Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukki 2011 Kuva: Maria Honkakoski
Esityksen runko Nurmesta satoa Korjuustrategiat: Karpe-hanke Kasvilajit ja lajikkeet Täydennyskylvö Rikkakasvien syystorjunta Innovatiiviset rehukasvit Lyhyet pohdinnat härkäpapu-vehnäseos Muut Inno-kasvit Lannoitus NPK
KARPE Korjuustrategia Karjatilan kannattava peltoviljely Auvo Sairanen Elina Juutinen Kirsi Pakarinen Perttu Virkajärvi Raija Suomela
Naudanlihan tuottajahinta (Matilda 11/2011)
Säilörehun tuotantokustannus Lohkotietopankki 2008, sadon kasvaessa tuotantokustannus pienenee
Miten lisään satoa? Pellon kasvukunto Maalaji Vesitalous Kalkitus Viljavuus (ph, reservi ravinteet) Lannoitus Laji- ja lajikevalinnat Kasvuston tiheys Nurmen ikä Korjuuaikastrategia Ensimmäisen korjuun myöhästyttäminen lisää satoa Vaste 200 kg N/ha 10,6 17,3 kg ka/ha 1 kg N 4. Vuotena N- lannoitus hukkaan Satotaso romahtaa 4 nurmivuotena Parhaan ja huonoimman lajikkeen välillä 4 nurmivuoden aikana eroa jopa 6000 ry/ha -> 1500 ry/v. Kuvat Perttu Virkajärvi MTT
Nautakarjan vaatimukset säilörehulle Nurmirehun tärkein (märehtijät) ominaisuus on energia-arvo (kuvaa D-arvo) Rehun syönnin täytyy olla suuri Sulavuus Säilönnällinen laatu Rehun sulavuudelle olennaista on korjuuhetki Vanha kasvusto sisältä enemmän korsia ja vähemmän lehtiä Korren kuitu lisääntyy Kuidun rakenne muuttuu Taudit lisääntyvät laon lisääntyessä = KUOLLUT KASVIMASSA! Suopeltojen tarkkailu heinä-elokuussa!
Yksi korjuuaikasuositus? Nykyinen korjuuaikasuositus D-arvo 680-690 on ruokinnansuunnittelun kannalta hyvä vaihtoehto Maittava, sulava Helppo täydentää väkirehulla Väkirehuprosentti ei nouse liian korkeaksi Hyvin sulavan rehun sato jää myöhään korjattua pienemmäksi Myöhästetyssä niitossa laatu heikkenee Kolme niittokertaa Sato ei lisäänny, laatu paranee
ry/ha Yksi korjuuaikasuositus? y = 299,6x + 24620 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0-80 -75-70 -65-60 -55-50 D-arvo % Kun D-arvo alenee 1 yksiköllä, lisääntyy sato n 400 kg ka/ha
Koeasetelma (D-arvot ruutukoe v. 2009) Touko Kesä Heinä Elo Syys Kolme niittoa 71 68 78 Tavanomainen 71 68 Myöhästetty Erittäin myöhäinen 65 68 61 70 Kasvu alkaa D-arvo, % kuiva-aineessa Kasvu päättyy
Korjuustrategiat KARPE-hanke MTT Maaninka & Ruukki 2009 Ry-sadot v. 2009 Niittopäivät 2009 12000 Niitto1 MAA RUU 3 Niittoa 17-6 18-6 10000 8000 6000 4000 2000 0 78 68 71 75 66 72 68 71 65 66 68 70 72 Maa Ruu Maa Ruu Maa Ruu Maa Ruu erittäin 3 niittoa aikainen myöhäistetty myöhäinen 65 68 61 66 64 3. sato 2. sato 1. sato Aikainen 17-6 18-6 Myöhästetty 26-6 25-6 Erittäin myöhäinen Niitto2 2-7 29-6 3 Niittoa 27-7 3-8 Aikainen 10-8 6-8 Myöhästetty 19-8 12-8 Erittäin myöhäinen Niitto3 19-8 18-8 3 Niittoa 8-10 1-10 -Kolme niittoa aika hyvä! -Onko taloudellista riippuu suuresti -kesän sääoloista -rehun tarpeesta
kg ka/ha Maaninka ja Ruukki v.2010 ka-sadot ruutukokeelta 14000 12000 10000 8000 6000 Maaninka Siikajoki 4000 2000 0 aikainen myöhäinen erit.myöh. 3. niittoa
Lohkon sisällä vaihtelua sadon määrän ja laadun suhteen Lohkojen välillä ja sisällä eroa: Maalaji Vesitalous Kasvilajit Säteily (metsä varjostaa) Lannoitus
Korjuun myöhästyttämisen etuja RY-sadon kasvaminen Työhuippujen tasaaminen Urakoitsijan saatavuus sesonkihuipun ulkopuolella helpompaa Sääriskin hallinta, ei ole niin suurta merkitystä milloin pellolla ollaan Veden säilöminen ja siirto lisää merkittävästi tuotantokustannusta, myös korjuu hidastuu Märän rehun säilyvyys tuo omat riskinsä etenkin pyöröpaaleissa Sadekelillä rikkoontuva pellon pinta aiheuttaa mullan kulkeutumista rehuun Nurmen pinta-alatarve pienenee Lisääntynyt satotaso yhdessä vähentyneen syönnin kanssa vähentävät pinta-alatarvetta Väkirehukäytön lisääminen Sopii maatiloille, joilla on vähän peltoalaa eläinmäärään nähden
Huomioita Voimassaoleva D-arvosuositus 690 g/kg ka pitää edelleen paikkaansa ruokintasuunnitelman näkökulmasta katsottuna Mutta se ei ota huomioon viljelyteknisiä kohtia; sääolosuhteita, tilakohtainen eläinpaine, työn porrastus (esim. urakoitsijan saatavuus) Taloudellisesti tarkasteltuna tila voi melko vapaasti valita 1. sadon korjuuajan, Kuitenkaan erittäin matalaa D-arvoa ei voida kompensoida väkirehun valkuaisella Sama väkirehu käy sulavuudeltaan erilaisille säilörehuille, yksinkertaistaa rehukauppaa Hanke jatkuu ja tulokset tarkentuvat hankkeen aikana
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet 2011 Arjo Kangas Markku Niskanen Raija Suomela Essi Saarinen
Virallisten lajikekokeiden koepaikat
Pohjois-Suomen yleisimmät nurmiheinälajit Timotei (Pleum pratense) Maittava Hyvä talvenkestävyys Matalajuurinen Vaatimaton Korjuuajankohta hieman nurminataa myöhäisempi Etelän ja pohjoisen lajiketyypit: E:jälkikasvukyky, talvenkestävyys P: talvenkestävyys, jälkikasvu Seoksiin: nurminata, ruokonata, puna-apila Nurminata (Festuca pratensis) Viljelyvarma (vähälumisilla alueilla saattaa olla ongelmia) Maittavuus timoteitä heikompi Jälkikasvultaan ja kuivuudenkestoltaan timoteitä parempi Sulavuus laskee timoteita nopeammin Ruokonata (Festuca arundinacea) Syvä juuristo Voimakas jälkikasvu Hitaampi perustuminen Laatuominaisuuksiltaan nurminadan veroinen (?) Rainata?
GRINDSTAD RIGEL NUUTTI TRYGGVE TUURE TENHO NOKKA TAMMISTO II HAUKILA TUUKKA UULA NIILO JONATAN ALMA IKI SAGA BOTTNIA II VÄHÄSÖYRINKI VEGA Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky 1989-2010 Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa 1989-2009 Kg ka/ha 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0
Timotei talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-2010 40 35 30 5. vyöh. 4. vyöh. 25 20 15 10 5 0 VEGA NIILO VÄHÄSÖYRINKI UULA IKI TUURE NUUTTI JONATAN TUUKKA TENHO TAMMISTO II TRYGGVE RIGEL ALMA GRINDSTAD SAGA HAUKILA NOKAN TIMOTEI
Timotein viralliset lajikekoetulokset 2003-2010
Timoteilajikkeiden sulavuus 2003-2010 D-arvo 71 70 69 68 67 66 65 2. niitto 1. niitto 64 TUURE NUUTTI TRYGGVE UULA TAMMISTO II NIILO TENHO TUUKKA HAUKILA RIGEL IKI GRINDSTAD
Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos 74 72 70 68 66 64 62 Lippulehti vaihe Tähkimisen alku Täysi tähkiminen Tammisto II Tuukka Iki Jonatan Bottnia II Grinstad
Sato 3. vuosi 115 Timotei lajikkeiden kestävyys 3. vuoden sato vert. 1 vuoden sato Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-2010 Grinstad 110 Nuutti Rigel 105 Tuure 100 Tammisto II -- mittari Haukila 95 Saga Nokan timotei 90 90 95 100 105 110 Sato 1. vuosi
Lajikevalinnalla lisätehoja tuotantoon Rehun D-arvossa jo kahden prosenttiyksikön erolla on selkeä taloudellinen vaikutus Lajikkeissa on valinnan varaa, ja uudet lajikkeet ovat selvästi vanhempia satoisampia ja kestävämpiä Timotei maittavin ja sulavin heinä!
Timotein serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lajke % 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 Tuukka 33 18 20 21 20 25 Iki 32 30 29 26 23 20 Tammisto II 12 12 11 12 11 10 Jonatan 6 10 7 8 11 9 Grindstad 6 12 14 17 12 8 Tuure 0 2 4 4 5 8 Nuutti 0 0 0 0 2 6 Saga 3 3 3 3 3 5 Tenho 0 0 0 1 2 4 Vähäsöyrinki 2 2 2 3 2 2 Nokka 3 2 2 2 2 2 Muut 4 14 12 5 7 1 Yht. milj kg 2,4 1,9 4,5 3,0 2,9 2,9 Lähde: Evira
Natalajikkeiden jälkikasvukyky 1989-2010 Kg ka/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 KORA* HYKOR** KAROLINA* FELINA** RETU* FURE PREVAL SW REVANSCH INKERI KASPER ANTTI ILMARI BORIS SALTEN KALEVI
Natalajikkeiden talvituho % pohjoisessa Viralliset lajikekokeet 1989-2010 35 4. vyöhyke 30 5. vyöhyke 25 20 15 10 5 0 REVANSCH VALTTERI INKERI ILMARI RETU * KASPER FURE KALEVI KAROLINA * KORA * FELINA ** HYKOR **
Nadat, viralliset lajikekokeet v. 2003-2010
Natalajikkeiden kestävyys Viralliset lajikekokeet 1989-2010 140 120 100 80 60 40 20 0 Kasper 1. v 100 = 9280 3. v 100 = 7904 3. vuosi 1. vuosi KORA * KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** FURE VALTTERI REVANSCH INKERI KASPER ILMARI KALEVI
Nurmi-, ruoko- ja rainatalajikkeiden sulavuus 2001-2010 73 72 71 70 69 68 67 66 65 3. niitto 2. niitto 1. niitto 64 INKERI REVANSCH KAROLINA* VALTTERI ILMARI KASPER RETU* KORA* HYKOR** FELINA**
Natojen serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lähde: Evira Lajke % 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010 Kasper 34 36 36 34 42 31 Ilmari 10 16 16 15 16 19 Karolina* 0 0 0 0 0 16 Kora* 21 16 18 24 19 11 Kalevi 7 14 13 12 10 9 Inkeri 0 0 1 2 4 5 Retu* 6 5 7 4 3 3 Fure 6 6 9 6 4 3 Hykor** 0 1 0 0 Sigmund 8 1 0 0 0 3 Felina** 0 0 1 1 0 Yht. milj. kg 0,69 0,95 1 0,82 0,88 0,92 * Ruokonata ** Rainata
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille Aggressiivinen 3 niiton taktiikka Grinstad, (Switch) -timotei 80% G:paras sadontuotto ja vahva jälkikasvu sekä 2 että 3 sadossa. Switch, uusi lajike. Ilmari, Revanch, (SW Minto?) nurminata 20% hyviä sadontuottajia, sulavuudet sopivat 3 niittoon. Kora /Karolina ruokonata? Rainata?
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille 2 niiton seos Nuutti, Tuure tai Niilo -timotei 80% Pitkään sulavuutensa säilyttäviä lajikkeita Valtteri/Ilmari nurminata 20% hyviä suomalaisia sadontuottajia, 2.sadossa hieman hitaampi kehitys Retu /Karolina ruokonata Retu hitaampi 2.sadon kehitys
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille Apilanurmi, 2 niittoa 60 % timoteita, esim. Nuutti/Tuure 20 % nurminataa, Valtteri/Ilmari/Revanch? 20 % puna-apilaa, Betty (?) Ruokonata (Karolina/Retu) jos halutaan massaa Puna-apilalle vahva kilpailija kesäsadolle, jotta apilapitoisuus hallinnassa
Täydennyskylvö Neljäntenä vuonna ollaan täydennyskylvössä jo myöhässä Toisen vuoden keväällä tai syksyllä, kolmannen vuoden keväällä Nurmen siemen täytyy saada maakosketukseen ja kosteus Levitys täydennyskylvökoneella tai itse keksimillä laitteilla (mönkijä + levitin ) Rikkakasvintorjunta ennen täydennyskylvöä Uudelle oraalle ei tule turhaa varjostusta 3. niiton systeemi vähentää uuden oraan varjostusta Syystorjunta uusi mahdollisuus? Kustannukset kohtuullisia: esim. 10 kg siementä/ha * 2,5 5 => 25 50 /ha + työ Vain tiheä nurmi tuottaa korkean sadon eli täydennyskylvö suositeltavaa aina, kun aukkoja nurmessa!
Täydennyskylvö + lajit ja lajikkeet Timotei ensisijaisesti, erityisesti jos seoksessa on aiemmin natoja Puna-apila kun halutaan puna-apilan osuuden säilyvän/lisääntyvän nurmessa Timotei-nurminataa jos kasvusto tasapainoinen Ruokonataa ei juuri koskaan! Lajit ja lajikkeet korjuustrategian mukaan
Kevättorjunta jäi, mitä vaihtoehtoja korjata tilanne? Kesäkuu 2009
Syystorjunta mahdollisuutena 1. Syyskuulla karjatilan kiireisin sesonki jo takana 2. Ruiskutusolosuhteita löytyy yleensä kohtuullisen hyvin 3. Peltojen kantavuus yleensä vielä hyvä 4. Kuollut rikkakasvimassa hajoaa talven aikana eikä joudu ruokintapöydälle 5. Rehun säilönnän onnistumiseen lisäedellytyksiä?
Syystorjunnan tulos lokakuussa 2009
Syystorjunta Torjunnan ajankohta Ruukissa 11.9.2009 Noin +10 C Starane XL täysi käyttömäärä (1,8 l /ha) Voikukkia noin 40-50 kpl /m2
Touko-kesäkuu 2010
Ei torjuntaa alkukesä 2010
Torjunta ruutu alkukesä 2010
Ennen 1. niittoa kesäkuu 2010
Ennen 1. niittoa kesäkuu 2010
Satotulokset Kuiva-ainesato 10000 9000 8000 Ei torjuntaa Torjunta 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 ka-sato1 ka-sato2 KOK_SATO
Puhdas nurmisato Puhdas timotei-sato 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Ei torjuntaa Torjunta +1500 0 Ti-sato1 Ti-sato2 TIMOTEI SATO
Lannoittamalla lisää rehua ja laatua Perttu Virkajärven koottuja ajatuksia NPK ravinteista
N tase kg/ha/v Typpilannoitus ja typpitase MTT & Yara 2007 Tase muuttuu positiiviseksi lannoituksen noustessa (ns. vähenevän rajatuoton laki) Tasolla 200 kg/ha/v tase voi olla negatiivinen (Ruukki) tai 0 (Maaninka tai positiivinen (Rovaniemi) eli vaikea arvioida etukäteen mikä tase tulee olemaan. 60 40 20 0-20 Typpilannoitus ja typpitase 2007 (MTT&Yara) 0 50 100 150 200 250 Maaninka Ruukki Rovaniemi Maalaji Maaninka: m hshht Ruukki rm KHt Rovaniemi m HtMr -40-60 -80 Typpilannoitus kg/ha/v 53
Fosforin varastolannoitus nurmella Tausta Idea: antaa nurmikierron fosfori maan sisään Hidasliukoiset P-lannoitteet Kaksi koepaikkaa (Maaninka ja Ruukki), 4 koetta Useita käsittelyjä: 0 P, nykyinen suositus, varastovaihtoehdot, lietekoejäsen Aloitettu 2003 Menossa toinen nurmijakso ja 3 nurmivuosi Kattavat maa-analyysit Pintakerros/muokkauskerros Vesiliukoinen P (Totaali-P) Nämä valmiustuvat vasta helmikuussa Vuosi Kasvi 2003 Kokovilja 2004 Nurmi 1 2005 Nurmi 2 2006 Nurmi 3 2007 Kokovilja 2008 Nurmi 1 2009 Nurmi 2 2010 Nurmi 3 2011 Nurmi 4
kg P/ha/year Kumulatiivinen ry-sato MAA ry-sadot ovat alhaisemmat heikompien kokoviljasatojen vuoksi kuin Ruukissa (2003, 2007 sekä lyhytkierto 2005); nurmen sato sama. Ei eroa koejäsenten välillä (0 ruutuihin verrattuna maks + 4 % MAA, ja maks +1% RUU) 70000 60000 50000 40000 30000 Kumulatiivinen ry-sato 2003-2010 Maaninka Ruukki 20000 10000 0 P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete- 0 P liete-liete P nurmivuosien hidas 2-0 3v P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete- 0 P liete-liete P nurmivuosien hidas 2-0 3v 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
kg P/ha/year Kumulatiivinen P-poistuma Kumulatiivinen P poistuma 2003-2010 Poistumat nyt hyvin samaa tasoa (MAA vs RUU), vaikka Maaningalla heikommat kokoviljasadot kuin Ruukissa (2003, 2007 sekä lyhytkierto 2005, kj 7) MAA: 0 ruutuihin verrattuna kj 2 ja 4 poistuma 6-8 % suurempi 200.0 180.0 160.0 140.0 120.0 Maaninka Ruukki RUU: 0 ruutuihin verrattuna kj 3 ja 4 poistuma 3% suurempi Poistuma huomattava silloinkin kun ei ole lannoitettu 100.0 80.0 60.0 40.0 20.0 0.0 0+ 0 Nor + Nor VaraP + 0 HIDAS VaraP + 0 Liete 1v + 0 Liete + Liete P nurmivuosien hidas 2-0 2v Ruukki 0+ 0 Nor + Nor VaraP + 0 HIDAS VaraP + 0 Liete 1v + 0 Liete + Liete P nurmivuosien hidas 2-0 2v 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Kumulatiivinen P-tase 2003-2010 Koejäsen Input Output Kumul. tase, kg/ha Vuositase kg/ha Maaninka 0+ 0 0 162-162 -20.2 Nor + Nor 99 175-76 -9.4 VaraP + 0 107 165-58 -7.2 HIDAS VaraP + 0 107 176-69 -8.6 Liete 1v + 0 18 166-148 -18.6 Liete + Liete 75 160-84 -10.5 P nurmivuosien hidas 2-0 3v 70 154-84 -10.5 165-97 -12 Ruukki 0+ 0 0 174-174 -21.8 Nor + Nor 99 173-74 -9.2 VaraP + 0 107 179-72 -9.0 HIDAS VaraP + 0 107 180-73 -9.1 Liete 1v + 0 17 172-154 -19.3 Liete + Liete 79 163-84 -10.4 P nurmivuosien hidas 2-0 3v 74 178-104 -13.0 174-105 -13
4. Maan kaliumtila ja K-lannoituksella saatu suhteellinen (%) sadonlisä Viljavuuskalium Suhteellinen sadonlisä (d50) ja KAAC Reservikalium Suhteellinen sadonlisä (d50) ja KHCL 0.80 0.70 0.60 0.50 y = -0.2091Ln(x) + 1.1176 R 2 = 0.39 0.80 0.70 0.60 0.50 y = -0.1522Ln(x) + 1.165 R 2 = 0.65 0.40 0.40 0.30 0.30 0.20 0.20 0.10 0.10 0.00-0.10 0 50 100 150 200 mg/l maata 0.00-0.10 0 1000 2000 3000 4000 mg/l maata Sadonlisä % maksimisadosta lisättäessä K lannoitusta 50 -> 51 kg/ha/v Reservi (= varasto-) K selittää selkeämmin kaliumlannoituksella saatua sadonlisää Reservikaliumin tasolla 500 mg/l suuri hajonta 58
Kuiva-ainesato kh/ha/v 3. Kaliumlannoituksen vaikutus nurmisatoon kolmessa kokeessa (Tohmajärvi, Mouhijärvi) 10000 8000 6000 4000 2000 Maalaji Viljavuus-K Reservi-K HsS 173 1780 Ht 130 430 LCt 107 477 Suosituslannoitukset a.o. kokeissa viljavuuskaliumin perusteella: HsS, viljavuus-k vält => 110 kg/ha K Ht viljavuus-k tyyd => 60 kg LCt => viljavuus-k tyyd =>60 kg/ha + 20 kg/ha 2 ja 3 vuonna. 59 0 0 50 100 150 200 250 300 Kaliumlannoitus kg/ha/v Ht LCt HsS Kaikissa kokeissa sato ei nouse odotetusti!
Talvituho Talvituho% 15. Kaliumlannoitus ja talvituhot Tohmajärvi 1973-1985 LCt ja hietamaat heikko kaliumpidätyskyky 120 60 100 y = 0.0059x + 10.7 R 2 = 0.0007 50 Positiivinen vaikutus 2/13 vuodesta 80 40 60 30 LCt Ht 40 20 20 10 0 0 50 100 150 200 250 300 350 K-lannnoitus kg/ha Meta-aineisto (n=189) 0 0 50 100 150 200 Kaliumlannoitus kg/ha v Koikkalainen ym 1990 Usein mainitaan että kalium parantaa talvenkestävyyttä. Tämä harvoin osoitettavissa MUTTA talvehtimisriskiä vaikea ennustaa Pohjois- ja Itä-Suomessa heikon kaliumtilan mailla käytännön havainnot puoltavat kaliumin vaikutusta talvehtimiseen Lietteen syyslevitys: menestyksen takana K? 60
61 VI Naudan lietelannassa tulevat Naudan lietelanta Lähde: Viljavuuspalvelu Ravinteiden hinnat maaseudun tulevaisuus 4.4.2011 ravinteet Kasveille käyttökelpoista kg/tn Hehtaarille N P K tn/ha N P K /ha 1.8 0.4 2.9 20 36 8 58 154 1.8 0.4 2.9 40 72 16 116 309 Kokonaisravinnepitoisuus N P K tn/ha N P K 3.3 0.5 2.9 20 66 10 58 3.3 0.5 2.9 40 132 20 116 Huom! Ravinnesisältö vaihtelee tiloittain. Näytteenotto ja analysointi sisältävät myös virhelähteitä
Liete nurmen lannoitteena N hyväksikäyttö Mattila 2006 Joki-Tokola ym. 2002 hieta Multamaa Pintalevitys 19% 22% Letkulevitys 38% 31% Sijoitus 50% 36% Väkilannoitus - 42% Perttu Virkajärvi ja Erkki Joki-Tokola 62
Vredo1 Vredo2 Vredo3 Letku1 Letku2 Väkilannoite1 Väkilannoite2 6000 5000 4000 RV 11,0 RV 10,6 RV 12,2 VREDO testaus MTT Ruukissa 2010 Lannoitus 28 tn liete + SS = N80kg /ha m KHt Korjuu pyöröpaaleihin 3000 2000 D 639 D 636 D 628 1000 0 Letku Vredo NPK Nurmen kuiva-ainesato 2. Niitto (6.8.2010) 1 200 000 1 000 000 800 000 VHBI - tulos Tunkkainen tuoksu /lanta haisi 600 000 400 000 200 000 0 Hyvä, kirkas tuoksu Tässä kokeessa sijoittaminen lisäsi satoa yli 800 ka kg/ha Lisätypellä valkuaispitoisuutta ylös!
Tonnit tehdään pellon Kasvukunnosta huolehtimalla Vesitalous Rakenne Kalkitus Karjanlanta Tiheys korjuutekniikka Ravinteet
Härkäpapu ja muut innokasvit Essi Saarinen, MTT
Viljelyalat koko maassa 2001-2010 18000 16000 14000 12000 härkäpapu rehuherne ruokaherne 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? KUSTANNUSTEHOKKUUS Viljelykierron monipuolistaminen Kysyntä/tarjonta Omavarainen valkuainen GMO Typen sidonta, esikasviarvo
Missä härkäpavun viljely onnistuu? Savi- hietasavi- ja hietamaat, poudanarka mutta kestää kylmää. Tarvitsee noin 1 100 lämpösumma-asetta tuleentuakseen. Puituna soveltuu lypsylehmille. Tanniinit heikentävät sulavuutta yksimahaisilla. Mahdollisia haitta-aineita muniville kanoille. Termisen kasvukauden keskimääräinen lämpösumma v. 1971-2000, lähde: Ilmatieteen laitos
Valkuaista härkäpavu-vehnä kokoviljasta? 70:30 kasvusto vko 30 Kuvia korjuun aikana 17.8. Ruukki kesä 2010
Kesä 2011 Fuego Kontu Fuego Kontu Fuego Kuvat 9.8.2011 Kontu Kuva otettu korjuupäivänä 15.8. Pavut myöhemmin syyskuulla
Korjuuaika vs. valkuaismäärä
Härkäpapu-vehnä seoksen korjuuajankohta Maaninka Ruukki Ruukki Kylvö 20.5.2010 20.5.2010 23.5.2011 Kukkimisen alku 6.7. 4.7. Kontu 5.7. Fuego 3 vko myöhemmin Valkuais% ~11 Kuivat olosuhteet! ~17 ~16-18 Korjuutekniikka rajoitteena? Niittomurskain haasteena myöhästetyssä korjuussa palkojen korjuu Ajosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuu Korjuu kokoviljana 6.8. 17.8. 15.8. Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin suomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3%. Ruukissa härkäpapu on korjattu elokuun puolessa välissä, tällöin valkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruosissa, jopa hieman korkeampi.
Kontu Sato ja laatu MAANINKA 50:50 MAANINKA 70:30 Vuosi Sato kg ka/ha Härkäpavun osuus Raaka- valkuainen % NDF % 2010 7 229 48 10,9 44,0 2010 6 760 42 12,7 43,9 MJ /kg ka RUUKKI 50:50 2010 7 526 67 17,0 38,1 RUUKKI 70:30 2010 7 952 79 18,4 33,7 RUUKKI 50:50 2011 10 054 57 n. 17 n. 45 RUUKKI 70:30 2011 10 627 71 n. 16 n. 46 RUUKKI 70:30 Fuego 2011 11 418 72 n. 18 n. 46 Huom! Alustavia keskiarvotuloksia
Palkoviljoilla yleensä suuret siemenkustannukset Härkäpavun siemenkustannus Siemenkustannus n. 75 /100 kg Puhdaskasvustolle kylvötiheys 60-80 kpl /m2 Jos tjp 350 245 kg siementä/ha puhdaskasvusto Puhdaskasvuston siemenkustannus 184e Jos 70/30 suhde vehnän kanssa 170 kg/ha eli n. 130
Innovatiiviset rehukasvit Maaninka, Ruukki ja Ylistaro v.2010-2011 Alustavia tuloksia
Laadukas nurmirehu on suomalaisten märehtijöiden ykkösrehu! Haussa kotoisen rehuntuotannon täydentäjiä: Rehurapsi Rehukaali Laidunkauden pidentäjiä Rehujuurikas Hirssi rehukasvi Kanadassa Sinilupiini laadukasta valkuaista Valkolupiini massaa, valkuaista Härkäpapu-vehnä seos lisää valkuaista, typensidonta
Sinilupiinilla? Vaatii pitkän kasvukauden (pidemmän kuin rypsi), siemenkustannus korkea Kylvö toukokuun lopulla 2010, puinti syyskuun lopulla (huom! lämmin kasvukausi) Siemensatoa: Maaninka: 900 kg/ha, valkuaista 30% n. 280 kg/ha Ruukki 2 000 kg/ha, valkuaista 29% 630 kg/ha Nurmi 4 500 ka kg/ha valk. 12% 540 kg/ha Ruukki 2010, Maria Honkakoski
Valkolupiinilla? Biomassan tuottaja Pärjää kirjallisuuden mukaan happamimmillakin mailla Typensitojakasvi Ruukissa v. 2011: lähes 9 300 ka kg/ha valk. 9%, NDF 48%
Hirssi? Kylvö lämpimään maahan, kesäkuussa Kasvuunlähtö hidasta, vauhti kiihtyi kesän edetessä. Ensimmäinen halla (-1,5 C) elokuussa tuhosi kasvuston v. 2010 Ruukissa. Maaningalla niitto 13.9.2010 v. 2010 v. 2011 Ruukki 4 700 ka kg/ha 3 800 ka kg/ha Maaninka 2 200 ka kg/ha Ei vielä tietoa Ei vahvaa potentiaalia karkearehuna Suomessa Kuvat Maaninka 2010, Terhi R.
Hirssi? Sweet Millet/Prosaro Sweet Millet, Itä-Kanada v. 2010 Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli 17.8. Seuraava vko Proso, Keski-Kanada v. 2011 Heinäkuun loppu Elokuun puoliväli syyskuun alku Kuvat: Ruukista, Maria Honkakoski
Pidempi laidunkausi Rehurapsilla, -juurikkaalla tai kaalilla? Rehukaali Rehurapsi Rehujuurikas Kuvat 15.9.2010, korjuu 8.10. Ruukki, Raija Suomela
Vuonna 2011 Laidunkasvien korjuu 17.10.11 Rehurapsi Rehukaali Rehujuurikas Rehujuurikas
Maissi? Testattu rehumaissin lannoitusta ja kolme saksalaista lajiketta (Kreel, Kentaurus, Kougar) kasvua Suomen nauta-alueella Energiakasvi, Ruukista ja Maaningalta saatu v. 2010 keskimäärin 8 000 ka kg/ha. Vuonna 2011 satoa saatiin Ruukissa keskimäärin jopa 13 000 ka kg/ha. Huom! Lämmin ja kostea vuosi, ei hallaa elokuussa! Kasvusto kesäkuun lopulla. Korjuu Ruukissa 13.9.2011
Syysrypsistä satoa! Toholampi 2011
Kiitos! www.mtt.fi/ruukki