1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist tukee vapaaehtistiminnan integrimista kulutyöhön. Materiaaleja vidaan sveltaa maan työhön spiviksi.
1 Taustaa vapaaehtistimintaan ppimiskkemuksena 1.1 Vapaaehtistyön määritelmät 1.2 Service Learning (palveluppiminen) 1.3 Palveluppimisen vaiheet 1.4 Palveluppimisen laatukriteerit 2 Materiaaleja vapaaehtistiminnan tteuttamiseen kulussa 2.1 Ideintivaihe 2.1.5 Timintaedellytysten luminen massa kulussa ja lukassa 2.2 Vapaaehtistiminta-prjekti (suunnitelma) 2.3 Yhteistyöspimus 2.4 Timinta prjektissa, Seurantalmake 2.5 Prjektitulsten esittelyn valmistelu 2.6 Palautelmake Materiaalin vat timittaneet: Kaisu Tapivaara kulutuspäällikkö HY Palmenia, Kuvla Silvia Lehtinen suunnittelija HY Palmenia, Kuvla
1. Taustaa vapaaehtistimintaan ppimiskkemuksena Vapaaehtistiminta kulun arjessa (kulun petussuunnitelmassa) Vapaaehtistiminta ppimisen menetelmänä (palveluppiminen) = ppiminen ja auttaminen Vapaaehtistyön kautta aktiiviseen kansalaisuuteen = vastuu + vurvaikutus (A. Sliwka) 1.1 Vapaaehtistyön määritelmät Eurpan kmissi: Vapaaehtistyöllä tarkitetaan kaikkea vapaaehtista timintaa, jka vi lla virallista, vapaamutista tai epävirallista ja jta tteutetaan henkilön masta vapaasta tahdsta ja harkinnasta, man mtivaatin perusteella ja ilman ansaitsemistarkitusta. Vapaaehtistyö hyödyttää yksittäistä vapaaehtistyöntekijää, yhteisöjä ja kk yhteiskuntaa. Se n lisäksi väline, jta henkilöt ja yhteisöt käyttävät inhimillisten, ssiaalisten, sukuplvien välisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden täyttämisessä ja ngelmien ratkaisemisessa, ja sitä tteutetaan usein vitta tavittelemattman järjestön tai yhteisöperustaisen alitteen tukemiseksi. Vapaaehtistyö ei krvaa ammatillisia, palkallisia työllistymismahdllisuuksia, mutta se hyödyttää yhteiskuntaa (Eurpan kmissin päätös 2009/0072).
4 EU:n jäsenvaltiissa asetetut klme perusedellytystä: 1. vapaaehtistimintaan sallistutaan vapaasta tahdsta ja ma-alitteisesti 2. vapaaehtistiminnasta ei makseta palkkaa 3. vapaaehtistiminnan tavitteena n timia muiden kuin man perheen jäsenten tai vaihtehtisesti muiden yhteiskunnallisten ryhmien hyväksi ja hyödyttää tällä tavin yhteiskuntaa. Mikkelin setlementti ry: Vapaaehtistiminta n ihmisten auttamista ja tukemista tavallisen ihmisen tiedin ja taidin. Vapaaehtistiminnassa ihminen antaa saamistaan ja aikaansa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtistiminnaksi vidaan määritellä yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty timinta, jsta ei saa rahallista krvausta. 1.2 Service Learning (palveluppiminen) Oppiminen + Palvelu (Auttaminen) kgnitiivinen ppiminen ssiaaliset ja menetelmälliset kmpetenssit minän kehittyminen tdellisen ngelman ratkaiseminen yhteiskunnallinen palvelu (ssiaalinen, eklginen, kulttuurinen)»» menetelmä, jka yhdistää tietjen kehittämistä ja yhteiskunnallista sallistumista»» n sa ppimisprsessista/petuksesta, kulutyön yhteydessä»» lukassa/kulussa palvelu suunnitellaan, reflektidaan ja yhdistetään ppimissisältöihin ja -tavitteisiin (petussuunnitelma) Tavitteet ppilaiden demkratia-, ssiaali- ja henkilökmpetenssin kehittyminen ppilaat sveltavat hankittuja tietja (yhteiskunnan hyväksi) ppilaat ymmärtävät ppisisältöjä syvällisemmin ja laajemmin ppilaiden mtivaati, itsetunt ja surituskyky kehittyvät kulun/kulutyön avautuminen yhteiskuntaan päin Vaikutukset ssiaaliset ja henkilökhtaiset taidt kehittyvät - vurvaikutustaidt - ngelmaratkaisutaidt - vastuunkant - empatiakehitys
5 piskelumtivaati kasvaa ammattivalinta helpttuu / selkiintyy demkraattiset kmpetenssit kehittyvät (sallistuminen) riskiryhmille -> piskelumtivaati nusee, suhtautuminen kuluun paranee, käyttäytymisvaikutukset 1.3 Palveluppimisen vaiheet 1.3.1 Tilanneselvitys / ideinti aitjen tarpeiden selvittely ja tutkiminen (lähiympäristössä) ngelmien ratkaisuselvittely suunnittelu esim. man kunnan vahvuudet ja heikkudet tutkitaan (haastattelut, valkuvaus, sanmalehti-tutkimus) 1.3.2 Prjektikehittely/-suunnittelu ppilaat etsivät pettajan kanssa ideita ngelman/ngelmien ratkaisemaksi 1.3.3 Prjektityöskentely (palveluvaihe) 1.3.4 Prjektin päättäminen ja työn tunnustus arviinti /palautteet ja kiits sallistujille Tärkeää: Ohjaus kk prjektin ajan ja työskentelyn etenemisen reflektinti prjektin kuluessa ja sen päätyttyä! 1.4 Palveluppimisen laatukriteerit 1.4.1 ait tarve yhteiskunnassa -> ppilaiden tehtävä n järkevä ja hyödyllinen 1.4.2 prjekti n sa petusta ja/tai yhteydessä ppisisältöihin 1.4.3 säännöllinen kkemusten reflektinti 1.4.4 prjektit n järjestetty kulun ulkpulella (yhteiskunnassa) lisää kriteerejä: ppilaat vat aktiivisesti suunnittelutyössä mukana prjekti arviidaan ppilaat saavat tdistuksen prjektitulsten esittely (julkisestikin)
2. Materiaalit Materiaalit vat käytännön työkaluja vapaaehtistiminnan suunnitelmalliseen tteuttamiseen kulussa. 2.1 Ideintivaihe 2.1.1 Mieti kumppaneita jiden kanssa kulusi n tehnyt yhteistyötä? 2.1.2 Mitkä vat kunnassasi / kaupungissasi rganisaatiita, jiden kanssa visit kuvitella yhteistyötä? 2.1.3 Onk kunnassasi aihealueita tai ngelmia, jtka spisivat prjektityöhön? 2.1.4 Kehittele prjekti-ideaa ja määrittele prjektille tavitteita. ppilaat (ikä) prjektin khde/khderyhmä Mitkä vat spivat ppimissisällöt? Mitkä vat tavitteet? Miten ne tavitteet saavutetaan? Missä ajassa tavitteet pitää saavuttaa? Miten varmistat tavitteiden saavuttamisen?
7 2.1.5 Timintaedellytysten luminen massa kulussa ja lukassa Phdinta: Vapaaehtistiminnan tteuttamismahdllisuuksia massa kulussa Tarvittavat timenpiteet prjektin tteuttamiseksi Olemassa levat edellytykset kulussa Vaikea tteuttaa / tarvitaan muutsta
8 2.2 Vapaaehtistiminta-prjekti (suunnitelma) Työkalu prjektin hulelliseen suunnitteluun vaihe vaiheelta. Prjektin nimi: Osallistujat: Khde/khderyhmä: PROJEKTIN VAIHEET TAVOITTEET Prjektin aikana kehitettävät kmpetenssit ja yhteys petussisältöihin I. Suunnitteluvaihe II. Timintavaihe III. Päätösvaihe Prjektisuunnitelma TEHTÄVÄT / TOIMINTA (materiaali) VASTUUSSA pettaja/t, piskelija/t, yhteistyökumppani/t AIKA kk ennen prjektin alkamista
9 2.3 Yhteistyöspimus Yhteistyöspimus vapaaehtistiminnasta kulun ja ulkpulisen kumppanin välillä laaditaan selkeyttämään sapulten suudet prjektissa. Spimus myös virallistaa työskentelyn ja antaa sille merkityksen. YHTEISTYÖSOPIMUS Prjektin nimi: Yhteistyökumppanit vat: Kumppaneiden dtukset: Prjektin tavitteet: Työn kuvaus (aika, tehtävät): Kulun ulkpulisen kumppanin rli (hjeet, hjaus, palautteet): Yhteistyön säännöt: Kulun ulkpulinen kumppani Kulun edustaja
10 2.4 Timinta prjektissa Työkalu ppilaan/piskelijan hjaukseen prjektin aikana ja timinnan seurantaan. Seurantalmake Prjektin aihe/teema: Oppilaan nimi: Timintapiste Päivämäärä Käytetty aika Tehtävät Timintapisteestä vastaavan tai palvelua vastaanttavan henkilön allekirjitus
11 2.5 Prjektitulsten esittelyn valmistelu Tulsten julkaiseminen/esittely n tärkeä sa prjektia, se antaa työskentelylle painarva ja timii esimerkkinä yhteiskunnan suuntaan. Prjekti: Mille khderyhmälle esittely n tarkitettu? Missä/missä yhteydessä esittely järjestetään? Tteutusideat? Mitä tarvitaan esittelyä varten? Keitä kutsutaan? Miten?
12 2.6 Palautelmake Oppilaan/piskelijan n tärkeää phtia ja arviida kkemuksiaan prjektityöskentelystä yhdessä pettajan kanssa. Palautelmake A. Prjektin tulkset 1. Millaisia töitä let prjektin aikana tehnyt? 2. Millaista hyötyä palvelun vastaanttajat saivat prjektin kautta? 3. Keiden kanssa lit yhteistyössä prjektin aikana? 4. Hyviä kkemuksia prjektityöskentelystä 5. Syntyikö prjektin aikana ngelmia? Millaisia? B. Omat havainnt ja tunteet 1. Millaisia kkemuksia sait prjektista? 2. Miten palvelun vastaanttajat suhtautuivat sinuun? 3. Oletk tavannut mielenkiintisia ihmisiä? Kuvaile! 4. Miten prjektiin sallistuminen n vaikuttanut sinuun (arvt, asenteet ja havainnt)? 5. Millaisia erityisiä taitja let prjektin aikana kehittänyt? 6. Oletk saanut kehuja? Mitä ne merkitsivät sinulle? Miten let reaginut niihin? 7. Osallistuisitk uudestaan tällaiseen prjektiin? Miksi?