Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen seurantatutkimuksessa (1) todettiin, että vuonna 2004 vain vuotiaat miehet saivat keskimäärin riittävästi D-vitamiinia ruoasta. Myös Finravinto tutkimuksen (2) tulokset osoittivat, että lähes kaikki tutkitut saivat alle suositellun määrän D-vitamiinia ruoasta. Leikki- ja kouluikäisten lasten ja nuorten ruokavaliotutkimuksissa vuosina todettiin, että ilman erillistä D-vitamiinilisää lasten D-vitamiinin saanti oli riittämättöntä (3,4). D- vitamiinin saanti jäi vähäiseksi kahden vuoden iästä lähtien, jolloin D-vitamiinivalmisteiden käyttö muuttui usein epäsäännöllisemmäksi. Suomen leveysasteilla ei auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta ihossa muodostu D-vitamiinia lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. Raskaana olevien D-vitamiinin saanti lisääntyi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta oli silti vielä vuonna 2004 keskimäärin riittämätöntä (5). Edellä mainitussa D-vitamiinitilanteen seurantatutkimuksessa (1) todettiin, että vuotiaiden tyttöjen, vuotiaiden naisten ja miesten sekä vuotiaiden naisten veren seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus (25(OH)D) oli tutkimusvuosina keskimäärin alle useimpien asiantuntijoiden (6,7) suositteleman 50 nmol/l (1). Raskaana olevien naisten seerumin 25(OH) D-pitoisuus oli puolestaan vuonna 2007 keskimäärin 41 nmol/l (8). Maahanmuuttajanaisten 25(OH)D-pitoisuutta kartoittaneessa tutkimuksessa vuodelta 2008 havaittiin, että valtaosalla (lähes 90 %) tutkituista somalialaistaustaisista naisista seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli alle 50 nmol/l (9). Lisäksi kroonisesti sairaista lapsista noin kolmanneksella ja nuorista jopa puolella oli seerumin 25(OH)D-pitoisuus alle 50 nmol/l vuosina (10). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettama työryhmä suositteli huhtikuussa 2010, että nestemäisiin maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin lisätään kaksinkertainen määrä D-vitamiinia väestön D-vitamiinitilan korjaamiseksi (11). Nestemäisiin maitovalmisteisiin on siten vuodesta 2010 alkaen suositeltu lisättäväksi 1 µg D-vitamiinia/100 g tuotetta ja ravintorasvoihin 20 µg D-vitamiinia/100 g tuotetta. Elintarvikkeisiin lisättävän D-vitamiinin lisäksi suositellaan myös vitamiinivalmisteiden käyttöä taulukossa 1 luetelluissa tapauksissa (12,13). D-vitamiinin riittävän ja turvallisen saannin väli on suhteellisen pieni. Turvallisen ylärajan arvioidaan olevan imeväisillä 25 µg, alle 11-vuotiailla lapsilla 50 µg ja nuorilla ja aikuisilla 100 µg vuorokaudessa (14). Suositeltavia saantiannoksia ei ole syytä ylittää. D-vitamiinin saanti parani toimenpiteiden jälkeen Viimeisimmät väestötutkimukset osoittavat, että sekä aikuisten (2) että lasten D-vitamiinin saanti ja D-vitamiinitilanne on kohentunut sen jälkeen, kun sitä lisättiin elintarvikkeisiin. Taulukossa 2 on lueteltu eri ikäisten keskimääräi- 37

2 KIRJALLISUUTTA nen D-vitamiinin saanti ruoasta ja vitamiinivalmisteista. Suomalaisten aikuisten tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ravinnosta ovat Finravinto tutkimuksen mukaan D-vitaminoidut maitovalmisteet, kalaruoat ja D-vitaminoidut ravintorasvat (16). Nuorimpaan ikäryhmään (25 34-vuotiaat) kuuluvat miehet saavat pääosan (44 %) D- vitamiinista nestemäisistä maitovalmisteista, 20 % ravintorasvoista ja 16 % kalaruoista (16). Vanhimpaan ikäryhmään (65 74-vuotiaat) kuuluvat miehet sen sijaan saavat kalaruoista 33 %, nestemäisistä maitovalmisteista 28 % ja ravintorasvoista 24 % D-vitamiinista. Nuorten naisten paras D-vitamiinin lähde ovat nestemäiset maitovalmisteet (39 %), ja kalaruoista sekä ravintorasvoista saadaan kummastakin 22 %. Vanhimman ikäryhmän naiset puolestaan saavat nestemäisistä maitovalmisteista ja kalaruoista molemmista 32 % D-vitamiinista ja ravintorasvoista 22 % (16). Yksivuotiaiden tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ruoasta ovat ravintovalmisteet ja äidinmaidonkorvikkeet (4). Kolmivuotiaiden tärkeimmät elintarvikelähteet ovat ravintovalmisteet, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja kalaruoat. Kuusivuotiaat lapset saavat ruokavalionsa D-vitamiinista suurimman osan D-vitaminoiduista maitovalmisteista ja rasvalevitteistä sekä ravintovalmisteista (4). Aikuisten (25 74-vuotiaat) veren seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus oli vuonna 2012 TAULUKKO 1. D-vitamiinin saantisuositukset (13). keskimäärin yli 50 nmol/l kaikissa ikäryhmissä (17). Vuoden 2003 jälkeen myös lasten (0 12 vuotta) seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus on kasvanut selvästi (18) ja 1 8-vuotiaiden lasten veren seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus on keskimäärin riittävä (Virtanen S, julkaisematon havainto). D-vitamiinia syntetisoituu auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini muodostuu esiasteestaan ihon 7-dehydroksikolesterolista auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Auringolle altistumisen leveysaste, vuodenaika ja kellonaika vaikuttavat suuresti D-vitamiinin tuotantoon ihossa (19). Myös aurinkovoiteet, vaatetus ja melaniinipigmentin määrä vaikuttavat ihon D-vitamiinin tuotantoon. Aurinkovoiteen käyttö vähentää ja voi jopa täysin estää D-vitamiinin muodostumisen jo suojakertoimella 8 (20). Suomessa auringon UVB-säteilyn määrä on talvella niin vähäinen, ettei ihossa juurikaan muodostu D-vitamiinia lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana (21). Seerumin 25-hydroksi-D 3 -vitamiinin (25(OH)D) määrä kuvaa luotettavasti elimistön D-vitamiinitilannetta (22). Vähäinen saanti ja yhteydet sairauksiin D-vitamiinilla on tärkeä tehtävä elimistön seerumin kalsiumpitoisuuden säätelyssä, ja D-vitamiinin puutoksessa kalsiumin imeytyminen heikkenee. D-vitamiinin endokriiniset vaikutukset keskittyvät luun, suoliston ja munuais- Ikäryhmä Suositeltava kokonaissaanti 1 Lisätarve Alle 2-vuotiaat vuotiaat 10 7, vuotiaat tarvittaessa 2,4 75-vuotiaat ympäri vuoden 3,4 Raskaana olevat ja imettävät ympäri vuoden 1 Valmiista ruoasta sekä mahdollisista valmisteista yhteensä saatava D-vitamiinimäärä. 2 Jos ei käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa. 4 Ks. (13). 38

3 TAULUKKO 2. D-vitamiinin keskimääräinen saanti ruoasta ja valmisteista. Ryhmä Aineiston keräysaika Saanti ruoasta, ten kalsiumtasapainon säätelyyn, mutta D-vitamiini säätelee myös lukuisia muita fysiologisia prosesseja. D-vitamiinilla on spesifinen reseptori (VDR), johon D-vitamiinijohdokset sitoutuvat. Reseptorien määrä vaihtelee huomattavasti riippuen solutyypistä ja kudoksesta (23). D-vitamiinin puutoksen syitä ovat pitkäaikainen D-vitamiinin riittämätön saanti ravinnosta, vähäinen altistuminen auringonvalolle ja vitamiinin huono imeytyminen ruoansulatuskanavasta. D-vitamiinin puutoksesta voi olla kyse, kun seerumin 25(OH)D on alle 50 nmol/l (6). Riisitauti ja osteomalasia ovat klassiset D-vitamiinin puutoksesta aiheutuvat sairaudet, joissa luusto pehmenee. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että D-vitamiinihoito vähentää sekä kaatumisia että murtumia (24,25,26). D-vitamiinin puutos on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, kuten allergisiin tauteihin, astmaan, erilaisiin autoimmuunisairauksiin, masennukseen, skitsofreniaan sekä sydän- ja verisuonitauteihin (23,27,28). Suurin osa löydöksistä, jotka liittyvät D-vitamiinin, kalsiumin tai niiden yhdistelmän terveysvaikutuksiin, on kuitenkin vielä epäjohdonmukaisia (23). Esimerkiksi osassa tutkimuksista on todettu, että riittävä D-vitamiinin saanti sikiö- tai imeväisaikana suojaa tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselta, osassa tutkimuksista tätä vaikutusta ei ole löydetty (29,30,31,32,33). Tuoreessa varsin suuressa suomalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin, että raskaana olevien äitien seerumin 25(OH)D-pitoisuus raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ei ollut yhteydessä lapsen tyypin 1 diabetesriskiin (34). Liiallinen saanti Saanti valmisteista, Saanti yhteensä, 3 kk:n ikäiset (15) ,0 6 kk:n ikäiset (15) ,0 1-vuotiaat (4) ,7 5,5 12,2 2-vuotiaat (4) ,0 4,8 8,8 3-vuotiaat (4) ,0 3,0 7,0 6-vuotiaat (4) ,7 1,2 5,9 Yläasteikäiset tytöt (3) ,0 Yläasteikäiset pojat (3) ,6 Raskaana olevat (5) ,0 1,2 6,2 Raskaana olevat (5) ,0 1,5 6,4 Raskaana olevat (5) ,3 1,6 8, vuotiaat naiset (2) ,6 1 /4,6 2 6,5 11, vuotiaat miehet (2) ,6 1 /6,2 2 6,3 12, vuotiaat naiset (2) ,6 1 /5,9 2 7,5 13, vuotiaat miehet (2) ,3 1 /8,2 2 8,8 17, vuotiaat naiset (16) ,5 1 /8,8 2 16,0 24, vuotiaat miehet (16) ,3 1 /10,3 2 18,7 29, vuotiaat naiset (16) ,2 1 /8,3 2 17,2 25, vuotiaat miehet (16) ,8 1 /12,2 2 20,3 32,5 1 D-vitamiinin saanti ruoasta valmisteita käyttämättömillä. 2 D-vitamiinin saanti ruoasta valmisteita käyttävillä. D-vitamiinin runsaan saannin pitkäaikaisista vaikutuksista on vasta vähän tutkimustietoa ja 39

4 tulokset ovat ristiriitaisia (7). Vähäistä näyttöä on mm. eturauhassyövän esiintyvyyden lisääntymisestä, kun seerumin 25(OH)D-pitoisuus on nmol/l (35). D-vitamiinimyrkytyksessä esiintyvää hyperkalsemiaa eli seerumin liiallista kalsiumpitoisuutta on havaittu seerumin 25(OH)D-pitoisuudella yli 750 nmol/l, ja vastaavat D-vitamiiniannokset ovat olleet (6). Suurin osa D-vitamiinin liikasaantia käsittelevästä tutkimuksesta keskittyykin farmakologisista annoksista seuraavaan myrkytykseen. Tutkimuksissa D-vitamiinin terveysvaikutuksista todennäköisesti aliarvioidaan liikasaannin riskejä monesta syystä: tutkimukset ovat ajallisesti suhteellisen lyhyitä, haitallisia vaikutuksia ei aina rekisteröidä ja raportoida kokonaan ja tilastollinen voima haitallisten vaikutusten löytämiseksi on usein riittämätön (6). Lisäksi poissulkukriteerit saattavat estää sellaisten henkilöiden osallistumisen, joilla on suurin haittavaikutusriski. Suositukset muuttuvat tutkimustiedon karttuessa Yhdysvalloissa Institute of Medicine (IOM) on todennut, että D-vitamiinin vaikutuksista luuston terveydelle löytyy vakuuttavaa näyttöä. Tutkimusnäyttö luuston ulkopuolisista vasteista on kuitenkin ollut riittämätöntä, epävarmaa tai epäsopivaa, eikä se sovellu otettavaksi huomioon suositusten laadinnassa (6). D-vitamiinin pitkäaikaisesta, suositukset ylittävästä saannista pienemmillä annoksilla on vain vähän tutkimustietoa. Vaikka tieto akuutista toksisuudesta on tärkeää, sitä ei voi käyttää suurimman hyväksyttävän saannin (joka ei aiheuta riskiä) arviointiin. Jos D-vitamiinin suurin hyväksyttävä saantimäärä ylittyy, lisääntyy ravintoaineen haittavaikutusten mahdollisuus. IOM suhtautuu varovaisesti tutkimustietoon terveysvaikutuksista, ja suosituksia asetettaessa pyritään takaamaan väestön terveys ja turvallisuus puutteellisesta tutkimustiedosta huolimatta (6). Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (36) julkaistiin loppuvuodesta 2013 ja suomalaiset ravitsemussuositukset (12) tammikuussa Kesäkuussa 2014 Valtion ravitsemusneuvottelukunta tarkensi aikuisväestölle annettuja suosituksia D-vitamiinivalmisteiden lisätarpeesta Suositus on annettu saannin turvaamiseksi niissä tilanteissa, jolloin ruokavalio ei sisällä riittävästi D-vitamiinipitoisia ruoka-aineita (13). Suosituksia laadittaessa tehtiin D-vitamiinista tarkempi erillinen arviointi (7), koska se on kansanterveyden kannalta keskeinen ja siitä on tullut paljon uutta tutkimustietoa. Suositusten rakennusprosessi on ulkopuolisen tarkastelun kestävää ammattilaistyötä, jossa jokainen jäsen on koulutettu seulomaan tutkimusten tieteellistä näyttöä ( Uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin kokonaissaanniksi suositellaan kaikille alle 75-vuotiaille 10 µg vuorokaudessa ja vähintään 75-vuotiaille 20 µg vuorokaudessa (12,13). Päätelmät Suomalaisten D-vitamiinin saanti näyttää korjaantuneen yleisimmin käytettyihin elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin kautta. Ravintorasvojen ja maitovalmisteiden täydentäminen sekä päivitetyt D-vitamiinivalmisteiden käyttöohjeet ovat nostaneet D vitamiinin saannin pääosin riittävälle tasolle. Väestön D-vitamiinitilannetta on silti syytä seurata edelleen, jotta mahdollisiin muutoksiin osataan reagoida ajoissa. SIDONNAISUUDET English summary in english Vitamin D status improving in Finland 40

5 English summary SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN, SUVI M. VIRTANEN Vitamin D status improving in Finland µ µ µ µ µ µ µ 40a