LAPSEN RAVITSEMUS Mikael Knip Lastentautiopin professori Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS
TERVEELLISEN RAVINNON TAVOITTEET Optimaalinen kasvu Puutostautien välttäminen Ravintoperäisten myrkytysten välttäminen Ravinnosta johtuvien elintasosairauksien ehkäisy
LAPSEN ENERGIATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Perusaineenvaihdunta Fyysinen aktiviteetti Kasvu
POIKIEN JA TYTTÖJEN KASVUNOPEUS
KASVUUN KULUVAN ENERGIAN OSUUS OSUUS, % 30 25 20 15 10 5 0 0-4 KK 10-12 KK 3 V >3 V IKÄ
ENERGIANTARVE 0-17-VUOTIAILLA LAPSILLA JA NUORILLA 1000 kj (1MJ) = 240 kcal Nordic Nutrition Recommendation 2004
ENERGIAN SAANTI (MJ) ERI IKÄVAIHEISSA Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
LASTEN ENERGIANSAANNIN MUUTTUMINEN 1970-2005 Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
PROTEIINIEN SAANTISUOSITUS LAPSILLA Ikä, kk Proteiininsaanti g/kg/vrk energia% 0-1 2,7 7-15 1-2 2,0 7-15 2-3 1,5 7-15 3-4 1,4 7-15 4-6 1,2 7-15 6-12 1,1 7-15 12-24 1,0 10-15 > 24 1,0 10-20 Pohjoismainen ravitsemussuositus 1996, Nordic Nutrition Recommendation 2004
PROTEIINIEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
RASVAN SAANTISUOSITUS LAPSILLA Ikä g/mj Rasvansaanti energia% Kokonaisrasvansaanti 0-6 kk 10,5-14,5 40-55 6-12 kk 8-12 30-45 1-2 v 8-9 30-35 > 2 v 30 (25-35) Monityydyttymättömät rasvahapot 0-12 kk n-6 4,5 n-3 0.5 1-3 v n-6 3,0 n-3 0,5 > 3 v n-6 2,5 n-3 0,5 Pohjoismainen ravitsemussuositus 1996, Nordic Nutrition Recommendation 2004
RASVAN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
LASTEN RASVANSAANNIN MUUTTUMINEN 1970-2005 Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
RASVAHAPPOJEN KESKIMÄÄRÄINEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
TYYDYTTYNEIDEN RASVAHAPPOJEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
KERTATYYDYTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
MONITYYDYTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
n-3 RASVAHAPPOJEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
HIILIHYDRAATTIIEN SAANTISUOSITUS LAPSILLA Ikä Energia% 0-6 kk 35-55 6-12 kk 45-60 12-24 kk 50-55 > 24 kk 50-60 Pohjoismainen ravitsemussuositus 1996, Nordic Nutrition Recommendation 2004
HIILIHYDRAATTIEN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
SAKKAROOSIN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
RAVINTOKUIDUN SAANTI (E%) ERI IKÄVAIHEISSA Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
VITAMIINIT Rasvaliukoiset A-vitamiini (retinoli) ja -karoteeni D-vitamiini E-vitamiini Vesiliukoiset B-ryhmän vitamiinit (tiamiini, riboflaviini niasiini, pyridoksiini, folaatti, B 12 -vitamiini) C-vitamiini
D-vitamiinin alaryhmät D-VITAMIINI I ergokalsiferoli (D2-vitamiini) on ergosterolista ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta muodostuva, mm. riisitaudin ehkäisyyn vaikuttava aine kolekalsiferoli (D3-vitamiini) on mm. voissa, kananmunissa ja kalassa esiintyvä D-vitamiini, jota myös muodostuu ihossa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta 7-dehydroksikolesterolista. kalsidioli (D3-vitamiini-25-OH) on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jota maksa muodostaa kolekalsiferolista kalsitrioli (D3-vitamiini-1,25-(OH)2) on D3-vitamiinin eli kolekalsiferolin biologisesti vaikuttava aineenvaihduntatuote, jota munuaiset valmistavat kalsidiolista
D-VITAMIINI II D-vitamiinin anto lapsille Tämänhetkinen suositus: 400 KY (10 µg) kolekalseferolia tai ergokalsiferolia/vrk 2 vuoden ikään saakka, 2-18 v 300 KY/vrk Historiallinen kehitys: - 1940-loppupuolelta vuoteen 1964: 4000 KY (100 µg)/vrk - 1964-1974: 2000 KY (50 µg)/vrk - 1975-1992 : 1000 KY (25 µg)/vrk - 1992- : 400 KY (10 µg)/vrk Turvallinen annos: aikuisella 50 µg (2000 IU)/vrk > 1-vuotiaalla lapsella 25 µg (1000 IU)/vrk D-vitamiinin lisääminen elintarvikkeisiin - vuodesta 2003 maitoon ja piimään 0,5 µg (20 KY)/dl, nostetttiin vuonna 2010 1,0 µg (40 KY)/dl, ei lisätä luomumaitoon - vuodesta 1941 margariineihin 5-10 µg/100g, vuodesta 2003 10 µg/100 g levitettävää ravintorasvaa ja vuodesta 2010 20µg/100 g - äidinmaidonkorvikkeisiin 1-1,5 µg/dl, lastenvelleihin ja eräisiin muihin lastenruokiin
D-VITAMIININ AINEENVAIHDUNTA kk=kolekalsiferoli (D3); 25-OH-D = 25-hydroksikolekalsiferoli; 1,25-(OH)2-D = 1,25- hydroksikolekalsiferoli eli kalsitrioli; 24,25-(OH)2-D = 24,25 hydroksikolekalsiferoli
D-VITAMIININ JA KALSIUMIN SAANTI- SUOSITUKSET LAPSILLA JA NUORILLA Ikä, v D-vitamiini, Kalsium, µg mg 0-0,5 10 360 0,5-1 10 540 1-2 10 600 2-5 7,5 600 6-10 7,5 700 11-14 7,5 900 15-18 7,5 900 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen päivittämä suositus 01/2011
D-vitamiinin saanti riittämätöntä 14 12 10 D-vitamiini valmisteista D-vitamiini ruoasta µg 8 6 4 2 0 3 kk 6 kk 1-v 2-v 3-v 4-v 6-v Yli 1-vuotiaat lapset eivät käyttäneet säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita 28
D-VITAMIININ SAANTILÄHTEET D-vitamiinin lähteet Ravintovalmisteet Osuus kokonaissaannista (%) 1-vuotiaat 3-vuotiaat 6-vuotiaat 45 43 20 Maitovalmisteet 9 25 38 Äidinmaidonkorvikkeet 25 0 0 Viljavalmisteet 15 8 7 Rasvalevitteet 1 8 13 Kalaruoat 3 9 12 Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
E-VITAMIININ SAANTI (mg -TE) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
RAVINNOSTA SAATAVAT KIVENNÄISAINEET Fosfori Jodi Kalium Kalsium Magnesium Natrium Rauta Seleeni Sinkki
KALSIUMIN SAANTI (mg) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
RAUDAN SAANTI (mg) ERI IKÄVAIHEISSA Suositus Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
SUOLAN ENERGIAAN SUHTEUTETTU SAANTI (g/mj) ERI IKÄVAIHEISSA Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
NESTEMÄISTEN MAITOJEN KÄYTTÄJIEN OSUUDET (%) ERI IKÄVAIHEISSA (3 pv ruokapäiväkirjat) Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2004
KYPSÄN ÄIDINMAIDON, ÄIDINMAIDONKORVIKKEEN JA TÄYSMAIDON KESKIMÄÄRÄINEN RAVINTOSISÄLTÖ/dl Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2004
IMEVÄISIKÄISTEN RUOKINTA Yksinomainen rintaruokinta Osittainen rintaruokinta Kesto keskimäärin 1,4 kk 7 kk Suositus 6 kk 12 kk Kansainvälisiä rintaruokintasuosituksia ei tavoiteta Lisämaidon antaminen synnytyssairaalassa huomattavan yleistä: lisämaitoa sai jopa 80 % lapsista Imetys : vanhempien koulutus & äidin ikä Imetys : äidin tupakointi, varhainen lisäruokinta, keisarinleikkaus Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
YKSINOMAISEN RINTARUOKINNAN KESTO JA RINTA- RUOKINNAN KOKONAISKESTO 1996-2004 Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
OHJEELLISET ÄIDINMAIDONKORVIKKEEN MÄÄRÄT, KUN ÄITI EI LAINKAAN IMETÄ määrä Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysministerön julkaisuja 11/2004
IMEVÄISIKÄISEN LAPSEN RUOKAVALIO Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2004
FOREIGN FOODS TO WHICH INFANTS ARE FIRST EXPOSED IN FINLAND AND IN DENVER, COLORADO Potatoes and carrots 15% Potatoes and fruits 13.5% CM+soy formula 4% Soy formula only 13% Other 7% CM only 55% Fruits and berries 5.5% FINLAND Virtanen et al. 2002 (n=429) CM only 66% Cereal only 15% CM + cereal 6% COLORADO, USA Norris et al., ADA 2002 (n = 1009)
NESTEMÄISTEN MAITOJEN KÄYTTJIEN OSUUDET (%) ERI IKÄVAIHEISSA (3 pv ruokapäiväkirjat) Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
KASVISTEN, HEDELMIEN, MARJOJEN, RUKIIN JA KALAN KÄYTTÖ V. 2003-05 (3 pv ruokapäiväkirjat) 70 60 hedelmät kasvikset marjat ruis kala 50 käyttömäärä (g/pvä) 40 30 20 10 0 0 1 2 3 4 5 6 n=567 n=230 n=471 n=554 n=713
Sokeria sisältävien elintarvikkeiden käyttäjien osuus 100 90 (3 pv ruokapäiväkirjat) jogurtit ja maitojälkiruoat käyttäjiä % 80 70 60 50 40 mehut ja virvoitusjuomat makeat leivonnaiset ja keksit makeiset ja suklaa 30 20 10 0 0 1 2 3 4 5 6 ikävaihe (v) Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
Juomien ja välipalojen 'piilosokeri' merkittävin sokerin lähde 3-vuotiailla MEHUJUOMAT 27 JUGURTTI JA HAPANMAITOVALMISTEET 13 SUKLAA JA MAKEISET 12 JÄÄTELÖ JA MAITOJÄLKIRUOAT 12 MAKEAT LEIVONNAISET 11 HEDELMÄ- JA MARJAKEITOT 8 VIRVOITUSJUOMAT 4 HEDELMÄ- JA MARJAHILLOT 3 PÖYDÄSSÄ LISÄTTY SOKERI 3 DIPP-ravinto: Erkkola ym. Brit J Nutr 2008 0 5 DIPP-tutkimus/Erkkola 10 15 ym. (julkaisematon 20 tieto) 25 30 % kokonaissokerista
VANHEMPIEN ILMOITTAMAT ALLERGIARUOKA- VALIOT (%) IÄN MUKAAN Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
VANHEMPIEN ILMOITTAMAT MUUT KUIN ALLERGIA RUOKAVALIOT (%) IÄN MUKAAN Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008
RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI Kasvu (pituuskasvu, painonkehitys) Rasvakudoksen määrä (ihopoimut) Rasvan jakauman määrittäminen (vyötärö/lantiomitat) Ravintoanamneesi (yksinomaisen ja osittaisen rintaruokinnan kesto, lisäruokien aloitus, vältetyt ruuat, lehmänmaitotuotteiden kokonaissaanti tutkimushetkellä, viljatuotteiden, liharuokien, kasvisten ja vihannesten käyttö) Status (yleisstatus, erityishuomio kiinnitetään rasvakudoksen jakaumaan, lihasten kokoon, kynsien, hiusten ja hampiden kuntoon, mahdollisiin turvotuksiin ja riistitaudin merkkeihin) Laboratoriotutkimukset [PVK, S-ferritiini, S-albumiini, S-prealbumiini, S-kolesteroli, S-Ca, S-Pi, S-AFOS, (S-25OH-Dvitamiini)]
PUUTTEELLISEN RAVITSEMUKSEN RISKIRYHMÄT Erikoisruokavaliota noudattavat lapset Maahanmuuttajalapset Lapset, joilla on krooninen sairaus Liikuntarajoitteiset lapset Sosiaalisissa vaikeuksissa olevien ja huonosti toimivien perheiden lapset
SUOMALAISEN LAPSEN RAVITSEMUS Lähes kaikkia imetetään, yksinomaisen imetyksen kesto suositeltua lyhyempi, lisäruokinta aloitetaan varhain Ruokavalio muuttuu voimakkaasti 1 v. iän jälkeen: - rasvan laatu heikkenee - sokeria sisältävien ruokien kulutus yleistyy - ravintoainetiheys useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden suhteen Ravintoainetasolla suosituksiin nähden: - niukasti D- ja E-vitamiinia, rautaa sekä pehmeitä rasvoja (n-3) - runsas tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti - lisätyn sokerin saanti ylittää suosituksen Tietojen ja taitojen lisäksi tarvitaan ymmärrystä, miten lasten ruokamieltymykset muodostuvat Varhaiset elintapainterventiot tarpeellisia
SUOMALAISEN LAPSEN RAVITSEMUS ENNEN KOULUIKÄÄ: TOIMENPIDE-EHDOTUKSET I Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2008:B32
SUOMALAISEN LAPSEN RAVITSEMUS ENNEN KOULUIKÄÄ: TOIMENPIDE-EHDOTUKSET II Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2008:B32