TOIMINTAKERTOMUS 2015

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 Turvallinen maakunta jokaiselle Inhimillisesti- ammatillisesti - luotettavasti Etelä-Karjalan pelastuslautakunta 26.5.2016, 15

2 SISÄLTÖ 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS... 3 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025... 3 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025... 4 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013 2016 aikana... 5 2 HALLINTO JA TALOUS... 6 2.1 Pelastuslautakunta... 6 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta... 7 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen... 8 2.4 Henkilöstö... 9 2.5 Talous... 10 2.6. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta... 12 2.7. Pelastustoimen uudistus... 12 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY... 13 3.1 Yhdyskuntarakentaminen... 13 3.2 Valvonta... 13 3.3 Palontutkinta... 14 3.4 Turvallisuusviestintä... 15 3.5 Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyö... 16 3.6 Omatoiminen varautuminen... 16 3.7 Varautuminen ja valmiussuunnittelu... 16 4 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN... 18 4.1 Pelastustehtävät... 18 4.2 Johtamisjärjestelmä... 23 4.3 Sopimuspalokuntatoiminta... 24 4.4 Kalusto... 26 4.5 Väestönhälytysjärjestelmä... 27 4.6 Väestönsuojelu... 27 5 ENSIHOITO... 28 LIITTEET

3 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-karjalan pelastuslautakunta vahvisti 23.5.2013 ( 26) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2013 2016. Palvelutasopäätös on voimassa 30.6.2017 saakka. 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestön väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuusuhkat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa, mutta palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden ihmisten turvallinen asuminen. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien keskinäisessä laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttaa kuitenkin kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin sekä urheilu- ja muihin kokoontumistiloihin. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat tai kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

4 Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttavat myös sopimuspalokuntien toimintaan. Työelämän vaatimukset, työsidonnaisuus ja työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseen eri vuoden ja vuorokauden aikoina. 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia.

5 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 on esitetty liitteessä 1. 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013 2016 aikana Pelastuslaitos pyrkii olemaan johtava onnettomuuksien kokonaisvaltainen ehkäisijä alueellaan. Turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaan alueilla, joissa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimia nopeasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Erheellisien paloilmoituksien määrää pyritään vähentämään. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä.

6 Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta sekä osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa. Yhteensovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta, porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinenja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännössä sille määrättyjen tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon erilliseksi taseyksiköksi. 2.1 Pelastuslautakunta Pelastuslaitoksen hallintoa varten Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on asettanut toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Etelä- Karjalan pelastuslautakunta on pelastuslain 26 :ssä tarkoitettu asianomainen monijäseninen toimielin ja alueen pelastustoimen pelastusviranomainen. Pelastuslautakunta huolehtii alueen pelastustoimen tehtävistä ja pelastuslaitoksen hallinnosta siten kuin pelastuslaitoksen johtosäännössä on määritelty. Lautakunta on kuntalain (365/95) 77 :n tarkoittama yhteinen toimielin. Pelastuslautakunnassa on kahdeksan (8) jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Lappeenrannan seutukunta (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) valitsee viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet joista neljä (4) valitsee Lappeenranta. Imatran seutukunta valitsee kolme (3) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet joista kaksi (2) valitsee Imatra. Jäsenet, Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ottamatta, valitaan kullekin toimikaudelle vuorojärjestyksessä kuntien keskenään sopimalla tavalla. Lisäksi niillä sopijakunnilla, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, on ollut oikeus asettaa läsnäolo- ja puheoikeuden omaava edustaja lautakuntaan.

7 Vuonna 2015 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappeenrannan seutukunta Nikku Juha, pj (Lappeenranta) Mononen Tuija (Lappeenranta) Jäppinen Antti, (Lappeenranta) Hyrkäs Pete (Lappeenranta) Koppo Mirja (Lappeenranta) Kauvo Kirsi (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Pelkonen Esa 1.vpj (Luumäki) Junnonen Juha (Lemi) Imatran seutukunta Koponen Lotta 2.vpj (Imatra) Hallikainen Eija (Imatra) Rautsiala Suvi (Imatra) Kallasmaa Petri (Imatra) Rissanen Varpu (Parikkala) Kuru Katja (Rautjärvi) Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Taipalsaari: Mikkonen Ilpo Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2015 aikana neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 46. 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluu kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai hänen määräämänsä edustaja. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: kaupunginsihteeri Juha Willberg (pj), Lappeenranta; kaupunginjohtaja Pertti Lintunen (1. vpj), Imatra; kunnanjohtaja Jari Willman(2. vpj), Taipalsaari; kunnanjohtaja Simo Luukkanen / Jussi Stoor, Lemi; kunnanjohtaja Anne Ukkonen, Luumäki; kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, Parikkala; kunnanjohtaja Harri Anttila, Rautjärvi; kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahti ja kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipale,. Neuvottelukunta piti vuoden 2015 aikana yhden kokouksen. Lisäksi neuvottelukunta ja pelastuslautakunta pitivät vuoden 2015 aikana yhden yhteisen kokouksen.

8 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen Pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitoksen toimintaa sekä vastata pelastuslaitoksen toiminnallisesta ja taloudellisesta kehittämisestä sekä valvoa, että pelastustoimen tehtävät hoidetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtaja toimii pelastuslain 26 :n tarkoittamana Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen ylimpänä pelastusviranomaisena. Tehtävien suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu johtosäännössä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan vastuualueisiin. Vastuualueiden päälliköt toimivat pelastusjohtajan alaisuudessa. Vastuualueiden lisäksi pelastusjohtajan alaisuudessa toimii koko pelastuslaitosta palveleva erillinen esikuntapalvelujen yksikkö. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa vastuualueiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle ja riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva. Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen toimialueeseen. Toimialueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä 2. Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi vastuualueiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt, johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi, johtava palotarkastaja Juhani Vakkila, valmiuspäällikkö Joni Henttu sekä hallintosihteeri Ritva Tanttu. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi päällystön edustajana palomestari Sampsa Lintunen (varajäsen palomestari Lasse Vallentin), alipäällystön edustajana vuoromestari Sami Backman (varajäsen vuoromestari Olli Tarhonen), miehistön edustajana ylipalomies Veli-Pekka Kosonen (varajäsen palomies Kai Tiainen) sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Olli Hirvonen Tirilän VPK. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluu jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta valittu edustaja / sopimuskunta. Lisäksi Etelä-Karjalan tehdaspalokunnilla on yksi yhteinen edustaja ja hänellä varamies. Edustajat sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään esittää Sopimuspalokunnat Etelä-Karjalan työvaliokunta.

9 Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään kuuluvat vuosina 2013 2016: Varsinainen jäsen Varajäsen Imatra: Keijo Hulkkonen Raimo Rantanen Parikkala: Esa Neuvonen Allan Granlund Rautjärvi: Ilkka Kojo Ari Vesikko Luumäki: Mikko Vallentin Vesa Pylväläinen Ruokolahti: Petri Leppänen Esko Toivonen Lappeenranta: Marko Pousi Jani Taskula Savitaipale: Seppo Rahikainen Hannu Rahikainen Taipalsaari: Jari Tukiainen Juha Hongisto Lemi: Tommy Vesterlund Markus Olkkonen Tehdaspalokunnat: Mikko Parikka Ari Häkkinen Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 2.4 Henkilöstö Vuoden 2015 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 100. Päällystöä oli 25, alipäällystöä 12, miehistöä 61 ja tukipalveluhenkilöstöä 2 henkilöä. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan 2012. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. PELASTUSTOIMEN HENKILÖSTÖ 2015 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 päällystö 30 29 27 26 25 24 25 24 24 24 25 25 alipäällystö 8 9 9 9 10 10 10 12 12 12 12 12 miehistö 57 57 57 55 53 53 52 54 55 55 57 61 tukipalvelut 6 5 3 3 3 4 4 3 3 3 2 2

10 Päätoimisen henkilöstön määrä toimialueittain on esitetty liitteessä 3. Tarvelähtöisellä työhyvinvointitoiminnalla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, on pyritty järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on huomioitu pelastustoimen valtakunnallisen työhyvinvointihankkeet ja niiden suositukset. Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytetty valtakunnallisesti yhtenäistä arviointijärjestelmää (FireFit). Lappeenrannan kaupungilla työnantajana on käytössään ns. varhaisen avun malli. Mallin tarkoituksena on edistää kaupungin henkilöstön työkykyä, yhtenäistää toimialojen käytäntöjä uudelleensijoitusasioissa sekä tukea esimiesten asiaan liittyvää päätöksentekoa. Tavoitteena on, että jokainen ottaa omaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon ylläpitämisestä. Sopimuspalokuntalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa on kehitetty yhteistyössä sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän kanssa. 2.5 Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle käyttötalousmenot olivat vuoden 2015 osalta 9 468 407 euroa. Käyttötalouden toimintakate oli +137 044 euroa. Tilikauden ylijäämä kirjataan pelastuslaitoksen taseeseen.

11 Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2015 talousarviossa investointeihin varattiin 786 100 euroa (6 euroa / asukas). Investointimäärärahalla sekä investointeihin saaduilla erillisillä avustuksilla voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): säiliösammutusauto 430 000 kontti- / öljyntorjuntakalusto (Nuijamaa) 122 000 vaarallisten aineiden torjuntakalusto 25 000 pelastuskalusto- ja suojavarusteet 89 100 paloasema- ja harjoitusaluekalusto 20 000 johtamisjärjestelmäkalusto 20 000 turvallisuusviestintämateriaali ja valvonnan tietojärjestelmä 80 000 öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyntorjuntakalusto 200 000 (100 %:n korvaus) Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa.

12 Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä 4. 2.6. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii pelastuslaitosten valtakunnallisen yhteistyön alustana. Yhteistyöllä pyritään kehittämään pelastuslaitosten kykyä tuottaa palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että pelastuslaitosten tuottamat palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla vahvistetaan myös pelastuslaitosten roolia ja asemaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään myös pelastuslaitosten tuottavuutta. Pelastuslaitokset ja Suomen Kuntaliito ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitosten välisen yhteistyön jatkamiseksi ajalla 1.1.2012-31.12.2014 ja se jatkuu automaattisesti vuodella, jollei sitä irtisanota. Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyötä on tehty mm. kalusto- ja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa sekä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. 2.7. Pelastustoimen uudistus Syyskuussa 2015 sisäministeri asetti hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjes-

13 telmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Tehostamisen lisäksi uudistuksella halutaan varmistaa pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhyödyt ensihoitopalveluissa. Pelastustoimen koko maan kattava verkosto hoitaa kustannustehokkaasti ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Pelastustoimi hoitaa ensihoitopalveluista noin 70 80 prosenttia. Ensihoidon tuottaminen on hyvä esimerkki toimivasta viranomaisyhteistyöstä sekä yhteistyöstä kolmannen sektorin sopimuspalokuntien kanssa. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyisivät kunnilta sote-alueille vuoden 2019 alusta. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen Kertomusvuoden aikana osallistuttiin tiiviisti maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Uudisrakennusten valvontaan ja rakennuslupamenettelyyn on osallistuttu kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SE- VESO kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. 3.2 Valvonta Valvontatoimintaan kuuluvat: palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta, palotutkinta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Valvontatoiminnan osalta yhtenä keskeisenä asiana on ollut alueen riskeihin perustuvan uudistuneen pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa tarkastetaan vuosittain ja siihen tehdyt suuremmat muutokset käsitellään pelastuslautakunnassa.

14 3.3 Palontutkinta Suoritetut valvontatoimenpiteet Palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä suoritettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 6 118 kpl seuraavasti: - määrävälein suoritettavat tarkastukset, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, tarkastettiin 748 kpl - asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteita tarkastettiin omavalvonnan yhteydessä 340 kpl. - asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten omavalvontaa suoritettiin 4 359 kpl - muita tarkastuksia ja katselmuksia sekä asiakirja valvontaa suoritettiin yhteensä 671 kpl, jakautuen mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin; o yleiset palotarkastukset o jälkipalotarkastukset o erityiset palotarkastukset o ylimääräiset palotarkastukset o yleisötilaisuuksien palotarkastukset o muut palotarkastukset o asiakirjavalvonta o kemikaalivalvonta Valvontatehtävät toteutuivat 99 %:sesti (tavoite 100 %) vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisista valvontatehtävistä. Omavalvontatehtävät toteutuivat 83 %:sesti (tavoite 75 %) omavalvontasuunnitelman mukaisista tehtävistä. Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2015 piirinuohousjärjestelmä oli voimassa Lemin, Luumäen, Parikkalan ja Taipalsaaren kunnissa. Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden ja Savitaipalen alueilla pelastuslautakunta on päätöksellään sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa. Kemikaalivalvonta Kertomusvuonna kemikaalien lupavalvonta on ollut keskitetysti yhden palotarkastusinsinöörin tehtävänä ja näin on saatu tehostettua valvonta ja lupakäytäntöä. Kemikaalivalvontaan liittyen maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuksiin tärkeillä pohjavesialueilla on kiinnitetty erityistä huomiota. Säiliöiden kunnon seurannalla on voitu vähentää pohjavesialueilla olevien säiliöiden vuotoriskiä. Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Palontutkinta suoritettiin suuremmissa rakennuspalokohteissa ja pa-

15 loissa, joissa oli vakavasti loukkaantuneita tai oli tapahtunut palokuolema. Pelastusalueiden tukena palontutkinnassa on ollut valtakunnallinen alan asiantuntijoista koottu palontutkintaryhmä, joka on ohjeistanut alueiden palontutkintaa ja laatinut ohjeistukset vuosittain toteuttavista tutkintateemoista. Tutkinnassa tehtiin viranomaisyhteistyötä lähinnä poliisin kanssa. 3.4 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän palveluita tuotettiin riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kohderyhmien valinnassa huomioitiin elinkaarimalli ja valtakunnalliset linjaukset. Turvallisuusviestinnän elinkaarimalli: Turvallisuusviestintä toteutui turvallisuusviestintäsuunnitelman (vuosikellon) mukaisesti. Turvallisuusviestintäpalvelut tuotettiin lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Määrällisesti tavoitettiin 24 % alueen väestöstä (tavoite 20 %). Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä poliisin, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehty ja kehitetty suunnitelmallista koulutusyhteistyötä, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus. Aloitettu yhteistyö kotihoidon kanssa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen strategian mukaista toimintaa, jossa haetaan kumppanuussuhteita sekä aktiivista verkottumista eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä. Alkusammutuskoulutuskortti- ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti.

16 Turvallisuusviestintätilasto on esitetty liitteessä 6. 3.5 Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyö Pelastuslaitos tehosti alueellaan ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työskentelyä pelastuslaitosten verkostossa sovittujen valtakunnallisten painopistelinjausten mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen toimijoiden kanssa kehittää kotona asumisen turvallisuutta ikäihmisten koteihin. Ensivaiheen painopiste ns. harva-alueilla (pelastustoimen riskiluokka-alue IV). Ensivaiheen työskentelyn kuvaus; muodostaa jäsennelty näkemys kotona asumisen turvallisuuteen vaikuttavista riskitekijöistä maakunnassamme arvioida nykyisten toimintamenetelmien hyödynnettävyys tunnistettavien riskitilanteiden hallintaan parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken pyrkiä tunnistamaan henkilöstön turvallisuusosaamiseen liittyviä tarpeita huomioida järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmia toiminnan kehittämisessä. 3.6 Omatoiminen varautuminen Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan kanssa sekä ohjattu tilaisuuksien järjestäjiä laatimaan pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. 3.7 Varautuminen ja valmiussuunnittelu Varautumisen ja valmiussuunnittelun keskeinen teema vuonna 2015 oli varautuminen poikkeusoloihin. Vuoden aikana järjestettiin Etelä-Karjalan maakunnan kuntien, kuntayhtymien ja pelastuslaitoksen sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja alueen muiden aluehallintoviranomaisten valmiusharjoitus järjestettiin 30.9 1.10.2015.

17 Harjoituksen tarkoituksena oli antaa osallistujille mahdollisuus testata omaa valmiuttaan ja tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita vastuullaan olevan varautumisen ja valmiuden tason parantamiseksi. Harjoitus rinnastettiin pelastuslain (370/2011) 67 :n mukaiseen väestönsuojelukoulutukseen. Harjoitus toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja sille asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Varautumista ja turvallisuussuunnittelua ohjaavien foorumeiden sekä työryhmien toiminta oli vakiintunutta. Näistä keskeisinä mainittakoon Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA), Etelä-Karjalan valmiusryhmä (viranomaisyhteistyö pelastustoiminnassa) sekä kuntien valmiussuunnitteluun keskittyvä KuntaTURVA. Pelastuslaitoksen toimialueiden palopäälliköt toimivat paikallisina yhteyshenkilöinä pelastuslaitoksen ja kuntien varautumiseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Kuntien varautumisen ohjauksen painopiste oli poikkeusolojen suunnittelun tukemisessa, esimerkkinä varautuminen valmiuslain nojalla tehtäviin väestön siirtoihin sekä kunnille kuuluvien VSS- tehtävien selkeyttäminen. Kunta- TURVA:ssa kehitettiin lisäksi normaaliolojen häiriötilanteiden hallintaa, viestintää sekä eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa. KuntaTURVA kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA) jatkoi toimintaansa vuoden 2015 aikana. EK- TURVA:n varsinaisia kokouksia järjestettiin kaksi. Sihteeristö kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Sopijakuntien ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kokonaisvarautumisen ja valmiussuunnittelun koordinoinnista pelastuslaitoksen osalta vastasi valmiuspäällikkö.

18 EKTURVA:n pääsihteerinä toimii pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö. Varautumiseen liittyvä yhteistoiminta Itä- Suomen pelastuslaitosten kanssa on vakiintunut käytännöksi. Kesäkuussa 2015 järjestettiin Pohjois-Karjalassa Itä- Suomen pelastuslaitosten yhteinen valmiusharjoitus. 4 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN 4.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2015 aikana oli kaikkiaan 2 518 (2 568). Suluissa vuoden 2014 määrät. Tehtävät jakautuivat vuonna 2015 mm. seuraavasti: tulipalot, kaikki 341 kpl (424), joista rakennuspaloja 55 kpl (79) liikenneonnettomuudet 374 kpl (356) muut operatiiviset tehtävät 940 kpl tarkastus- tai varmistustehtävät 746 kpl (587), joista 447 kpl autom. paloilmoitintehtävää ensivastetehtävät 485 kpl (452) onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä, joista tulipaloissa 3 (5) onnettomuuksissa loukkaantui 390 henkilöä (323) Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli kesäkuu 274 (heinäkuu 282) kiireisin viikonpäivä oli lauantai, 426 tehtävää (lauantai 392) kiireisin vuorokaudenaika oli klo 13 14,160 tehtävää (168 klo 14 15 ) Tulipalojen aiheuttajana oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta 167 kpl ja toisena syynä laitteen tai koneen vika 99 kpl.

19

20

21

22

23 Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueella. Uudessa palvelutasopäätöksessä on päätetty, että nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueelle ratkaistaan 1.7.2016 mennessä rakentamalla alueelle uusi paloasema. Paloaseman rakentaminen edistyy aikataulun mukaisesti. Lisäksi Parikkalan Särkisalmelle on aloitettu uuden paloaseman rakentaminen, joka korvaa vanhan homeisen paloaseman. Uusi asema rakennetaan samalle tontille kuin nykyinenkin. Paloasema valmistuu vuoden 2016 aikana. Joutsenon paloasema muutettiin 24/7 asemaksi, jossa vuorokautisessa rytmissä toimii vähintään kaksi miestä. Pelastustoimintatilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä). 4.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että eri pelastusmuodostelmien johtajat saavutettavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Ryhmänjohtajapäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella varallaolona Lemin, Luumäen, Lappeenrannan Joutsenon, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen alueilla. Ryhmäjohtajapäivystykseen osallistuvat kelpoisuuden omaavat päällystö-, alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat sekä pelastuslaitoksen hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset sekä sopimuspalokuntien henkilöt.

24 Päätoimisesti miehitettyjen paloasemien (Lappeenranta, Imatra, Joutseno ja Simpele) työvuorojen johtamisesta ovat vastanneet vuoromestarit tai joukkueenjohtajat. Joukkueenjohtajapäivystys (P31) on järjestetty siten, että pelastustoimen alueella on välittömässä johtamisvalmiudessa yksi päällystöviranhaltija. Päällystöviranhaltija on ollut asemavalmiudessa Lappeenrannan paloasemalla. Työaika on kaksivuorotyö. Päällikköpäivystys (P20) on järjestetty suuronnettomuuden johtamisvalmiuden turvaamiseksi sekä muita päällekkäisiä tehtäviä varten siten, että pelastustoimen alueella on virka-ajan ulkopuolella varallaolossa yksi päällystöviranhaltija. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius tarkoittaa kahden pelastuskomppanian muodostelmaa (pelastusyhtymä), joka kykenee keskeytymättömään toimintaan. Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan kahden tunnin kuluessa ensimmäisen yksikön hälytyksestä. Muodostelmien johtajat on koulutettu siten, että heillä on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Vuonna 2014 aloitettiin uuden P21-varallaolojärjestelmän kehittäminen, johon osallistuisi osa Itä-Suomen pelastuslaitoksista. Toteutus keskeytettiin koska valtakunnallinen sosiaali ja terveystoimen uudistus muuttanee pelastustoimialueita. Toteutusta jatketaan sote päätösten jälkeen, mikäli päivystysjärjestelmän alkuperäinen toteutusmalli todetaan tarkoituksenmukaiseksi.. Tehokkaan pelastustoiminnan johtamisen tukena ylläpidetään Itä-Suomen tilannekeskusta (ISTIKE). Se on toteutettu yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen viiden pelastuslaitosten kanssa siten, että kukin pelastuslaitos päivystää 24 / 7 vuoroviikoin. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tilannekeskus toimii myös osana omaa suuronnettomuuksien johtokeskusta ja tukee tarvittaessa pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa. 4.3 Sopimuspalokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi neljän päätoimisesti miehitetyn paloaseman lisäksi 28 sopimuspalokuntaa. Päätoimisia palomiehiä ympärivuorokautisessa työvuororytmityksessä on Lappeenrannassa, Joutsenossa, Imatralla sekä Simpeleen paloasemalla. Sopimuspalokunnista kaksi on teollisuuspalokuntia, kolme on sivutoimisia palokuntia ja 21 on vapaaehtoisia palokuntia. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa toimi 521 henkilöä. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana, vaikka savusukellusvalmiuteen liittyvistä testeistä suoriutuminen hyväksytysti tuottaa haasteita useissa palokunnissa. Lisäksi henkilöstön määrä etenkin pienissä palokunnissa hiipuu uhkaavasti eikä hälytyksille lähtijöitä tahdo aina löytyä.

25 Kunniamainintana voidaan todeta, että Tirilän VPK voitti Suomen mestaruuden valtakunnallisessa Jehumalja-kilpailussa toisen kerran peräkkäin. Kunnat ovat ylläpitäneet sopimuspalokuntien toimitiloja tekemällä niihin pieniä korjauksia. Vainikkalan paloaseman olemassaoloa ja tulevaisuutta on selvitetty ja asia on edelleen ns. vaiheessa. Nykyiset toimitilat ovat sekä epäkäytännöllisiä että väliaikaisia, koska kaupungin tekemä vuokrasopimus päättyy vuoden sisällä. Sopimuspalokuntiin liittyvää varallaolojärjestelmä on jouduttu vuoden lopulla ottamaan uuteen käsittelyyn koska osalta palokuntien varallaolossa olleilta henkilöiltä on tullut kaupungille 2,1 miljoonan euron palkkavaateet tehdyistä varallaoloista. Tilannetta seurataan ja järjestelmää muutetaan tarpeen mukaan. Store-seurantajärjestelmään kirjattiin Etelä-Karjalan sopimuspalokunnille yhteensä 135 687 suoritetuntia (harjoitukset, hälytykset, kurssikoulutus, oppitunnit, varallaolot ja muut tapahtumat). Muutosta edelliseen vuoteen oli + 2 %. Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien suoritetunnit vuosilta 2012 2015 on esitetty palokunnittain liitteessä 8. Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen jäsenmäärät sopimuspalokunnittain:

26 Jäsenet 31.12.2015 TAPAHTUMAT PELA Alue Palokunta: Poikia Tyttöjä Yht Nuoria Ohjaajia Yht Kaikki Kertaa Osallistujat E-K IMA Imatran VPK 7 2 9 3 12 47 407 E-K LPR Joutsenon Palokuntanuor. 13 5 18 6 24 33 568 E-K LPR Lappeenrannan VPK 19 4 23 23 46 35 389 E-K LPR Lauritsalan VPK 21 2 23 19 42 58 579 E-K LPR Lemin VPK 13 2 15 20 35 47 287 E-K LPR Luumäen PvPK 3 5 8 3 11 35 240 E-K LPR Nuijamaan VPK 11 1 12 3 15 29 214 E-K IMA Parikkalan VPK 6 5 11 2 13 18 135 E-K IMA Rautjärven VPK 0 0 0 0 0 18 134 E-K IMA Ruokolahden VPK 2 5 7 9 16 34 233 E-K LPR Rutolan VPK 9 6 15 9 24 20 255 E-K LPR Savitaipaleen PvPK 13 0 13 16 29 29 431 E-K IMA Simpeleen VPK 11 1 12 3 15 27 225 E-K IMA Tainionkosken VPK 8 1 9 11 20 36 157 E-K LPR Taipalsaaren VPK 12 1 13 5 18 60 482 E-K LPR Tirilän VPK 19 4 23 5 28 41 650 E-K LPR Vainikkalan VPK 8 4 12 5 17 43 538 E-K LPR Ylämaan VPK 9 0 9 4 13 35 313 Tilanne 31.12.2015 184 48 232 146 378 645 6237 Tilasto 31.12.2014 226 63 289 157 446 660 6946 Muutos edellisestä vuodesta -24,6 % -7,5 % -2,3 % -11,4 % Huom! Rautjärven VPK:n Nuoriso-osaston toiminta on päättynyt kesän 2015 aikana Huom! Hytin VPK:n Nuoriso-osaston toiminta on päättynyt 2015 aikana. Osastojen jäsenrakenteessa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia, nuorten suhteellinen osuus on hieman pienentynyt koko seurantajakson (2012 2015) aikana. Jäsenistössä tyttöjen osuus on pienentynyt vähäisessä määrin. Nuorten ikärakenteessa ei merkittävää muutosta muilla osa-alueilla kuin 16 17 vuotiaissa, joiden suhteellinen osuus on pienentynyt. Kuitenkaan tämä ei näy hälytys-osastoihin siirtymisinä. Ohjaajien ikärakenteessa näyttäisi tapahtuvan toivottua nuorennusleikkausta. 4.4 Kalusto Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvojen ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna seuraava kalusto: Johtoauto 2 Säiliöauto 17 Sammutusauto 22 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 6 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 19 Miehistöauto 7 Moottorikelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 4 Ambulanssi 0 Tarkastusauto 13

27 Ensivasteauto 3 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 17 Kevyt perävaunu 73 P5 johtoauto 8 Säiliösammutusauto 2 Koukkulava-auto 1 4.5 Väestönhälytysjärjestelmä 4.6 Väestönsuojelu Pelastustoimialueella oli vuoden 2015 lopussa eritasoisia suojapaikkoja yhteensä 114 978 henkilölle. Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestöhälytinjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin puhelinjohtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet korvataan niiden kalleuden takia viranomaisradio-ohjauksella. Toteutusta jatketaan Lappeenrannassa. Suojapaikat Toimialue Yhteensä Imatra Lappeenranta Länsi- Saimaa yleiset suojat 1 594 1 272-2 866 asuinrakennusten suojat 21 184 45 242 712 67 138 työpaikkojen suojat 5 435 37 896 1 643 44 974 Yhteensä 28 213 84 410 2 355 114 978 väestömäärä 42 440 72 794 16 530 131 764 yleisten ja asuinrakennusten suojapaikat (% asukasmäärästä) 54 % 64 % 4 % 53 %

28 5 ENSIHOITO Etelä-Karjalan pelastuslaitos sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä ovat allekirjoittaneet 31.12.2010 yhteistyösopimuksen ensihoidon järjestämisestä (Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan päätös 16.12.2010, 44). Yhteistyösopimus on astunut voimaan 1.1.2011 ja on voimassa toistaiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaisesti maakunnallinen ensihoito toteutetaan yhteistoiminnassa pelastustoimen ja terveystoimen kanssa. Alueen väestön kannalta kummankin tahon toiminnan integrointi toisiinsa mahdollistaa ja tukee palvelujen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisen maakunnan alueella ensihoidon ja pelastustoimen osalta. Taloudellisesti tästä on hyötyä molemmille eri resurssien (henkilöstö, kalusto, toimitilat, tukitoiminnot, viesti- ja tietojärjestelmät) kannalta. Maakunnallinen yhteistoimintamalli mahdollistaa myös sen, että resurssien hankintaa, yhteiskäyttöä ja sijoittelua voidaan suunnitella paremmin. Hallinnolliset raja-aidat madaltuvat kummankin toimijan puolella ja väestölle pystytään tarjoamaan laadukas porrasteinen ensihoidon palvelujärjestelmä myös harvaan asutuilla alueilla. Yksiköiden sijoittelu voidaan toteuttaa siten, että potilaiden tavoittamisviiveet pystytään minimoimaan. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen alueelle, oli sitten kyse ensivaiheen pelastustoiminnasta tai terveydenhuollosta. Pelastuslaitoksen pelastustoimen ja ensihoidon synergiaa hyödynnettiin mm. suuronnettomuus-, erityistilanne- ja poikkeusolovalmiuden suunnittelussa ja harjoituksissa. Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksotelle. Ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuuttisairaalan johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelupäällikkö ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Yhteistyön taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten suunnittelussa ja arvioinnissa toimii tukena jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella järjestetään ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toimintana. Imatralla ja Lappeenrannassa pelastuslaitos huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Lappeenrannan Ylämaalla ensivastetehtävistä vastaavat alueiden sopimuspalokunnat. Taipalsaarella ensivastetoiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Henkilöstö on kouluttautunut ko. tehtäviin syksyn aikana ja kalustoa on kehitetty Eksoten kanssa. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa toimintaa, kuten vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön ensiapua, tilan arvioimista ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Ensivastetehtäviä vuonna 2015 oli 488 kappaletta, joka oli 19 % kaikista pelastustoimintatehtävistä. Ensivastetoiminnasta on tehty erillinen sopimus pelastuslaitoksen ja Eksoten välillä.

29 Etelä-Karjalan pelastuslaitos sekä Eksote aloittivat vuoden 2015 alusta kahden vuoden pilotointikokeilun moniammatillisen yksikön toiminnasta Rautjärvellä. Yhteistyössä toteutettu ensihoitomalli moniammatillisella yksiköllä (palomies - ensihoitaja) mahdollistaa parhaiten nopean avun turvaamisen harvaan asutuilla alueilla perustuen yhteisten resurssien kustannustehokkaaseen käyttöön. Moniammatillisen yksikön perustan muodostavat terveystoimen alaisena toimiva hoitotason ensihoitaja ja pelastustoimen alaisena toimiva perustason palomies, jolla voi olla lisäksi terveydenhuoltoalan ammattikoulutus. He yhdessä hoitavat ensihoitoon ja pelastustoimeen liittyvät tehtävät ambulanssilla liikkuen. Yksikkö muodostaisi vahvan osan kansalaisten turvaverkkoa harvaan asutetuilla alueilla, turvaten peruspalvelujen saatavuuden. Moniammatillinen työpari pystyy aloittamaan nopeammin ensivaiheen toimenpiteet kiireellisissä ensihoidon tai pelastustoiminnan tehtävissä, jotka ovat yleensä merkityksellisimmät selviytymisen, pelastamisen ja lisävahinkojen estämisen kannalta. Yksikössä toimiva palomies toimisi samalla alueensa pelastuslain mukaisena pelastusviranomaispäivystäjänä. Kiireellisiin tehtäviin saadaan aina nopeasti paikalle yksikkö, jolla on laaja tiedollinen ja taidollinen valmius sekä kyky käyttää niin ensihoidon kuin pelastustoimen välineitä. Useimmat pelastustehtävistä näillä alueilla ovat rakennuspaloja ja liikenneonnettomuuksia, joihin muutoinkin hälytetään sekä ensihoitoyksikkö että pelastusyksikkö. Harvaan asutetulla alueella tällaisella yksiköllä olisi alle 1 000 ensihoitotehtävää vuodessa siirtokuljetukset pois laskettuna ja pelastustoimen tehtäviä on noin 100 vuodessa ensivastetehtävät pois laskettuna. Yksikön kokonaistehtävämäärä pysyisi kuitenkin vielä kohtuullisena. Moniammatillinen yksikkö hoitaisi lisäksi alueellaan terveystoimen ja pelastustoimen eri tehtäviä. näitä ovat mm. kotisairaanhoitotehtävät, tiedotus- ja valistustoimintatehtävät, turvallisuuskoulutustehtävät (hätäensiapu ja alkusammutus), erilaista turvallisuus- ja valvontatehtävät sekä alueen palokunnan koulutus- / harjoitustehtäviin osallistuminen.

Moniammatillisessa yksikössä toimivien palomiesten oikeus käyttää pelastuslaissa säädettyjä pelastusviranomaisen toimivaltuuksia edellyttää, että yksiköissä toimivat palomiehet ovat virkasuhteessa ja pelastuslaitoksen palveluksessa. 30

1 LIITE 1 (3)

2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMINEN 2015 Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2015 Toteuma 2015 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan sisäisen turvallisuus-ohjelman mukaisesti Turvallisuuskoulutus toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. 20 % as. määrästä / v 100 % tavoitteesta 23 % 99 % Omavalvonta suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. 75 % velvollisista 83 % Onnettomuus- ja vaaratilanteissa tehtävät suoritetaan viivytyksettä ja tehokkaasti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa. 75 % riskialue: 76 / 75 % II-riskialue: 84 / 82 % III-riskialue: 99 / 99 % yhteensä 86 / 91 Pelastustehtävät < 20 / 1 000 as 19

3 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2015 Toteuma 2015 Resurssit ja talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Resurssit vastaavat riskien kautta määriteltyjä tehtäviä. Kalusto on teknisesti toimintavarmaa ja tehokkaassa käytössä Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Toimintakate + Yleinen kustannustason nousu JMHI (0,6 %) Kuntien maksuosuus käyttötalous / as inv. määräraha 6 / as. + 137 044 0 % 68 / asukas 6 / asukas Prosessit ja rakenteet pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti lähellä asiakasta Henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Päätoimisen henkilöstön määrä 76 / 100 000 as. sopimuspalokuntalaisten määrä 5 / 1 000 as. 76 5 Henkilöstön osaaminen ja työkyky henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelman mukaisesti sekä hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen. Ohjaava ja kannustava osaamisen kehittäminen ja toimintakyvyn ylläpito Kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin kehittäminen Toimintakykyisyys säilyy hyvänä vähintään 1 / v Työhyvinvointikysely Koulutus- ja harjoitusseuranta, palokuntakatselmukset sekä toimintakykytestaukset suoritettu suoritettu suoritettu

LIITE 2