Imeväisiän ruokavalio

Transkriptio

1 Imeväisiän ruokavalio

2 Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa. Lehtisen ohjeet soveltuvat kaikille normaalipainoisina ja terveinä syntyneille vauvoille. Lehtisen ei kuitenkaan tulisi korvata henkilökohtaista, terveydenhuollon ammattilaisen antamaa ohjausta. Ravitsemukseen liittyvissä pulmatilanteissa kannustetaan ottamaan yhteyttä laillistettuun ravitsemusterapeuttiin. Tekstin asiasisältö: TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Riikka Suorajärvi-Bron LtK, ravitsemustieteen opiskelija Mari Kinnunen Kuvat: Pixabay Lähteet: Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille. THL Terveyttä ruoasta suomalaiset ravitsemussuositukset. VRN Päivitetty: 8/2017 2

3 Pääkohdat y Täysimetystä suositellaan kaikille lapsille vähintään 4-6 kuukauden ikään ja osittaista imetystä vuoden ikään saakka. y Kiinteitä ruokia lisätään vauvan ruokavalioon pieninä makuannoksina imetyksen ohella aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä. y D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille imeväisikäisille 10 µg/vrk kahden viikon iästä alkaen. y Vuoden ikäisenä lapsi siirtyy vähitellen syömään perheen yhteisen ateriarytmin mukaisesti. 3

4 Imetys Äidinmaito on vauvan parasta ravintoa. Useimmille normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää turvaamaan ensimmäisen 6 kuukauden ajan kaikkien ravintoaineiden saannin D-vitamiinia lukuun ottamatta. Riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi lapsi tarvitsee D-vitamiinivalmistetta 10 µg/vrk kahden viikon iästä alkaen ympäri vuoden. Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti. Rintamaito parantaa lapsen puolustusjärjestelmän ja suoliston kehittymistä sekä antaa suojaa infektioita vastaan. Lisäksi monet ravintoaineet imeytyvät äidinmaidosta korvikkeita paremmin. Vauva säätelee itse imemistään ravinnontarpeensa mukaisesti. Kun vauvaa imetetään lapsentahtisesti, vähintään 8 12 kertaa vuorokaudessa, maitomäärä pysyy vauvan tarpeita vastaavana. Rintamaidon riittävyyttä arvioidaan lapsen yleisvoinnin ja eritteiden perusteella. Lapsen riittämätön painonnousu, niukat virtsa- ja ulostemäärät, nälkäitkut sekä levottomuus voivat olla merkkejä siitä, ettei rintamaito ole ainoana ravintona riittävää. Jos yli 4 kuukauden ikäinen vauva tarvitsee äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa, kiinteiden ruokien tarjoaminen on äidinmaidonkorviketta parempi vaihtoehto. Näin tuetaan imetyksen jatkumista. Perheen on mahdollista saada imetysohjausta imeytyksen onnistumisen tukemiseksi. Imettämistä suositellaan jatkettavan vuoden ikään asti, sillä osittainen imetys kiinteiden ruokien ohella tukee suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Imetyksestä vieroittumiseen ohjataan vaiheittain, mutta lopetusajankohta on jokaisen perheen oma päätös. 4

5 Lapsen ikä (kk) Viitteelliset äidinmaidonkorvikkeen määrät ikäkuukausittain Äidinmaidonkorvikkeen (1-6 kk) ja vieroitusvalmisteen (6-12 kk) määrä ml/vrk Äidinmaidonkorvikkeet Äidinmaidonkorvikkeet on suunniteltu vauvoille, jotka eivät saa riittävästi äidinmaitoa tai joita ei imetetä. Äidinmaidonkorvike on muokattu imeväisen tarpeisiin sopivaksi. Tavallinen lehmänmaito tai kasvipohjaiset maidonkaltaiset juomat, kuten soija- tai kaurajuoma, eivät sovellu alle 1-vuotiaan lapsen ruokavalioon. Kiinteiden ruokien aloitus Lapsi on valmis siirtymään kiinteisiin ruokiin, kun hän pystyy istumaan tuettuna sekä hallitsemaan pään liikkeitä ruokia tavoitellessaan. Hyvin kasvaville lapsille tarjotaan kiinteää ruokaa maisteluannoksina aikaisintaan 4 kuukauden ja viimeistään 6 kuukauden ikäisenä lapsen omat syömisvalmiudet huomioiden. Ruokiin tutustuminen tapahtuu imetyksen tai korvikkeen annon jälkeen. Lapsi tarvitsee toistuvaa tutustumista uusiin ruokiin, joten samaa ruokaa kannattaa tarjota useita kertoja, jotta lapsi oppii pitämään uudesta mausta. Puolen vuoden iässä lapsi alkaa tarvita rintamaidon lisäksi myös kiinteitä ruokia. Tätä pidempään jatkuva täysimetys voi aiheuttaa sinkin, raudan ja proteiinin puutoksia. Lisäksi kiinteiden ruokien viivästäminen yli 6 kuukauden iän voi lisätä lapsen alttiutta ruoka-aineallergioille. Ruokavaliota monipuolistaen Vauvan maisteluannoksia voidaan ottaa perheen tavallisesta arkiruoasta ennen kuin ruokaan lisätään suolaa. Kiinteitä ruokia voidaan tarpeen mukaan soseuttaa pehmeämmäksi lisäämällä niihin rintamaitoa, korviketta tai vettä. Ensimmäisiksi ruoiksi sopivat hyvin perusmaut, kuten kypsennetyt ja soseutetut kasvikset, marjat ja hedelmät. Viljavalmisteiden, lihan, kanan, kalan ja kananmunan maistelu suositellaan aloittamaan aikaisintaan 5 kuukauden iässä. Kuuden kuukauden iässä lapsen rautavarastot vähenevät, raudan tarve kasvaa ja äidinmaidon rautapitoisuus laskee, minkä myötä 6-10 kuukauden iässä ruokavalioon olisi hyvä lisätä liha- ja viljatuotteita. Kalan, kananmunan ja viljan kokeilemista ei ole syytä 5

6 Imeväisen ruokavalinnat ensimmäisen ikävuoden ajan Ikä, kk >12 Ruoanvalinta Lapsentahtinen täysimetys: Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike Maisteluannoksia imetyksen jatkuessa: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Raudanlähteitä aikaisintaan 5 kk iässä: Viljavalmisteita, lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunaa Monipuolisesti sosemaisia ja sormiruokia imetyksen ohella: Kasvikset, marjat, hedelmät, vilja- ja liharyhmän tuotteet Kaikki ruoka-aineryhmät käyttöön ruokia karkeuttaen: Kasvikset, marjat, hedelmät, vilja- ja liharyhmän tuotteet, maustamattomat hapanmaitotuotteet ja maito ruoanvalmistuksessa Perheen yhteisille aterioille siirtyminen: Maito ruokajuomana viivästyttää niissäkään perheissä, joissa esiintyy ruoka-aineallergioita. Maitovalmisteisiin voidaan totutella maustamattomilla hapanmaitovalmisteilla 10 kuukauden iästä alkaen. Maito sopii juomaksi lapselle yhden vuoden iässä, mutta ruoanvalmistuksessa maitoa voi käyttää jo kuukauden iässä. 6

7 Perheen yhteiseen ateriarytmiin siirtyminen Päivän ateriarytmi Ateria esimerkkejä Imetys tai vieroitusvalmiste lapsen viestien mukaisesti Aamupala Puuro ja marja- tai hedelmäannos Lounas Kasvis-, kala- tai liha-ruoka ja tuoreraaste tai -salaatti Välipala Marja- tai hedelmäannos Päivällinen Kasvis-, kala- tai liha-ruoka ja tuoreraaste tai -salaatti Iltapala Puuro ja marja- tai hedelmäannos Ruokavalion karkeuttaminen Lapsen on hyvä harjoitella syömistä ja ruokailuvälineiden käyttöä alusta alkaen itse. Karkeajakoisia ruokia tarjotaan hienojakoisten soseiden sijaan, kun suun motoriikka kehittyy ja hampaat puhkeavat. Lapsen käteen ja sormiruoiksi sopivat hyvin tuoreet ja keitetyt kasvikset, marjat ja hedelmät, jauheliharuoat, leipä, keitetty kananmuna ja raejuusto, joiden avulla syömisen harjoittelu pääsee alkuun. Vältettävät ruoka-aineet Ensimmäisen elinvuoden aikana on tarpeen välttää joitakin ruoka-aineita niiden sisältämien haitallisten aineiden vuoksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antaa suosituksia elintarvikkeiden turvallisesta käytöstä. Ajantasaiset suositukset voi tarkistaa Eviran nettisivuilta: 7

8