KIISTELTY D-VITAMIINI?

Transkriptio

1 KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki

2 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki, apteekkari HUS-Apteekki, toimitusjohtaja Pyhän Henrikin apteekki, johtava proviisori Oriola Oy, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja Luottamustoimet: Suomen Apteekkariliitto, varapuheenjohtaja

3 HUMALISTON APTEEKKI Avoinna: ark 8-20 la 9-17 su Risto Kanerva 3

4 VITAMIINIT Elimistön fysiologian kannalta välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä Elimistö ei muodosta niitä (pl. D-vitamiini), saatava siis ravinnosta Eivät ole rasvoja, proteiineja tai hiilihydraatteja Risto Kanerva 4

5 VITAMIINIT (2) Vitamiinit löydettiin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, niiden aiheuttamat puutostaudit on kuitenkin tunnettu vuosituhansia Vitamiini-sanan loi puolalainen biokemisti Kazimierz Funk vuonna 1912 Merkitään isolla kirjaimella, samaan ryhmään kuuluvat erotetaan toisistaan alaviitenumerolla, esim. B 1, B 2 jne Risto Kanerva 5

6 VITAMIINIT (3) Ei yhtenäistä kemiallista rakennetta, myös fysiologiset tehtävät ja biokemialliset vaikutustavat erilaisia Kaikki B-ryhmän vitamiinit, C- ja K-vitamiini toimivat koentsyymeinä tai niiden osina A- ja D-vitamiini hormonin kaltaisena säätelytekijänä C- ja E-vitamiini antioksidantteina Retinaali (A-vitamiinin muoto) on osa näköpigmenttiä Vitamiinit jaetaan liukoisuutensa mukaan rasva- (A, D, E, K) ja vesiliukoisiin (B, C) Risto Kanerva 6

7 VITAMIINIT (4) Vitamiinit aktivoituvat molekyylirakenteen muutosten ja proteiineihin sitoutumisen avulla, vain C- ja E-vitamiini toimivat elimistössä suoraan ravinnosta saatavassa muodossa Vitamiinit imeytyvät pääsääntöisesti ohutsuolesta passiivisesti, poikkeuksena B 12 - vitamiini Risto Kanerva 7

8 D-VITAMIINI D-vitamiini on yleisnimitys kahdelle steroidille, ergokalsiferolille (D 2 ) ja kolekalsiferolille (D 3 ) D 2 -vitamiinia saadaan kasviperäisistä ja D 3 - vitamiinia eläinperäisistä ruoka-aineista D 2 -vitamiinin biologinen aktiivisuus on vähäisempi Ergokalsiferoli eli D 2 -vitamiini Kolekalsiferoli eli D 3 -vitamiini Risto Kanerva 8

9 D-VITAMIINI RAVINNOSTA Ravinnon D-vitamiinilähteitä ovat mm. (rasvainen) kala kananmuna jotkin metsäsienet (mm. kantarelli, suppilovahvero) vitaminoidut maitovalmisteet ja ravintorasvat D-vitamiini on ravinnossa stabiili, eikä hajoa varastoinnin, prosessoinnin tai tavanomaisen ruoanvalmistuksen aikana Risto Kanerva 9

10 D-VITAMIININ MUODOSTUS IHOLLA Auringon UVB-säteily muodostaa iholla kolesterolin metaboliitista D 3 -vitamiinia Näin syntynyt (samoin kuin ravinnosta saatu) D 3 -vitamiini kiinnittyy proteiiniin ja kulkeutuu maksaan Risto Kanerva 10

11 D-VITAMIININ MUODOSTUS IHOLLA (2) Vitamiinia voi muodostua jopa 250 μg parinkymmen minuutin aikana ideaalisissa olosuhteissa Aurinkovoiteet, joiden suojakerroin on vähintään 8, estävät ihossa vitamiinin muodostuksen D 3 -vitamiinin muodostus iholla vähenee iän myötä, 70-vuotiaalla on kapasiteetista noin 25% jäljellä Risto Kanerva 11

12 D-VITAMIININ AKTIVOITUMINEN Maksassa kolekalsiferoli (D 3 ) muuttuu kalsidioliksi Plasman D-vitamiinipitoisuus lasketaan tästä varastomuodosta Munuaisissa kalsidioli muuttuu pääosin kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin aktiivisin muoto Risto Kanerva 12

13 D-VITAMIININ AKTIVOITUMINEN (2) D-vitamiinia (eri muodoissaan) on varastoituneena runsaasti rasvakudoksessa, josta se vapautuu hitaasti. Erään arvion mukaan ylipaino saattaa vähentää vitamiinin hyväksikäyttöä yli 50% Veren kalsidiolin pitoisuus puolittuu noin 3 6 viikossa Risto Kanerva 13

14 D-VITAMIININ TEHTÄVÄT Kalsitriolilla on kolme kalsiumin aineenvaihduntaan vaikuttavaa kohde-elintä: ohutsuoli (imeytyminen) munuainen (virtsaan erittymisen vähentäminen) luusto (mineralisaatio) D-vitamiinireseptoreita on eristetty yli 30 solutyypistä ja vaikuttaa ainakin 300 geeniin. Se osallistuu mm. immuniteetin säätelyyn ja insuliiniherkkyyteen D-vitamiini voi säädellä myös verenpainetta Risto Kanerva 14

15 D-VITAMIININ PUUTOS JA TOKSISUUS Klassiset D-vitamiinin puutossairaudet ovat riisitauti ja osteomalasia Osteoporoosi on sairaus, jossa vähentynyt luun lujuus altistaa luunmurtumille D-vitamiinimyrkytys aiheuttaa hyperkalsemiaa, joka johtaa kalsiumin ja fosfaatin kiteytymiseen erityisesti sydämeen, munuaisiin ja verenkiertoja hengityselimiin Risto Kanerva 15

16 SOPIVA D-VITAMIINIPITOISUS VERESSÄ? Päiväntasaajan lähellä luonnonvaraisesti elävillä kansoilla kalsidioli on ympäri vuoden yli 100 nmol/l, suomalaisilla nmol/l Ikääntyneiden osteoporoosiin liittyvät murtumat estyvät merkittävästi vasta kun kalsidioli on yli 75 nmol/l Kalsidiolin pitoisuus alle 50 nmol/l merkitsee D-vitamiinin puutosta, joka lisää lasten riisitaudin, aikuisten osteomalasian ja ikääntyneiden osteoporoosin vaaraa Risto Kanerva 16

17 SOPIVA ANNOS? 1μg = 0,000001g = 40KY (IU) Yhtä kaikille sopivaa annosta ei voi sanoa, koska tarvittava annos riippuu iästä, auringonsaannista, ihonväristä, dieetistä ja painoindeksistä Etelänavan retkikunnalla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ihminen "polttaa" päivässä noin 40 μg D-vitamiinia, eli tätä vähäisemmällä päiväsaannilla kalsidiolin tasot laskivat auringonvalon puuttuessa kokonaan Risto Kanerva 17

18 SOPIVA ANNOS? (2) On arvioitu, että keskimäärin D-vitamiinin päivittäinen lisäanto μg kohottaa veren kalsidiolin minimitasolle 50 nmol/l ja annos μg vastaavasti tasolle 75 nmol/l Omaa terveyttään turvaavan on hyvä pyrkiä kalsidiolin tasoon yli 75 nmol/l, joka tiedetään tarpeelliseksi luuston terveyden kannalta Risto Kanerva 18

19 SOPIVA ANNOS? (3) Taso yli 100 nmol/l saattaa tarjota muitakin terveyshyötyjä ja siitä ei todennäköisesti ole haittaa, koska samaan kalsidiolin pitoisuuteen pääsee olemalla usein auringossa. Jatkuvassa käytössä annos 100 μg päivässä on maailmanlaajuisesti todettu aikuisen turvallisen D-vitamiiniannoksen ylärajaksi Risto Kanerva 19

20 RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014 Valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN Risto Kanerva 20

21 RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014 (2) Uusi D-vitamiinin saantisuositus yli 2-vuotiaille lapsille, nuorille ja aikuisille on 10 μg/vrk Ikääntyneille (>75 v) suositellaan 20 μg/vrk Aikuisten on mahdollista saavuttaa saannin tavoitetaso ilman vitamiinilisää, koska Suomessa nestemäisiin maitovalmisteisiin ja kasviöljypohjaisiin rasvalevitteisiin lisätään D- vitamiinia. Päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteista yli 5 dl ja rasvalevitteitä sekä kalaa 2-3 kertaa viikossa Risto Kanerva 21

22 RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014 (3) Valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN Risto Kanerva 22

23 PALJONKO LAITETAAN? Helsingin Sanomat : Samalla professorikunnasta paljastuu mielenkiintoinen jako: lääketieteen edustajat ottavat itse mikrogrammaa päivässä, kun taas ravitsemustieteilijät 7,5-10 mikrogrammaa. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo, ettei ota D-vitamiinilisiä lainkaan. Ulkoilen paljon ja syön riittävästi kalaa Risto Kanerva 23

24 Kiitos! Risto Kanerva 24

25 Risto Kanerva 25