Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin
|
|
- Juho-Matti Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana täydennettyjen elintarvikkeiden valikoima on nopeasti laajentunut eikä kuluttaja enää voi olettaa täydennysten olevan ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukaisia. Jos vapaa täydentäminen sallitaan, saattaa joidenkin ravintoaineiden suositeltava enimmäissaanti ylittyä. Luonnolliset elintarvikkeet ovat useimmiten yhtä hyviä tai parempia kuin täydennetyt, ja ne ovat tulevaisuudessakin terveellisen ruokavalion perusta. Eri koulukunnat Euroopassa vääntävät kättä siitä, pitäisikö vahvistaa kuluttajien uskoa monipuoliseen ruokavalioon vai luovuttaa ja antaa teollisuudelle lupa täydentää elintarvikkeita ja kuluttajille mahdollisuus valita vapaasti. Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin on Suomessa käytetty 1940-luvulta lähtien yhtenä ravitsemuspoliittisena keinona kansan ravitsemuksen parantamiseksi. Ravintoaineiden lisäämiseen annettiin lupa silloin, kun voitiin osoittaa, että väestö tai sen osa ei saa kyseistä ravintoainetta riittävästi ja lisäyksestä on hyötyä terveydelle. Periaate kirjattiin täydentämistä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön (asetus 449/1965, muutos 271/1972). Malliesimerkki elintarvikkeiden tarpeeseen perustuvasta täydentämisestä on 1950-luvulla aloitettu jodin lisääminen suolaan. Lisäyksen avulla endeeminen struuma hävisi maastamme. Toinen hyvä esimerkki on A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin. Täydennys perustui siihen, että margariinista haluttiin voin kaltainen vitamiinien suhteen. Sekä A- että D-vitamiinia saatiin niukasti sodan aikana ja sen jälkeen. Asiantuntijat punnitsivat myös valkoisten vehnäjauhojen rauta- ja tiamiinilisäyksen hyötyjä, ja niiden käyttö jatkui 1970-luvulta 1990-luvun alkuun, jolloin todettiin, että kyseisten ravintoaineiden saanti muista lähteistä oli riittävää. C-vitamiinia on lisätty mm. mehuihin valmistuksen aikana tapahtuneen hävikin korvaamiseksi. Oma lukunsa on suomalaisten seleenin saannin kasvattaminen suositeltuun määrään lisäämällä lannoitteisiin seleeniä. Yhteistä päätöksille oli, että suomalaisen väestön tai sen osan arvioitiin tarvitsevan lisättäviä ravintoaineita. Rinnalla kulki punaisena lankana suositus terveellisen ruokavalion tärkeydestä. Tätä tuki mm. se periaate, että elintarvikkeen, johon ravintoaineita lisättiin, oli sinänsä oltava ravitsemussuositusten mukainen. Siksi esimerkiksi makeisten, makeiden juomien tai rasvaisten leivonnaisten täydentämistä ei hyväksytty. Poikkeuksena tästä oli jodin lisääminen suolaan, mutta syyt johtuivat jodin määrän tarkasta säätelystä, johon suola käyttötavoiltaan ja -määriltään sopi. Toisena periaatteena oli, ettei haluttu sekoittaa kuluttajien käsityksiä ravintoaineiden lähteistä. Ei katsottu hyväksi lisätä kalsiumia mehuihin tai C-vitamiinia maitotuotteisiin. Sekä maidossa että mehuissa katsottiin olevan paljon luontaisia hyödyllisiä ravintoaineita, joiden merkitystä muutaman ravintoaineen lisääminen ei missään tapauksessa muuttaisi. Duodecim 2001;117:
2 EU-aika ja vapaa kauppa Euroopan unionin pääperiaatteita on tavaroiden vapaa liikkuminen maasta toiseen. Cassis de Dijonin periaatteen mukaan (ennakkotapaus, joka muodostuu ranskalaisen marjaviinin markkinoinnista Saksassa syntyneestä kiistasta) jossakin jäsenmaassa laillisesti markkinoilla olevan tuotteen pitää päästää toiseenkin jäsenmaahan. Vain jos tuotteesta aiheutuu uhkaa kuluttajien terveydelle tai ympäristölle, maahantuonti ja kaupanpito voidaan kieltää. Tämän periaatteen mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa markkinoilla olevia täydennettyjä tuotteita on alkanut virrata Suomeen ja myös kotimaiset valmistajat ovat ryhtyneet lisäämään ravintoaineita elintarvikkeisiin entistä useammin. Euroopan unionilla ei ole elintarvikkeiden täydentämisestä harmonisoitua yhteisölainsäädäntöä. Kullakin jäsenmaalla on omat lakinsa ja menettelyt vaihtelevat tiukasta tarveharkinnasta ravintoaineiden vapaaseen lisäämiseen. EU-aikana Suomeen tulleiden täydennettyjen elintarvikkeiden koostumus ei enää perustu suomalaisen väestön tarpeisiin tai aikaisemmin käytössä olleisiin ravitsemuspoliittisiin periaatteisiin. Ensimmäiset valmisteet, joissa periaatteista luovuttiin, olivat energiajuomat. Niihin lisätään B- ja C-vitamiineja, joista Suomessa ei ole puutetta. Lisäksi kantajaelintarvikkeena on sokeroitu ja lisäaineilla aromatisoitu vesi. Aluksi Suomen viranomaiset kielsivät energiajuomien markkinoinnin, mutta sitten Suomi EU:n jäsenmaana joutui hyväksymään tällaiset tuotteet. Myöhemmin Cassis de Dijonin periaatteen perusteella on Suomen markkinoille tullut mm. täydennettyjä makeisia ja kymmenen vitamiinin mehuja. Lisäksi ravintoaineiden lähteet ovat sekoittuneet. Eräisiin mehuihin on lisätty mm. kalsiumia tai rautaa ja maitotuotteisiin C- ja D- vitamiinia. Eräiden elintarvikkeiden täydentämisestä on annettu ns. yleinen lupa. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (113/1998) mukaan lisättäviksi sallitut ravintoaineet on lueteltu taulukossa. Muiden kuin taulukossa annettujen ravintoaineiden lisäämisestä päättää Elintarvikevirasto elinkeinonharjoittajien hakemuksesta. Viime aikoina erityisesti juomia on haluttu rikastaa ja ravintoaineista kalsium ja D-vitamiini ovat olleet suosittuja. Taulukko. Yleiset ehdot vitamiinien ja muiden ravintoaineiden lisäämiselle eräisiin koko väestölle tarkoitettuihin tavanomaisiin elintarvikkeisiin (KTM:n päätös vitamiinien ja muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 113/1998). Elintarvike Lisättävä Lisäykseen suositeltava vähimmäisravintoaine ja enimmäismäärä / 100 g nautintavalmista elintarviketta Täysmehu, mehu, nektari tai vastaava tiiviste C-vitamiini mg Marja- ja hedelmäpohjaiset jälkiruoat C-vitamiini mg Perunasosevalmisteet C-vitamiini mg Pastillit ja purukumit C-vitamiini mg Mehu tai vastaava tiiviste kalsium 120 mg Aamiaisviljavalmisteet tiamiini mg riboflaviini niasiini mg rauta 6.5 mg Ruokasuola jodi 2.5 mg Levitettävät ravintorasvat A-vitamiini µg RE beetakaroteeni µg RE D-vitamiini 5 10 µg RE = retinoliekvivalentteja 80 A. Suojanen ja A. Aro
3 Vapaan täydentämisen vaarat ja riskin arviointiin perustuva päätöksenteko On esitetty, että elintarvikkeita pitäisi voida täydentää välttämättömillä vitamiineilla ja kivennäisaineilla saantisuositusten puitteissa ilman erityisesti osoitettua tarvetta tai hyötyä. Vaatimuksia on puolustettu sillä, ettei tällaisista annoksista koidu terveydellistä haittaa ja kuluttajille on annettava vapaus valita. Eräiden ravintoaineiden keskimääräinenkin saanti on kuitenkin verraten lähellä suositusten suurimman saannin raja-arvoja (kuva), ja runsaasti energiaa tarvitsevien saanti voi olla huomattavasti keskimääräistä suurempi. Sellaisten ravintoaineiden kuten kalsiumin, fosforin, seleenin ja folaattien saanti on Suomessa noin kolmannes pohjoismaisten ravitsemussuositusten enimmäismääristä eli turvamarginaali on kapea. Kalsiumia lisätään meillä eräisiin mehuihin määriä, jotka vastaavat maidon koostumusta. Jokin laktoositon kalsiumin lähde on hyvä olla saatavilla, mutta useiden elintarvikkeiden vapaa täydentäminen tällaisilla ravintoaineilla johtaa helposti liialliseen saantiin. Samanlainen vaara uhkaa, jos ravinnossa vähän esiintyviä aineita, kuten kasvisteroleita, ryhdytään lisäämään lukuisiin elintarvikkeisiin. Tällaisten mahdollisuuksien torjumiseksi tarvitaan edelleenkin tarveharkintaa ja sääntelyä päätettäessä elintarvikkeiden täydentämisestä sellaisilla ravintoaineilla, joiden runsaaseen saantiin liittyy terveydellisten haittojen riski. Päätöksenteossa on otettava huomioon ravintoaineiden kumulatiivinen saanti eri lähteistä ja erityisryhmät, jotka jo tavanomaisesta ruokavaliostaan saavat runsaasti kyseistä ravintoainetta. Uudessa tilanteessa, jossa päätöksentekoa ei voida perustaa ravintoaineiden tarpeeseen, viranomaiset ovat ryhtyneet arvioimaan eräiden ravintoaineiden saantia ravinnonkäyttötietojen sekä jo annettujen täydentämislupien ja hakemusten perusteella. Ensin selvitetään, kuinka paljon suomalaiset saavat kyseistä ainetta ruoasta. Erityisen tarkastelun kohteeksi otetaan tätä ainetta niukasti ja runsaasti saavat väestöryhmät. Dietaariseen saantiin lasketaan mukaan täydennysten perusteella tuleva lisäsaanti ja verrataan simuloitua kokonaissaantia suosituksiin ja enimmäisrajoihin. Tuloksista nähdään, saavatko jotkut väestöryhmät joitakin ravintoaineita liikaa ja auttaako täydentäminen niitä ryhmiä, joissa saanti on vähäinen. Tulosten perusteella voidaan mahdollisesti rajoittaa joidenkin elintarvikkeiden täydentämistä tai vaatia pakkausmerkintöihin varoituksia. % Kalsium Fosfori Sinkki Seleeni A-vit. D-vit. C-vit. Folaatti Kuva. Eräiden ravintoaineiden keskimääräinen saanti miehillä Suomessa laskettuna 10 MJ:a kohden (punaiset pylväät) (Kansanterveyslaitos 1998) ja keskimääräinen arvioitu tarve (vihreät pylväät) verrattuna pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa turvalliseksi arvioituun enimmäissaantiin (Sandström ym. 1996). Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? 81
4 Näkemyksiä eräiden ravintoaineiden lisäämisestä D-vitamiini. Suomen leveysasteilla ihossa muodostuu auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta D-vitamiinia vain kesäkuukausina. Koska elintarvikkeista vain kala ja eräät sienet sisältävät runsaasti D-vitamiinia, on margariineihin ja rasvalevitteisiin lisätty D-vitamiinia 7 µg / 100 g eli määrä, joka on huomattavasti luontaisissa ravintorasvoissa kuten voissa esiintyviä määriä suurempi. Myös rasvattomaan ja 1 % rasvaa sisältävään maitoon lisätään D-vitamiinia palauttamisperiaatteella eli pitoisuutta on suurennettu kulutusmaidon tasolle. Suositusten mukaan D-vitamiinisuplementaatio aloitetaan lapsilla jo kahden viikon iässä rintaruokinnan aikana käyttäen tavallisesti tippoina annettavia erityisvalmisteita, jotka sisältävät sekä A- että D-vitamiinia. Annosta vähennetään silloin, kun ruokinnassa käytetään D-vitamiinilla täydennettyjä äidinmaidonkorvikkeita. Aikuisiässä D-vitamiinin saanti nykyisestä elintarvikevalikoimasta on lähimpänä tavoitetta, mutta saannin riittävyyttä on epäilty (Välimäki 2000). 60 vuotta täyttäneiden saantitavoite on tuoreimpien suositusten (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998) mukaan kaksinkertainen nuorempiin aikuisiin verrattuna. Jotta saanti saataisiin tässäkin väestöryhmässä Suomessa lähemmäksi suosituksia, on Valtion ravitsemusneuvottelukunta ottanut uudelleen harkittavaksi suositukset elintarvikkeiden täydentämisestä D-vitamiinilla. C-vitamiinin keskimääräinen saanti on nykyisin suositettua runsaampaa (Kansanterveyslaitos 1998) eikä yleistä tarvetta sen lisäämiseen elintarvikkeiden täydentämisen avulla ole. C-vitamiinia lisätään joihinkin mehuihin, nektareihin, marjapohjaisiin jälkiruokiin ja perunamuhennokseen määrinä, jotka korvaavat vitamiinin hajoamisen valmistuksen aikana. Muutama vuosi sitten EU-jäsenyyden myötä käytäntö muuttui vapaammaksi niin, että mm. purukumeja ja pastilleja C-vitaminoidaan. Täydennys sallittiin, vaikka näiden tuotteiden valmistusaineet eivät luontaisesti sisällä kyseistä vitamiinia eikä lääkepillereitä muistuttavien makeisten täydentämistä voida pitää muutenkaan terveyden kannalta tarkoituksenmukaisena. Foolihappo. Ravinnon folaattien terveydellinen merkitys muuttui kiinnostavaksi, kun Britanniassa ja Unkarissa osoitettiin, että raskauden ensi viikkojen aikana annettu foolihappolääkitys vähensi hermostoputken sulkeutumishäiriöiden ilmaantuvuutta (Ritvanen 1996). Myös folaattien aineenvaihdunnasta riippuvaisen plasman homokysteiinin osoittaminen sydän- ja verisuonitautien tilastolliseksi riskitekijäksi on lisännyt kiinnostusta folaattien saantiin. Osa täydennetyistä elintarvikkeista on suomalaisten ravintoaineiden saannin kannalta edelleen tarpeen, esim. jodia sisältävä suola ja D-vitaminoidut ravintorasvat. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa (Sandström ym. 1996) folaattien saantisuositusta suurennettiin aikaisemmasta 50 %:lla määrään 300 µg/vrk, vaikka ei ollutkaan näyttöä siitä, että tällaisella muutoksella olisi suoranaisia vaikutuksia terveyteen. Yhdysvalloissa aloitettiin v viljavalmisteiden täydentäminen foolihapolla. On laskettu, että tämä toimi lisäsi foolihapon keskimääräistä saantia noin 80 µg/vrk. Tällainen lisäys tuskin vaikuttaa epämuodostumien ilmaantuvuuteen, eikä se myöskään riitä pienentämään plasman homokysteiinipitoisuuksia. Runsaasti folaatteja sisältävän ruokavalion avulla on voitu lisätä folaattien päivittäistä saantia yli 300 µg:lla, ja tällainen muutos vaikuttaa selvästi homokysteiiniarvoihin (Brouwer ym. 1999). Suomalaisten keskimääräinen folaattien saanti on jokseenkin suositusten mukainen, ja folaattiaineenvaihduntaan vaikuttavan metyleenitetrahydrofolaattireduktaasin (MTHFR) toimintaa heikentävä homotsygoottinen geenivariantti on meillä harvinaisempi kuin muissa länsi- 82 A. Suojanen ja A. Aro
5 maissa (Laurinen ym. 2000). Koska lisäksi hermostoputken sulkeutumishäiriöt ovat maassamme harvinaisia (Ritvanen 1995), ei ole nähty erityistä syytä ryhtyä täydentämään elintarvikkeita foolihapolla. Tulevaisuudennäkymiä Elintarvikkeiden erilaisen täydentämisen on havaittu olevan yksi suurimmista elintarvikkeiden kaupan esteistä ja ruoan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tämän vuoksi Euroopan komissio on listannut täydentämistä koskevan lainsäädännön elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevään Valkoiseen kirjaan (Commission of the European Communities 2000), ja ensimmäinen luonnos EU-komission lainsäädännöksi lähetettiin jäsenmaiden kommentoitavaksi vuoden 2000 elokuussa. Yhteisten periaatteiden löytäminen tulee olemaan vaikeaa, koska jäsenmaiden näkemykset vaihtelevat ravitsemukselliseen tarpeeseen perustuvasta täydentämisestä vapaaseen täydentämiseen, jossa vain enimmäisrajat tulee ottaa huomioon. Keskustelua tullaan käymään myös siitä, millaiset sovellettavat enimmäisrajat ovat ja miten ravintoaineen kumulatiivinen saanti lasketaan, kun ruokavaliot ovat eri maissa kovin erilaiset. Toistaiseksi täydennettyjen elintarvikkeiden määrä lisääntyy Suomen markkinoilla. Viranomaisten valmisteleman riskianalyysin perusteella tultaneen tekemään joitakin rajoituksia ja ohjaamaan mm. D-vitaminointia järkevään suuntaan. Elintarvikevalvonnalle tulee lisätehtäviä täydentämissäädösten ja ilmoitettujen määrien paikkansapitävyyden valvonnassa. Kuluttajat tarvitsevat tietoja täydennettyjen elintarvikkeiden eduista ja haitoista. Saattaa käydä myös niin, että elinkeinonharjoittajien into täydentämiseen hiipuu, jos kilpailu osoittautuu kovaksi eikä menekki ole hyvä. Miten suhtautua täydennettyihin elintarvikkeisiin Osa täydennetyistä elintarvikkeista on suomalaisten ravintoaineiden saannin kannalta edelleen tarpeen. Näistä esimerkkejä ovat jodia sisältävä suola ja D-vitaminoidut ravintorasvat. Kalsiummehu on hyväksi niille, jotka eivät käytä maitovalmisteita. Jos käyttää vitamiinivalmisteita, voi harkita niiden sijasta vitaminoitujen mehujen käyttöä. On kuitenkin hyvä tietää, että osa elintarvikkeiden täydennyksistä tehdään nykyään ilman, että lisätyistä ravintoaineista olisi suomalaiselle väestölle mitään osoitettua hyötyä. Varovaisuus täydennettyjen elintarvikkeiden nauttimisessa on paikallaan, sillä ravintoaineen saannin enimmäismäärät saattavat ylittyä erityisesti pikkulapsilla ja paljon energiaa kuluttavilla. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa, jos lisäksi käyttää vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Ravintoaineista erityisesti A- ja D-vitamiinin sekä alkuaineista seleenin liiallinen saanti saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Kuluttajia on hyvä kehottaa lukemaan pakkausmerkinnät huolellisesti. Monissa täydennetyissä elintarvikkeissa on jo nyt käytölle esitetty rajoituksia. Monet täydennetyt valmisteet eivät ole pikkulasten käyttöön tarkoitettuja. Kirjallisuutta Brouwer I, van Dusseldorp M, West CE, ym. Dietary folate from vegetables and citrus fruits decreases plasma homocysteine concentrations in humans in a dietary controlled trial. J Nutr 1999;129: Commission of the European Communities. White paper on food safety. Brussels, 12. January COM (99)719, comm/off/white/index_en.htm Kansanterveyslaitos. Finravinto 1997 tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/1998 Laurinen M, Alfthan G, Valsta L, Pastinen T, Aro A. Folate intake, plasma folate, MTHFR genotype and homocysteine status in a Finnish population. Scand J Nutr 2000;44(2S):S96. Ritvanen A. Hermostoputken sulkeutumishäiriöt ja foolihappo. Duodecim 1996;112: Sandström B, Aro A, Becker W, Lyhne N, Pedersen JI, Torsdottir I, toim. Nordiska näringsrekommendationer Nord 1996:28. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Komiteamietintö 1998:7. Helsinki: Oy Edita Ab, Välimäki MJ. Onko D-vitamiinin saantiamme lisättävä? Duodecim 2000; 116: AULI SUOJANEN, MMM, erikoissuunnittelija auli.suojanen@helsinki.fi Elintarvikevirasto PL 5, Helsinki ANTTI ARO, LKT, tutkimusprofessori antti.aro@ktl.fi Kansanterveyslaitos, terveyden ja toimintakyvyn osasto Mannerheimintie Helsinki Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? 83
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista
N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotTäydentämiseen liittyvä lainsäädäntö
Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotKASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU
KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,
LisätiedotJuusto ravitsemuksessa
Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotRavinto jalkapallossa
Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset
LisätiedotRAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA
RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:
Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotVillikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet
Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät
LisätiedotVegaanin tärkeät ravintolisät
Vegaanin tärkeät ravintolisät Vegaaniruokavalio tutuksi koulutus 12.4.2018 Lotta Pelkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Tmi Ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotLuonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta
LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta
LisätiedotOhje täydentämisilmoituksen tekemisestä
Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
Lisätiedotwww.vomoghundemat.fi
www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston
LisätiedotTietoa ja inspiraatiota
Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2017) 3664 final LIITTEET 1 2.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10021/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: DENLEG 47 AGRI 309 SAN 242 DELACT 91 Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotLautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto
Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto 7.11.2018 20.11.2018 Miten tutkimme Ruokapäiväkirja 815 lapselta Täytettiin 1-5 vuorokauden
LisätiedotElivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,
Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotMitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013
Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotSyödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille
Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 29. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043783/02
LisätiedotPRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA
PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys
LisätiedotLuonnollisen läheltä
Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotLAPSEN RAVITSEMUS. Mikael Knip Lastentautiopin professori. Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS
LAPSEN RAVITSEMUS Mikael Knip Lastentautiopin professori Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala, HUS TERVEELLISEN RAVINNON TAVOITTEET Optimaalinen kasvu Puutostautien
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
Lisätiedottapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta
Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai
LisätiedotTäydennettyjen elintarvikkeiden omavalvonta ja valvonta
Täydennettyjen elintarvikkeiden omavalvonta ja valvonta Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Tavallinen ruoka Täydennetyt elintarvikkeet Ravintolisät
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotSuomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa
Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotAktiivinen foolihappo sinulle, joka
Ravintolisäkapseli, joka sisältää aktiivista foolihappoa Aktiivinen foolihappo sinulle, joka olet raskaana tai suunnittelet raskautta Ravinnontarve kasvaa ennen raskautta ja sen aikana Odottavan äidin
LisätiedotRavitsemus- ja terveysväitteet
Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
Lisätiedot4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ
II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)
LisätiedotKestävyys vs. ravintosisältö
Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen
Lisätiedot5. Ravintoaineiden saanti
5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun
LisätiedotLeipomot ja viljateollisuus
Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan
LisätiedotÄidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella
Katsaus Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? Maijaliisa Erkkola, Marja Karppinen, Mikael Knip ja Suvi Virtanen Raskaana olevien naisten ravitsemuksesta annettiin Suomessa uudistetut
LisätiedotKansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät
Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät Elintarviketietoseminaari 17.10.2014, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotElintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)
Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää
LisätiedotDiabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäiv Tampere 23.4.2010. Antti Aro LKT Sisätautien/endokrinologian. erikoislää Emeritusprofessori (THL)
Luontaistuotteet ja ravintolisät tarvitaanko niitä? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäiv ivät Tampere 23.4.2010 Antti Aro LKT Sisätautien/endokrinologian erikoislää ääkäri Emeritusprofessori
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 230/8 FI 25.8.2016 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/1413, annettu 24 päivänä elokuuta 2016, muiden kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien
LisätiedotTerra - täysin uusi sarja pieneläimille
Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset
LisätiedotOsa 8, Ravintoarvoilmoitus
Osa 8, Ravintoarvoilmoitus Oppaan tässä osassa opit: Mitä tietoja ravintoarvoilmoituksessa tulee olla? Mistä ravintoarvotiedot saadaan? Ravintoarvoilmoitus pakatuissa elintarvikkeissa Ravintoarvoilmoitus
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotTerveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014
Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
LisätiedotTullin elintarviketutkimukset 2013
Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en) 14805/15 DENLEG 156 AGRI 626 SAN 413 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 27. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D042070/01
LisätiedotAjankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä
Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen
LisätiedotFunktionaaliset elintarvikkeet
Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotSUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015
KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotESITTELEMME VITAMIINI- JA
ESITTELEMME VITAMIINI- JA KIVENNÄISAINEVALMISTEEMME Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteemme perustuvat uusimpiin tieteellisiin havaintoihin. MUUTAMIA PERUSTEITA RAVINTOLISIEN KÄYTÖLLE AJANPUUTE Useimmat
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotMitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto
Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet
LisätiedotVäitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät
Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava
LisätiedotVitamiineja, kivennäisaineita ja kasviuutteita sisältävä ravintolisä
LifePak + Vitamiineja, kivennäisaineita ja kasviuutteita sisältävä ravintolisä TUOTTEEN ASEMOINTI Terveenä pysyminen alkaa aina terveistä ruokailutottumuksista. Tiettyjen ravintoaineiden terveydellisiä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS VITAMIINIEN, KIVENNÄISAINEIDEN JA ERÄIDEN MUIDEN AINEIDEN LISÄÄMISESTÄ ELINTARVIKKEISIIN
22.01.2004 Eduskunta Suuri valiokunta Sihteeristö EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS VITAMIINIEN, KIVENNÄISAINEIDEN JA ERÄIDEN MUIDEN AINEIDEN LISÄÄMISESTÄ ELINTARVIKKEISIIN Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotRavinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille
Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotSuomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija
Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,
LisätiedotTuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015
Tuotenro 322 Newprint 01/2015 Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Täydennysravintovalmisteet osana ravitsemushoitoa Täydennysravintovalmisteet ovat runsaasti ravintoaineita sisältäviä,
LisätiedotLUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos
LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60
LisätiedotTäysrehut pieneläimille
is the place for your Headline Page 1 Täysrehut pieneläimille JR FARM FARMI TÄYSREHU www.tujoma.fi is the place for your Headline Page 2 Sisältää ainulaatuisen Farm food koostumuksen jossa on mm. inuliiniä
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotIkäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /
n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein
LisätiedotBenecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)
Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Runsasrasvainen vaihtoehto pienessä rasiassa Sopii leivälle ja ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 80 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Päivän kasvistanoliannos
Lisätiedot