KOIVISTONKYLÄ 5396-3, HYLLINIITYNKATU 13. Asemakaava nro 8632 Diaarinumero: TRE: 372/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 3.10.2016
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan tonttia nro 5396 3. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Diaarinumero: TRE: 372/10.02.01/2016, pvm. 14.1.2016 Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 25.8.2016, tark. 3.10.2016 Havainnekuva 25.8.2016, tark. 3.10.2016 Asemakaavan seurantalomake Meluselvitys 3.8.2016 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 5396-3 omistaja 14.1.2016. 1.2 Osallistuminen ja yhteistyö 1.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Koivistonkylän omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan 1.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 25.8.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 25.8.-15.9.2016 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Aineistosta saatiin kolme kommenttia.
Yleisten alueiden mukaan ei ole tarvetta hulevesiselvitykselle. AOtonteille suositellaan hule-42(1)-määräystä. Pirkanmaan maakuntamuseo on varhaisemmassa vaiheessa kommentoinut tontin jakamista; silloin tontti haluttiin jakaa kolmeen eri osaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museolla ei ole huomautettavaa. Hankkeen todetaan olevan lähtökohtaisesti mahdollinen. Suunnitellut uudisrakennukset poikkeavat alueen perinteisestä rakennustavasta, mutta lähiympäristö on jo kokenut vastaavia muutoksia, joten hankkeen vaikutukset alueen kulttuuriympäristön arvoihin ovat hallittavissa. Koivistonkylä on alueena vehreä. Pihasuunnittelulla on suuri vaikutus uudisrakentamisen sopeuttamisen vanhalle pientaloalueella, joten maakuntamuseo suosittelee kaavaan merkintää, joka tukisi tontin rehevyyden ja luonnonmukaisten pintojen säilymistä. Kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon sen edetessä valmisteluaineistossa esitettyjen periaatteiden mukaisena. Lähiympäristössä ei ole käytössä asemakaavamerkintää, joka ohjaa Pirkanmaan maakuntamuseon suositusta. Merkintää ei kaavaehdotuksessa oteta käyttöön. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. Ehdotusvaiheessa kaavakarttaan lisättiin liittymäkielto tontin 5396-15 lounais-eteläpuolelle liikenneturvallisuuden takia. Muutoksena luonnosvaiheesta tontti 5396-15 osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tontin kerroslukua korjattiin sen ollessa nyt r50%ii. Tonteille merkittiin autopaikkamääräys pysäköintipolitiikan mukaisesti. 3 1.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin 5396-3 jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista / Suunnittelualue
Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa, noin 6 km etelään kaupungin keskustasta osoitteessa Hylliniitynkatu 13. Alue on Hylliniitynkadun ja Nurmenkadun risteyksessä. Pohjois- ja länsipuoleltaan se rajautuu omakotitontteihin, idässä Nurmenkadun puolella on sekä rivi- että kerrostaloja. Lähin bussipysäkki on parin sadan metrin päässä. Koiviston kouluun on matkaa noin 700 metriä. Kaavamuutoksen kohteena olevan tontin pinta-ala on 2129 m 2. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1946 valmistunut yksikerroksinen puinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 120 m 2 (Facta). Rakennus on tarkoitus purkaa. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 4 Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus. Kuva: Tampereen kaupunki 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita.
5 Ote maakuntakaavasta. Kaavamuutosalue osoitettu sinisellä. 2.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Ote yleiskaavasta. 2.2.3 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa 4.6.1953 vahvistettu asemakaava nro 340. Siinä tontti on asunto- tai liikekorttelia. Asemakaavan on merkitty omakoti- ja talousrakennuksen ohjeluontoiset rakennusalat, joita ei vahvisteta. Omakotirakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:11/2. Talousrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 4 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:2. Asuinrakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen etäisyyden samalla tontilla on vähintään 8 m, paitsi kulmittain asetettuna 6 m.
6 Rakennusoikeutta on 176 k-m 2 (Facta), ja tonttitehokkuus e= 0,08. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta, kaava-alue rajattu punaisella. 2.2.4 Tonttijako 2.2.5 Pohjakartta Tontilla on voimassa 12.11.1953 hyväksytty tonttijako nro 1051. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 27.2.1960. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m 2 5396-3 2129 176 0,08 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m 2 5396-14 886 180+40 0,25 5396-15 1243 300+70 0,30 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 590 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 414 k-m 2.
7 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Käyttötarkoitus AP Asuinpientalojen korttelialue Tontti 15 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Rakennusala (mm.) at Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Rakennusoikeus 180+v40 Sallittu asuntokerrosalan neliömetrimäärä ja maanpäällisen autosuojan/taloustilan kerrosalan nelömetrimäärä (v40). Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kerrosluku r50% Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pintaalasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kerrosluku y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Hulevesimääräys Liittymäkielto hule-42 (1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Osoittaa katualueen rajan osan, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikka 1 ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. 3.1 Kaavan vaikutukset 3.1.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Katunäkymä muuttuu uudisrakennusten myötä. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen tontilla. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.1.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun
ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 8 3.1.3 Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus 4.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. Vesijohdon siirto tulee tehdä tontinhaltijan toimesta.