Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen aluetta. Jyväskylän kaupungintalo (entinen Kunnallistalo) valmistui vuonna 1899 Vaasan lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnitelmien mukaan. Aikakaudelle yleistä uusrenessanssityyliä edustava kivitalo on toiminut historiansa aikana kaupungin hallinnollisena keskuksena, yritysten ja seurojen tilana, sekä erilaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä. Kaupungintalo on suojeltu kaavassa sr-merkinnällä. Rakennuksessa ei saa suorittaa muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Alueen nykyinen asemakaava on vahvistettu Keski-Suomen museo on tehnyt kaupungintalon rakennushistoriallisen selvityksen. Selvitys tehdään ennen suojelurakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustöiden suunnitteluvaihetta. Tutkimusten ja rakennushistoriallisen selvityksen perusteella museo tekee entistämisen suojelutavoitteet. Väritutkimukset ovat kesken ja suojelutavoitteet ovat vielä määrittelemättä. ENTISTÄMINEN = Rakennuksen, rakennusosien tai pintakäsittelyjen palauttaminen aikaisempaan asuunsa. PEREHDYTTÄMINEN Kaikki työmaalla työskentelevät ovat velvollisia osallistumaan suojelurakennuksen infotilaisuuteen, jossa kerrostaan rakennuksen historiasta, tutkimuksista ja miksi tällä työmaalla tehdään asiat toisin kuin normaalilla peruskorjaustyömaalla. SUOJAAMINEN Suojelukohteessa olemassa olevien rakennusosien suojaaminen on erityisen tärkeää. Rakennusosien ja pintojen suojaaminen tehdään museoviraston korjauskorttien ohjeiden mukaan. Kortit hankitaan työmaakoppiin ja niiden ohjeita sovelletaan kaikissa vaiheissa. PURKAMINEN Rakennusdokumentoija seuraa ja valokuvaa purkutöitä. Kaikista alkuperäisistä (ja muista oleellisista) purettavista osista otetaan mallit talteen. ALKUPERÄISET SUUNNITELMAT Kopiot alkuperäisistä suunnitelmista ovat työmaalla ahkerassa käytössä. Olemassa olevaa tilannetta verrataan niihin ja poikkeamista ilmoitetaan välittömästi valvojalle, pääsuunnittelijalle ja rakennesuunnittelijoille. PERIAATELEIKKAUKSET Tämän asiakirjan sivuilla 5-7 on periaateleikkauksia 1800-luvun lopun tiilirunkoisesta rakennuksesta. Ne eivät kaikilta osin vastaa todellisuutta kaupungintalolla, mutta niiden perusteella saa käsityksen kaupungintalon alkuperäisistä rakenteista. KESKENERÄINEN Tätä selvitystä täydennetään. Tuija Ilves / ARK-Kantonen Oy

2 1. KERROS alkuperäinen suunnitelma vuodelta 1896: arkkitehti K.V. Reinius 2. KERROS alkuperäinen suunnitelma vuodelta 1896

3 KELLARIKERROS alkuperäinen suunnitelma vuodelta 1896 ULLAKKOKERROS alkuperäinen suunnitelma vuodelta 1896

4 Alkuperäiset leikkauspiirustukset vuodelta 1896

5 PORRAS: kaupungintalon pääportaan lepotasot on ristiholvattu. Lattia on kuvioitua mosaiikkibetonia. Kaidetolpat ovat puuta ja kaiteet maalattua valurautaa. MUURATUN PORTAAN PERIAATEPIIRUSTUS PERUSTUKSET, KIVIJALKA JA KELLARIN HOLVATTU KATTO: kaupungintalon kellarin holvatut katot ovat ristiholveja ja tynnyriholveja. Holvatut katot on väritetty alkuperäisiin piirustuksiin sinisellä. Muut välipohjat ovat puurakenteisia, niissä sisäkatto on verhottu puupaneelilla. KELLARIKERROKSEN PERIAATEPIIRUSTUS

6 ULKOSEINÄ JA VÄLIPOHJALIITOS: kaupungintalon ulkoseinässä on katujulkisivuissa tiiliosia. Pihajulkisivut on kokonaan rapattu. Alkuperäisten ikkunoiden ja ovien aukot on holvattu tiilestä muuratuilla pyörökaarilla. VÄLIPOHJAT: ensimmäisen ja toisen kerroksen sisäkatot on tikkurapattu. VÄLIPOHJAN AUKAISU: ensimmäisestä kerroksesta aukaistun välipohjan rakenne on periaatepiirustuksen mukainen.

7 RÄYSTÄS JA YLÄPOHJA: UUNINPOHJAT: alkuperäisissä pohjapiirustuksissa on esitetty uunien paikat. Uunit on purettu, mutta uunien pohjat ovat jäljellä.