyä kehittämistahjen speuttaminen väheneviin aluetukiin. Kautta linjan hankkeiden n ltava entistä enemmän tdella yrityslähtöisiä. Hyvinvinnin palvelurakenteen ja alan liiketiminnan kehittäminen keskittyy hyvin pitkälti hyvinvintiteknlgian kehittämiseen, mikä sinänsä n hyvä avaus Keski-Sumelle. Yrittäjyysarviintityöryhmä 19
5 TOTEUTT TEUTTAMINEN HALLINNONALOITT OITTAIN (Keski-Sumi) Kauppa- ja tellisuusministeriön hallinnnala Hallinnnalan rli maakuntahjelman tteutuksessa 1. Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen 2. Alueen innvaatiympäristön vahvistuminen Alueen innvaatiympäristön vahvistuminen edellyttää vurvaikutuksen lisääntymistä alueen timijiden kesken. Se tukee teknlgialähtöisen liiketiminnan lisäksi myös kaiken muun yritystiminnan, myös kasvukeskusten ulkpulella levien ja alkavien yritysten timinta- ja kasvuedellytysten vahvistumista. Tavitteena n, että innvaatitiminta ja sitä hyödyntävien yritysten määrä lisääntyy kasvukeskuksissa ja niiden ulkpulella. Erityisesti panstetaan kasvuhaluisten ja kykyisten yritysten kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja niiden timinnan tehstamiseen. Tavitteena n pk-yritysten kasvu, kannattavuus, kilpailukyky ja kansainvälistyminen. Teknlgiaplitiikka Keski-Sumessa n käynnissä alueellinen teknlgiastrategiaprsessi, jta tehdään yhteistyössä TE-keskuksen, Keski-Sumen liitn ja Jyväskylän Teknlgiakeskus Oy:n kanssa. Strategiatyön avulla alan timijat yhdessä phtivat tutkimuksen ja tutekehityksen edistämistä alueella ja näin keskittävät resursseja ja timenpiteitä ikeisiin khteisiin alueen kehittymisen kannalta. Mukana vat seuraavat timialat: infrmaati- ja kmmunikaati-, energia-, paperikne-, puutute-, metalli-, ympärist-, hyvinvinti- ja nanteknlgia. Yritysplitiikka (yrittäjyyden plitiikkahjelman avainkhdat) - yrityskannan uusiutuminen - yritysten kasvu ja kansainvälistyminen - palvelualjen yrittäjyys - yrittäjyyttä susivat kilpailulsuhteet - alueiden yrittäjyyden edistäminen Kansainvälistymisplitiikka Kansainvälistymisstrategiansa mukaisesti Keski- Sumen TE-keskus edesauttaa alueen kilpailukyvyn ja kansainvälistymisasteen kasvua, madaltaa yritysten kansainvälisen liiketiminnan käynnistyskynnystä sekä pienentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Suunnitelmalliseen kansainvälistymiseen ludaan edellytykset neuvnnalla sekä kansainvälistymishjelmien ja knsultinnin avulla. Kulutuksella parannetaan yritysten henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksia ja kansainvälistymissaamista. Yritysten kannattavan kansainvälisen liiketiminnan käynnistymiskynnystä madalletaan kehittämistuella kansainvälistymishankkeisiin. Keski-Sumen TEkeskus n Finprn aluerganisaati ja timii yhteistyössä muiden sidsryhmien kanssa. Energiaplitiikka Energiatimiala n yksi Keski-Sumen teknlgiastrategian mukaisia painpistealueita. Keski-Sumen TE -keskus tukee energiatimialaa sekä energia-investintien että teknlgian kehittämisen kautta. Tuen khteena vivat lla myös uudet palveluliiketiminnan mallit ja timintatavat. Tuen tavitteena n, uusien yritysten syntymisen hella, j lemassa levien yritysten kasvu, kannattavuus, kilpailukyky ja kansainvälistyminen. Maakuntasuunnitelmassa pitkän aikavälin tavitteena n, että Keski-Sumesta kehittyy fssiilisista plttaineista mahdllisimman vapaa maakunta. Teriassa työttömyys vitaisiin pulittaa, js tuntienergia krvattaisiin milla biplttaineilla. Tavitteena n myös, että julkinen sektri alkaa tteuttaa energiatehkkuutta, energian säästöä ja ympäristöarvt humiivaa plitiikkaa hankinnissaan ja päätöksentessaan. EU:n rakenneplitiikan tteuttaminen KTM:n hallinnnalalla Keski-Sumessa tteutetaan 1- ja 2- tavitehjelmia: 2005 2006 Yhteensä Rahitus vusina 2005-2006: (1000 ) EAKR tav. 1 2.586 2.412 4.998 ESR tav. 1 288 428 716 EAKR tav.2 8.636 6.521 15.157 ESR tav. 2 366 329 695 Kansallinen rahitus (keh.palvelut) 85 85 170 ESR-rahitus (keh.palvelut) Tavite 3 1.000 1.000 2.000 20