Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013



Samankaltaiset tiedostot
Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt Yleislääkärit

D-vitamiinin tarve ja saanti

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

KIISTELTY D-VITAMIINI?

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

SISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu

Elivo Ravintolisät. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Juusto ravitsemuksessa

Aliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?

Proteiinien merkitys ihmisten ravitsemuksessa

D vitamiini ja ravitsemus murtumapotilailla

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA!

Vegaanin tärkeät ravintolisät

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Mies/ Nainen Ikä Paino Ruokavalio D-vit (µg/vrk) kuinka kauan? mittaustulos (S-D-25) Muuta. Nro

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

-viesti. vastustuskykyyn. hidastaa vanhenemista. D-vitamiinista potkua. D-vitamiini. D + kalsium = luja luusto. D-viesti.

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Valio Oy MAITO RAVITSEMUKSESSA

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

NK6QA Luuntiheysmittaus

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Osteoporoosi (luukato)

Maito ravitsemuksessa

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Osteoporoosihoitajan antama elämäntapaohjaus

KANNATTAAKO RAVINTOLISIÄ SYÖDÄ?

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

-viesti. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI? Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE. Paljonko.

D-vitamiinitilanteen. seurantatutkimus Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:9

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Maito ravitsemuksessa

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Luun elinkaari. Luusto tarvitsee huolenpitoa koko elämän. ajan. Luustoterveyden ylläpito ja. edistäminen ei vaadi ihmeitä, vaan kyse

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS DEPRESSIOON

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

UMIA? Onko sinulla jokin kuvan murtumista, joka on syntynyt kaatumisen, liukastumisen, kompastumisen, matalalta putoamisen (sänky, tuoli),

Ikäihmisen ravitsemus

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Paula Hakala Dosentti, FT, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto

Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Ruoka- ja ravintoaineet 12

tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

LÖYTÖRETKI LUUSTOTERVEYTEEN

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

5. Ravintoaineiden saanti

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho

KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Vähähiilihydraattinen Ruokavalio

SEERUMIN D-VITAMIININ YHTEYS VERENPAINEESEEN JA VERENPAINETAUTIIN

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

D-vitamiini ja sen saanti naisen eri elämäntilanteissa

Proteiini ravitsemuksessa

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

Kuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

Raskaus. lääkkeet, ravintolisät & rohdokset

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen

Transkriptio:

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013

D-vitamiiinitilannetta kuvaava merkkiaine S-25-hydroksi-D-vitamiini ( 25(OH)D)

Optimaalinen pitoisuus? > 50 nmol/l (>40 nmol/l ) > 75 nmol/l > 80 nmol/l Vielä korkeampi? Eri eri ikäryhmille?

S-25-OHD:n determinantit D-vitamiinin muodostuminen ihossa D-vitamiinin saanti (ravinnosta) Geneettiset tekijät Ylipaino

D-vitamiini ja terveys/taudit onko yhteyksiä/vaikutusta? Murtumat ja kaatumiset Immuunijärjestelmä Tyyppi 1 diabetes Verenpaine infektiot syövät??

IoM suositukset 2010 Institute of Medicine, amerikkalaiset suositukset

2010

2009

IoM( amerikkalaiset suositukset) ja S- 25OHD.. Käytännöllisesti katsoen kaikille henkilöille riittää 25OHD pitoisuus joka on vähintään 50 nmol /l 25OHD-pitoisuudesta joka on yli 75 nmol /l EI ole lisähyötyä. Voi olla syytä huoleen jos 25OHD- pitoisuus on yli 125 nmol /l.

NNR 5 2012 Suositus = Pohjoismaiset suositukset

Suositus NNR 5 lokakuu 2013 Alle 2-vuotiaille 10 µg päivässä 3-74-vuotiaille 10 µg päivässä Yli 75-vuotiaille 20 µg päivässä UL: 11-17-vuotiaat,aikuiset 100 µg; 2-10-vuotiaat 50 µg, 0-12 kk 25 µg/ päivässä Taustajulkaisu: Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer H, Steingrimsdottir L: VITAMIN D - A systematic Literature Review for the 5th edition of the Nordic Nutrition Recommendations. Citation: Food & Nutrition Research 2013. 57: 22671 - http://dx.doi.org/10.3402/fnr.v57i0.22671

NNR 5 D-vitamiini 8 kysymystä Millä tavalla eri lähteistä saatu D-vitamiini vaikuttaa 25(OH)Dpitoisuuksiin? Onko D-vitamiinin saanti tai 25(OH)D yhteydessä terveyttä tai sairautta kuvaaviin vastemuuttujien esiintyvyyteen? Vaikuttaa D-vitamiinin saanti tai 25(OH)D terveyttä tai sairautta kuvaaviin vastemuuttujiin? Miten auringonvalo/uv-valo vaikuttaa 25(OH)D_pitoisuuksiin?

NNR 5 aineisto Löysimme 1706 tutkimusta, näistä 39 tarkasteltiin tarkemmin. Valtaosa oli systemaattisia katsauksia. Terveysvaikutukset mm. Raskauden kulkuun ja kasvua, Luustoterveys (Kaikki murtumat, Lonkkamurtumia, selkärangan murtumia, luun mineraalitiheys / osteoporoosi, luumassa, luun laatu, Rickets, Osteomalasia), lihasvoimaa, kaatumiset, kaikki syövät, rintasyöpä, paksusuolen syöpä; eturauhassyöpä; Diabetes tyyppi I, diabetes tyyppi II, MS-tauti, lihavuus, kokonaiskuolleisuus, Verenpainetauti / verenpaine, sydän-ja verisuonisairauksien hoitotuloksia; Infektiot

Dvitamiini saannin vaikutus 25(OH)D- pitoisuuteen 1 µg vitamin D 3 nostaa S-25(OH)D 1.0-1.2 nmol/l ( Cranney et al 2007; Black et al 2012) Parempi vaste kun alkupitoisuus on alhainen Parempi vaste korkeilla leveysasteilla

S-25(OH)D, nmol/l Miten paljon D3 -vitamiinia? D-vitamiinia 70-75-vuotiaille naisille talvella 2002 80 70 60 control 5 ug 10 ug 20 ug 50 40 30 0 2 4 6 8 10 12 Viljakainen et al 2006 time, weeks Habitual intake about 9 µg/d

Yhteenveto ( Lamberg-Allardt et al 2013) D-vitamiini yhdessä kalsiumin kanssa vähentää jossain määrin luumurtumien esiintyvyyttä ja kaatumisia, etenkin jos 25-OHD-pitoisuudet alhaiset alussa Alhaisilla 25-OHD-tasoilla D-vitamiini lisää lihasvoimaa

Yhteenveto jatkoa ( Lamberg-Allardt et al 2013) Hiukan epidemiologista näyttöä alhaisten arvojen ja suolistosyövän esiintyvyyden välillä Alhaiset tasot yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen (korkeat myös?) 25-OHD: 50 nmol/l voidaan pitää hyvänä pitoisuutena 10 µg keskimääräinen saanti on riittävä, 15 µg jos otetaan huomioon että 97,5 % väestöstä saa varmasti riittävästi, olettaen että ei ole ollenkaan auringossa Yli 75-vuotiaille 20 µg/p

Suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuisilla, UL EU, IoM, NNR : 100 µg/p Taustalla: Toksisuus hyperkalsemia Mutta, jota voisi miettiä: Kuolleisuus? Muut vaikutukset?

25(OHD)-määritysmenetelmistä Eri menetelmät ja eri labrat saavat eri tuloksia

Seasonal differences in 25-hydroxyvitamin D levels for the HPLC-APCI-MS, RIA and CLIA assays Snellman G, Melhus H, Gedeborg R, Byberg L, Berglund L, et al. (2010) Determining Vitamin D Status: A Comparison between Commercially AvailableAssays. PLoS ONE 5(7): e11555. doi:10.1371/journal.pone.0011555 High-pressure liquid chromatographyatmospheric pressure chemical ionization-mass spectrometry (HPLC- APCI-MS), a radioimmunoassay (RIA) and a chemiluminescent immunoassay (CLIA).

Cumulative proportion of the subjects who are classified as insufficient using a 50 nmol/l cut-off Snellman et al 2010

Välimäki 2013 mittauksista Luun hyvinvointi on D-vitamiinin tunnetuin hyötyvaikutus. Niinpä mittauksia kannattaa tehdä juuri luustosairauksia sairastaville tai luunsa murtaneille. Ruoansulatuskanavan sairauksia sairastavilla mittaus kertoo D-vitamiinin imeytymisestä. Laajojen väestöseulontojen sijaan neuvoisin terveille 20 mikrogramman päivittäistä D- vitamiinilisää vauvasta vaariin.

Mistä D-vitamiinia uusien suositusten valossa? Auringosta? Ruoasta? Purkista?

Kvartsilamppuvalohoitoa 1950-luvulla L Humble 2007

Daily vitamin D synthesis in Boston Lokakuumaalisk uu Helsink i

Engelsen 2010 6 h auringos sa

The effect of dietary vitamin D intake and sunlight exposure on vitamin D status Group 1: Bed-ridden elderly in long-term care Group 2: Persons in homes for the elderly Group 3: Active elderly Controls: 35-40 year olds 4.8 µg/d 4.2 µg/d 3.0 µg/d 2.2 µg/d 3.6 h/d 2.8 h/d 1.4 h/d 1.3 h/d Lamberg-Allardt 1984

Ruoasta? Kala ja kalatuotteet Vitaminoidut tuotteet Nestemäiset maitotuotteet Muut maitotuotteet Levitteet Sienet Biofortifikaatio? Voiko vitaminointia lisätä? Kohderyhmät? Voiko jonkun ryhmän saanti ylittää UL:n

Purkista? Jos saanti ravinnosta on alhainen, niin D- vitamiinilisää voi/pitää käyttää Suositusten mukaisesti Valmistesuositus 0-18 vuotiaille Suomessa: 10 µg/p ( 0-2 vuotiaille) 7,5 µg/p ( 3-18 vuotiaille)

Finravinto 2012 tulokset

Työikäisten D-vitamiinin saanti lisääntynyt µg 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2007 2012 2007 2012 Miehet Naiset Valmisteista Ruoasta 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 37

25 65-74-vuotiaiden D-vitamiinin saanti lisääntynyt 20 µg 15 10 Valmisteista Ruoasta 5 0 2007 2012 2007 2012 Miehet Naiset 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 38

D-vitamiinivalmisteiden käyttäjien osuudet (%) 70 60 50 % 40 30 20 10 2007 2012 0 Työikäiset miehet Ikääntyneet miehet Työikäiset naiset Ikääntyneet naiset 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 39

D-vitamiinin saantimäärät valmisteista alle 60- vuotiailla valmisteiden käyttäjillä vuonna 2012 45 40 35 30 % 25 20 15 10 5 0 7,5 7,6-19 20-49 >50 µg Miehet Naiset 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 40

Työikäisten D-vitamiinin saanti D-vitamiinivalmisteiden käytön mukaan 35 30 25 µg 20 15 10 Valmisteista Ruoasta 5 0 ei-käyttäjät käyttäjät ei-käyttäjät käyttäjät Miehet Naiset 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 41

Ikäryhmä D-vitamiinin saanti eri ruokaryhmistä ikäryhmittäin miehillä 65-74 55-64 45-54 Maitovalmisteet Kalaruoat Levitteet 35-44 25-34 Liha ja kananmuna Muut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 42

Ikäryhmä D-vitamiinin saanti eri ruokaryhmistä ikäryhmittäin naisilla 65-74 55-64 45-54 35-44 Maitovalmisteet Kalaruoat Levitteet Liha ja kananmuna Muut 25-34 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 43

Johtopäätökset D-vitamiinin saannista D-vitamiinin saanti suomalaisilla työikäisillä ja 64-75-vuotiailla miehillä on keskimäärin riittävää jo pelkästään ruokavaliosta Naisilla keskimääräinen saanti ruokavaliosta jää hieman alle suositellun tason, mutta D-vitamiinivalmisteiden käyttö nostaa saannin riittäväksi Kolmasosa D-vitamiinivalmisteiden käyttäjistä käyttää niitä suositeltuja määriä (7.5 mikrogrammaa/vrk), kolmasosa käyttää erittäin suuria annoksia (20-140 mikrogrammaa/vrk) Tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ruokavaliossa ovat D- vitaminoidut maidot ja rasvalevitteet sekä kala 8.12.2013 Finravinto / Suvi Virtanen 44

D-vitamiinitilanne ja kuolleisuus

There is an association between mortality and S- 25-OHD Uppsala Longitudinal study of Adult Men N=1194 Mean age at start: 71 yrs Follow-up 12.7 yrs 49% died during follow-up

25OHD and cancer(b)- and cardiovascular (C)mortality

Kalsiumin saantisuositus Kalsiumin saantisuositus ei ole muuttunut Aikuisille 800 mg/p Käypä hoitoon tulee huomio siitä, että kalsiumia pitää ensisijaisesti saada ruoasta

KIITOS!