1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto
Esitys Tausta Mansikan kasvukierto Aikaisuuteen vaikuttavat tekijät Aikaisten lajikkeiden testaaminen Tulevaisuuden lajiketestaus
Mansikan kasvukierto Kesällä hankasilmuista rönsyjä Syksyllä hankasilmuista juurakon haaroja Kukka aiheet syksyllä juurakon pää ja sivuhaaroihin Kukinta ja sato seuraavana vuonna Keväällä ei muodostu uusia kukka aiheita Mouhu ym. 2013. Plant Cell 25: 3296 3310
Mansikan kasvukierto PÄIVÄNPITUUS LÄMPÖTILA VIILEÄ/ KYLMÄ LÄMPÖSUMMA TALVIVAURIOT Kukintaindukti Lepotila Lepot. purku Kasvuunlähtö Kukinta Sato o SYKSY TALVI KEVÄT T KESÄ LAJIKE EROT VILJELYTEKNIIKKA
Kukintainduktion ajoittuminen vaikuttaa kukinnan alkamisaikaan Kukka aiheiden kehitysvaiheet Oppstad ym. 2011. Scientia Horticulturae 129: 127 134
Lyhyt päivänpituus indusoi kukinnan PP LP PP LP Elsanta Korona C Päivänpituus 10h 24h 9 100% 0% 15 100% 0% 21 100% 0% 27 17% 0% Sønsteby & Heide 2006. Sci. Hort. 110: 57-67
LP käsittelyn pidennys lisää juurakon haaroittumista ja kukintaa Kukinnot (n/taimi) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2LP 4LP 6LP 8LP 10LP LP-käsittely Pitkä lämmin syksy => enemmän juurakon haaroja ja kukka aiheita
Joillain lajikkeilla myös lämpötila vaikuttaa kukintainduktioon 9-12 C 15-18 C 21-24 C 10-12h 24h 10-12h 24h 10-12h 24h F. vesca 100% ~80% 100% 0% 0% 0% Korona 100% 0% 100% 0% 100% 0% Zefyr*** 100% ~60% 100% ~30% 100% 0% ***Tyypillinen vaste aikaisilla lajikkeilla Heide & Sønsteby 2007. Physiol. Plant.
Lämpötilan vaikutus kukka aiheiden muodostukseen HARSO SYKSYLLÄ: LISÄÄ KUKKA AIHEITA AIHEITA VAIKUTUS TUHOLAISIIN? Oppstad ym. 2011. Scientia Horticulturae 129: 127 134
Typpilannoitus vaikuttaa kukkaaiheiden muodostukseen +3 vk 2 vk Typpilannoitus (vk LP käsittelyn alusta) Sönsteby ym. 2009. Scientia Horticulturae 123: 204 209 Käsittely: sittely: Kastelu lannoiteliuoksella, Yara Calcinit 7g/l, 3 kertaa/vk, 3 vk
Typpilannoitus lisää kukka aiheiden määrää Typpilannoitus lisäsi kukintaa Lannoituksen ajoitus tärkeä Sönsteby ym. 2009. Scientia Horticulturae 123: 204 209
Ajoitetun typpilannoituksen vaikutus satoon Satotaimet syksyllä => hyötö keväällä tunnelissa Avoimet symbolit: taimet kasvatettu ulkona Suljetut symbolit: korotettu lämpötila syyskuussa, >15C (taimet kasvihuoneessa) Sönsteby ym. 2013. Scientia Horticulturae 157: 65 73
Yhteenveto osa 1 Lajikkeen aikaisuuteen vaikuttaa Kukintainduktion ajoitus Talvivauriot? Lepotilan purkautuminen Kasvunopeus keväällä? Oikein ajoitetulla typpilannoituksella voi lisätä kukkaaiheiden muodostusta ja satoa Typpilisäys kun päivänpituus laskenut alle kriittisen rajan (Eteläja Keski Suomessa n. syyskuun alussa Kuinka tehdään pelto oloissa? Lehtilannoitus? Lämpötilan nosto syksyllä lisää kukka aiheiden muodostusta ja satoa Pitäisikö kasvit peittää harsolla jo syyskuussa?
Uusia keinoja lajikevalintaan Lajiketestit kontrolloiduissa olosuhteissa Lajikevalinta geenitestien avulla Genominen valinta
Lajikevalinnan haasteita Useimmat lajikkeet sopeutuneet eteläisempään ilmastoon Ei riittävästi kukka aiheita => pieni sato Aikaisten lajikkeiden löytäminen vaikeaa Kukinnan lämpötilavaste puuttuu? Lajikkeiden talvehtiminen epävarmaa Hyvän lajikkeen pitäisi myös: Maistua hyvälle, olla hyvän näköinen, kestää varastossa, olla taudinkestävä
Aikaisten lajikkeiden valinta kontrolloitu lajiketesti Kasvit syksyllä ulkona Hyötöön kasvihuoneeseen joulukuun alussa Näytteet kerätty geenitestiä varten syyskuussa
TFL1 geenin hiljeneminen korreloi aikaisuuden kanssa EROT TFL1:N SÄÄTELYSSÄ VAIKUTTAVAT AIKAISUUTEEN KRIITTINEN TFL1 TASO Jatkokokeissa testataan TFL1:n ilmeneminen kuudesta lajikkeesta Ongelma: Taimet pitää kasvattaa geenitestiä varten Koskela et al., julkaisematon
Paras materiaali peltokokeisiin Yksinkertaisella geenitestillä voidaan valita Suomen olosuhteissa aikaisin kukkivat lajikkeet Peltokokeet valikoiduilla lajikkeilla Talvenkestävyys, marjan maku yms Genomisella valinnalla voisi edelleen tehostaa valintaa
Genominen valinta Voidaan valita parhaat lajikkeet koko perimästä tehtyjen analyysien perusteella Jalostuksessa risteytysvanhempien valinta Jälkeläisten/lajikkeiden valinta Tärkeitä ominaisuuksia säätelevät geenit tai ainakin niiden sijainti perimässä täytyy tietää Käytössä sikojen ja nautojen jalostuksessa Suomessa
Tuloksia 2012 2013 lajikekokeista Testattiin aikaisia lajikkeita pellolla Elianny, Flair, Rumba, Wendy Peltokokeet Alajärvellä ja Imatralla (ProAgria/viljelijät) Istutus touko kesäkuun vaihteessa 2012 Sadonkorjuu Imatralla: 1. Wendy/Flair, 2. Rumba (+4d), 3. Elianny (+5d), 4. Polka (+6d)
Tuloksia 2012 2013 lajikekokeista Lajikkeiden talvehtimisessa suuria eroja WENDY RUMBA HONEOYE ELIANNY FLAIR POLKA
LOPPUYHTEENVETO Satopotentiaalia voi kasvattaa harson ja typpilannoituksen avulla Talvehtiminen??? Geenitestit helpottavat lajikevalintaa tulevaisuudessa Wendy lupaavin uusi aikainen lajike Lähes viikon aikaisempi kuin Polka Uusista lajikkeista talvenkestävin