Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind

Transkriptio

1 Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen Mats Höglind

2 Miten ilmasto tulee muuttumaan? Ennustetut vaikutukset nurmen satoihin ja laatuun Epävarmuudet/haasteet Miten tulisi sopeutua? 2

3 Tulevaisuuden pohjoismainen ilmasto Enemmän CO 2 Lämpimämpää, etenkin talvella 1-3 kk pidempi kasvukausi Enemmän sadetta Märempi talvi-kevät Kuivempi tai märempi kesä-syksy Lyhyempi lumijakso 3

4 Vuotuinen lämpötila Kasvukausi RCP 4,5 RCP 8,5 Figurer: SMHI 4

5 Kausittainen sade RCP 4.5 Kevät Kesä Syksy Talvi Figurer: SMHI 5

6 Kausittainen sade RCP 8.5 Kevät Kesä Syksy Talvi Figurer: SMHI 6

7 Suuria eroja! 7

8 Koe, jossa 3 C lämpeneminen kasvukaudella, Finnmark Vallitseva lpt Lämmitetty Laatu: Enemmän raakavalkuaista (CP) vähemmän sokereita (WSC) ei vaikutusta kuituihin (NDF) (Höglind, Silvennoinen et al., manuscript) 8

9 Meta-analyysi ilmastonmuutoksen vaikutukset nurmen laatuun Ainoa selkeä vaikutus: CO 2 lisää sokereita ja alentaa valkuaispitoisuutta (Dumont et al. 2015) 9

10 Simuloitu NDF nurmikasvustoissa, Sola, SW Norway Niittorytmi Niittojen määrä NDF, g/kg DM (base temp. 0 C ) C d C d Vain pieni vaikutus jos niitetään samalla lämpösummalla Yhden niittokerran lisäys johtaa hieman alentuneeseen NDF:ään tulevaisuuden sadoissa (syyssadossa korsibiomassan osuus alhainen) 10

11 Samankaltaisia tuloksia Kanadasta Timotei niittoa niittoa niittoa Ka-sato, kg ka/ha NDF, g/kg ka Timotei-sinimailanen niittoa niittoa niittoa Ka-sato, kg/ha NDF, g/kg ka Raakavalk., g/kg ka Sinimail., % of ka (Jing et al 2014; Thivierge et al 2016) 11

12 Simuloitu nurmisato Norjassa Suurin sadonlisä rannikolla, jossa ilmasto suhteellisen kostea (Persson & Höglind, 2014) 12

13 Simuloitu timoteisato Pohjois-Euroopassa 2050 (suorakulmiot) verrattuna jaksoon (pisteet) 14% sadonlisä, eniten lännessä (olettaen sama maalaji kaikissa paikoissa) (Höglind et al. 2013) 13

14 Muutos sadoissa vs suurta vaihtelua ilmastomallien välillä: Oslo SW Norway (Persson et al. 2015) 14

15 Satotason muutos riippuu maalajista (Persson et al. 2015) 15

16 Suurimmat ilmastolliset haasteet Kuivat kesät joillain alueilla Vesipeitto monilla alueilla/eri vuodenaikoina Epävarma talvehtiminen Foto: G. Paulsen 16

17 Sopeutuminen kuivempaan kesään Kuivuutta sietäviä lajeja ja lajikkeita Monipuolisia siemenseoksia lisäämään satovarmuutta Vältettävä ylilaidunnusta/matalaa niittoa Kastelu (jos saatavilla) Photo: Fasterholt A/S Foto: M Höglind Photo: Biopix 17

18 Kuivuuden sieto lajien väliset erot (Norton et al 2016) 18

19 Märemmät syksyt lyhyempi niittoaikaikkuna haaste niitoille ja säilönnälle Dry spell (no of days) after harvest Sola 600 Cdays Værnes 600 Cdays st harv 2 nd harv 3 rd harv 4 th harv 19

20 Lisää sadetta kasvanut riski KONEIDEN AIHEUTTAMAT VAURIOT MAAN TIIVISTYMINEN (puna-apila herkkä) Sadon alentuminen maan tiivistymisen seurauksena kuiva pelto märkä pelto Ei liikennettä Kevyet traktorit Raskaat traktorit (Rivedal et al. 2014) 20

21 Sopeutuminen märempään ilmastoon Salaojitus Pintavesien hallinta Sadonkorjuun ja säilönnän kasvanut tehokkuus Kevyemmät koneet (vaikeaa yhdistää kasvaneeseen sadonkorjuukapasiteettiin) - robottitraktorit? Sopivat renkaat, rengaspaineet, pysyvät ajourat Vesipeittoa sietävät lajit/lajikkeet (esim. ruokonata) Harkittuja ja huolellisia toimenpiteitä maaperän kannalta! Foto: M Günter Photo: Biopix 21

22 Lietekylvöä vetoletkulevittimellä tiivistymisen ehkäisemiseksi Yhdistetty lietteen levitys ja siementen kylvö ajokertojen vähentämiseksi Vetoletkulevitin tiivistymisen ehkäisemiseksi 22

23 Märkäkylvö vaurioiden korjaamiseksi/kasvuston iän pidentämiseksi Hyviä tuloksia raiheinällä Vaikeampaa timoteillä 23

24 Laske riski tiivistymiselle Terranimolla 24

25 Kokeita erilaisilla kalustoilla vedenläpäisyn parantamiseksi ja tiivistyneiden kerrosten pehmentämiseksi Foto: T.O. Moksnes Foto: T.O. Moksnes luftning Vaihtelevia tuloksia (Moksnes, 2016) Foto: T.O. Moksnes Foto: S. Håland 25

26 Talvehtiminen tulevaisuudessa parempi vai huonompi? Lämpimämmät syksyt tulevat vähentämään karaistumista ja vastustuskykyä talven stressitekijöitä vastaan Tämä saattaa heikentää talvehtimista, mutta se riippuu talvista Vähemmän pakkas- ja jääaltistusta yleisesti Mutta lisää altistusta alueellisesti siirtymäjakson aikana kylmistä lämpimiin talviin Taudit: epävarmaa; tutkimusta tarvitaan 26

27 Maksimi pakkaskestävyys timoteillä (suorakulmio esittää vaihtelua ilmastomallien (GCMs) välillä) (mediaani) 27

28 Pakkasvaurioiden riski talvella 28

29 Miten märkä maa syksyllä vaikuttaa kylmäkaraistumiseen? Maan vesikyllästysaste syksyllä (%) Pakkaskestävyys (LT 50) alku-keskitalvella Fureneset (Etelä-Norja) Holt (Pohjois-Norja) Timotei 25-23,9-17, ,2-22,6 Puna-apila 25-16,5-13, ,6-15,4 Pohjoisempi, kylmempi alue: märkä maa hyväksi molemmille lajeille Eteläisempi alue: märkä maa haitallista puna-apilalle 29

30 Talvenkestävyys tulevaisuudessa Lisähaasteita pohjoisessa: Lämpimämmät syksyt erityisen haitallisia pakkaskestävyyden kehittymiselle valonpuutteen takia Sama karaistumislämpötila johtaa heikompaan pakkaskestävyyteen (LT50) mitä myöhemmin karaistuminen ajoittuu (vähemmän valoa) 5 Sep 10 Okt 26 Sep 31 Okt 17 Okt 21 Nov Tärkeää jatkaa kasvinjalostusta! Sijainti Tromsø (Dalmannsdóttir 2016) 30

31 Lopuksi, ilmastojalanjälkeä on pienennettävä 31

32 Yhteenveto - tärkeää muuttuvassa ja epävarmassa ilmastossa: 1. Sopeutuneet lajit/lajikkeet 2. Monipuoliset siemenseokset 3. Harkitut ja huolelliset maaperätoimenpiteet Thank you for your attention! 32