Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi Laadittu: 3.8.2009
1 Yleistietoja tarkastuksesta Kohde Asuinrakennus/huvila Tonttula, Tonttulantie 15 Kerrosala 126 k-m² Kerrosluku 11/2 Rakennusvuosi 1944-46 (kivijalka, uunit ja piippu 1800-luvun lopulta) Tarkastuksen tilaaja Raahen kaupunki Kohteen omistaja Raahen kaupunki Tarkastuksen syy Kohteen kunnon selvitys Tarkastuspäivä 26.7.2009 Tarkastaja Jyrki Määttä 2 Historiaa Lapaluodon asuntoalueen ja Rautaruukin tehdasalueen välissä Somerolahden rannalla on kaksi huvilaa, Tonttula ja Tomtebo. Alkuperäinen Tonttula rakennettiin Fredrik Soveliuksen huvilaksi 1800-luvun lopulla, mutta rakennus siirrettiin muualle 1931. Huvilan kivijalalle rakennettiin 1944-46 nykyinen Tonttula, jonka savupiippu ja tulisijat ovat myös peräisin alkuperäisestä Tonttulasta. Tonttula toimi asuinkäytössä vuoteen 1981, jolloin Raahen seudun rintamamiesveteraanit ostivat Tonttulan rintamamiesveteraanien toimitaloksi ja veteraanien kesäpaikaksi. Veteraanit myivät Tonttulan 1994 Raahen kaupungille, veteraanien käytössä Tonttula säilyi kuitenkin vielä vuoteen 2001, jolloin rakennus ilkivaltaisesti turmeltiin. Heikkokuntoinen ja vaarallinen rakennus on tarkoitus purkaa. Tonttulan kuntotarkastusraportti 2
3 Rakennusteknisiä tietoja kohteesta (perustuvat kuntotarkastuksessa tehtyihin havaintoihin) Rakennustapa Paikalla rakennettu rankorakenteinen talo Perustamistapa Porakivi- ja luonnonkiviperustus Alapohjarakenteet Puurakenteinen tuulettuva alapohja Ulkoseinärakenteet Rankorakenne, molemmin puolin vinovuoraus Julkisivupinnoite Vaakalaudoitus Väliseinät Puurakenteiset väliseinät Yläpohja Puurakenteinen, puru + mineraalivilla Kattomuoto Harjakatto, 1:2 Vesikate Peltikate hävinnyt, jäljellä aikaisempi huopakate Ilmanvaihto Painovoimainen Lämmitysjärjestelmä Uunilämmitys Lämmöntuotto Puu 4 Yhteenveto havainnoista kohteessa Rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei tarvetta näytteiden ottoon rakenteiden kunnon selville saamiseksi ole. Silmämääräisen arvioinnin perusteella rakennus on korjauskelvottomassa kunnossa, suurin syy ongelmiin on pitkään vuotanut vesikatto. Vesikatto on romahtamispisteessä. Rakennukseen peltikatosta on jäljellä vain alusrimoitus ja rikkinäinen kattohuopa. Vesikatto on vielä paikallaan, mutta osa kattokannattajista on jo niin pahasti lahonnut, että katto tuskin kestää seuraavan talven yli (kuva 12). Yläpohjan alapuoliset rakenteet, lämmöneristys ja kattopanelointi, ovat jo romahtaneet välipohjan päälle (kuva 4). Välipohja on kauttaaltaan kastunut, välipohjan alapinnassa kattopaneelit ovat turvonneet ja tummuneet (kuva 19). Alakerran kaapissa, seinän ja välipohjan liittymässä, kasvoi sieni (kuva 5). Alapohja on kauttaaltaan kastunut, kosteus on kastellut ja homehduttanut myös sisäseinien alaosan (kuvat 9 ja 11). Rakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla vaakalaudoituksella, joka pääosin näytti hyväkuntoiselta. Rakennuksen koillis- ja itäpuolella maanpinta on lähellä seinän alaosaa, paikoitellen kiinni laudoituksessa. Näillä alueilla ulkolaudoituksessa oli n. 0,5 metrin levyinen alue, jossa ulkovuorauslauta oli läpilahonnut (kuvat 6 ja 7). Rakennus on ollut pitkään hoitamatta, mikä näkyy myös rakennuksen pihapiirin villiintymisenä. Puut ja pensaat kasvavat aivan rakennuksen vieressä luoden kostean mikroilmaston rakennuksen ympärille, joka estää kosteuden haihtumista ja rakenteen tuulettumista. Rakennus on rakennettu paikalla aikaisemmin sijainneen rakennuksen kivijalalle. Aikaisempi rakennus on ollut pitempi, josta osoituksena pohjoisnurkan porakivi jatkuu seinälinjan yli n. 0.5 metriä (kuva 1). Koillissivulla rakennus on perustettu porakivien sijasta eri kokoisten luonnonkivien päälle (kuva 20). Tonttulan kuntotarkastusraportti 3
Rakennus on rankorakenteinen (kuva 16 ja 17). Seinärakenne on ulkoa sisään päin seuraavanlainen: vaakalaudoitus, tervapaperi, vinovuorilauta, runko + lämmöneriste, vinovuorilauta, höyrynsulkumuovi, 2 x puukuitulevy, tapetti. Käytettyä lämpöeristettä ei pystytty paikan päällä toteamaan. Lähes kaikki rakennuksen ikkunat ja väliovet on rikottu, portaat ja tulisijojen kaakelit särjetty (kuvat 2, 8 ja 15). Rakennus on rakennettu 1944-46, sisäpinnan rakenteet höyrynsulkumuoveineen, sisäportaat ja peltikatto ovat todennäköisesti peräisin 1980-luvulla tehdyistä korjaus- ja muutostöistä. Alkuperäinen sisäänkäynti on ollut eri paikassa (kuva 15). Kosteus on vaurioittanut rakennusta niin pahasti, ettei rakennuksen korjaaminen ole enää mahdollista tai järkevää. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet julkaisussa Tonttulan mainitaan olevan peräisin 1800-luvulta. Alkuperäinen Tonttula on kuitenkin purettu jo 1931. Nykyisellä Tonttulalla ei ole kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa. Liitteet Valokuvia kohteesta Raahessa 3.8.2009 Jyrki Määttä tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, rakennusvalvonta Tonttulan kuntotarkastusraportti 4
Kuvaliite, Tonttula Kuva 3. Vesikatto on romahtamaisillaan. Kuva 1. Rakennus on tehty edeltävän rakennuksen kivijalalle. Kuva 4. Yläpohjaeristeet ovat pudonneet välikaton päälle. Kuva 2. Kaakeliuunista on kaakelit riisuttu. Kuva 5. Alakerran nurkkakaapissa kasvaa sieni.
Kuva 6. Koillisnurkka on lähes maassa kiinni. Kuva 9. Kastunut ja homehtunut salin sisäseinä. Kuva 7. Koillisnurkassa ulkolaudoitus on paikoitellen lahonnut. Kuva 10. Rakennus on kauttaaltaan kastunut. Kuva 8. Portaat on rikottu. Kuva 11. Kastunut keittiön lattia. Tonttulan kuntotarkastusraportti 6
Kuva 12. Yläpohjan kannattajat ovat romahtamassa. Kuva 15. Suurin osa ikkunoista on rikottu. Seinässä näkyy entisen sisäänkäynnin paikka. Kuva 16. Ulkolaudoituksen alla on vinovuorilaudoitus. Kuva 13. Rapistuneet ulkoportaat. Kuva 17. Ulkoseinärakenne alhaalta päin katsottuna. Kuva 14. Kasvillisuus on vallannut tontin. Kattopellit ovat hävinneet, alushuopa on rikki. Tonttulan kuntotarkastusraportti 7
Kuva 18. Rakennuksessa on tuulettuva alapohja. Kuva 19. Kastunut välipohja. Kuva 20. Koilliskulman luonnonkiviperustus. Tonttulan kuntotarkastusraportti 8