Terveydenhuoltolain valmistelu mielenterveys- ja päihdepalvelujen näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 12.3.2010 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja STM / STO / Terveyspalveluryhmä
Perustuslaki "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), 19 3. momentti
Vaihtoehtoja toimintaorganisaatioksi Seppo Tuomola SEKTORIMALLI TOIMINTOMALLI ELÄMÄNKAARIMALLI Päätöksenteko/johto Päätöksenteko/johto Päätöksenteko/johto HALL.PALV. HALL.PALV. HALL.PALV. SOSIAALI- PALVELUT PERUS- TERVEY- DEN- HUOLTO ERITYIS- PALVE- LUT TUKI- PALVLEUT Ennalta ehkäisy Kotiin annett. palvelut Akuutti sairaala palv. Vast.- ottopalv. Hoivapalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palv. Aikuisväestön palv. Vanhuspalvelut Muut palv. TARVERYHMÄMALLI PROSESSIMALLI KUNTAPOHJAINEN MALLI Päätöksenteko/johto HALL.PALV. Päätöksenteko/johto HALL.PALV. Päätöksenteko/johto HALL.PALV. Pitkäaikaispotilaat Somaattiset akuuttipotilaat Mielenterveyspotilaat Vammaiset 1 2 3 4 5 6 Kunnan A yksikkö Kunnan B yksikkö Kunnan C yksikkö Kunnan D yksikkö
Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44,0 27-29 (2) 30-34 (4) 35-39 (22) 40-44 (86) 45-49 (118) 50-54 (90) 55-64 (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 64 63 63 62 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1991-2013, mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Vuodet 1991-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2013 ennusteet Peruspalveluohjelma 25.3.2009.
7. Kunnan ja valtion selvitysyhteistyö erityisen vaikeassa asemassa olevassa kunnassa (9 ) Kuntarakenteen vahvistaminen Kuntaliitokset ja kunnanosaliitokset Kuntaliitokset (5 ) Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirrettävät tehtävät (3) ja valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustannukset (3) (8 ) Arto Koski 28.4.2009 6. 1. 2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) 2008-2012 5. Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palveluiden käyttö kuntarajat ylittäen (7 ) Palvelurakenteen vahvistaminen Kunta tai yhteistoiminta-alue vähintään noin 20 000 asukasta perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sos.toimen tehtävissä (5 ) 4. Palvelurakenteen vahvistaminen Laajan väestöpohjan palvelujen turvaaminen erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammahuollossa (6 ) 3. Palvelurakenteen vahvistaminen Kunta tai yhteistoiminta-alue vähintään noin 50 000 as. ammatillisessa peruskoulutuksessa (5 ) Erityislainsäädäntöä on tulossa: mm. uusi kuntajakolaki
Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. päivähoito (23 yt-aluetta, 88 kuntaa) Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä (17 yt-aluetta, 67 kuntaa) Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä (3 yt-aluetta 9 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Yhteistoiminta-alueiden sote-yhtenäisyys Tilanne 9/2009 Kaikki sosiaalitoimen tehtävät (5 yt-aluetta, 16 kuntaa) Selvitys käynnissä/ristiriitaisia vastauksia (18 yt-aluetta 80 kuntaa) Antti Kuopila 14.4.2010 8
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan 1997-2007, /as. Manner-Suomi pl. Kainuu /as. 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 Lähde: Tilastokeskus Alle 6000 as. kunnat 6001-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Kaikki kunnat 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07
Mielenterveyspalveluita ohjaavan lainsäädännön toimivuus - tuloksellisuustarkastuskertomus 194/2009 Taina Rintala/VTV 23.11.2009
Tarkastushavainnot Paras-hankkeen näkökulmasta (2/4) sosiaali- ja terveyspoliittisissa asiakirjoissa korostetaan, että rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan myös toiminnallisia uudistuksia, mutta tarkastushavaintojen mukaan rakenteelliset muutokset sinällään muuttavat jo toimintaa ja päinvastoin muuttamalla yhtä monimuotoisen palvelujärjestelmän osaa saatetaan tuottaa sivuvaikutuksia, jotka voivat muodostua tavoiteltuja vaikutuksia merkittävimmiksi
Tarkastushavainnot uuden terveydenhuoltolakiehdotuksen näkökulmasta (1/6) ehdotukset eivät uusia: avohoito, hoito- ja palveluketjujen saumattomuus ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Ehdotus pohjautuu oletukseen, että kunnat muokkaavat palvelurakenteitaan Paras-puitelain mukaisesti. ajatus: kun perusterveydenhuolto ja siihen läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, niin erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain yhdistämisellä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että myös erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö tiivistyy
Tarkastushavainnot uuden terveydenhuoltolakiehdotuksen näkökulmasta (3/6) erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon, sosiaalitoimen ja työterveyshuollon yhteistyön ongelmat erikoissairaanhoidon puhumattomuus työterveyshuoltoa ei kutsuttu mukaan erikoissairaanhoidon avohoidon toimintayksikössä tehtävien jatkohoitosuunnitelmien tekoon epärealistisia jatkohoitosuunnitelmia ehdotuksessa korostetaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välisen yhteistyön parantamista, mutta tarkastushavaintojen mukaan siinä ei ilmennyt ongelmia; yhteistyö oli lähes olematonta oletettavaa on, että sosiaalihuollon ja työterveyshuollon välisen yhteistyön tärkeys nousee julkiseen keskusteluun, mikäli moniongelmaisia pyritään työllistämään myös yksityissektorille
Tarkastushavainnot uuden terveydenhuoltolakiehdotuksen näkökulmasta (5/6) Ehdotuksessa kuten myös Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään, että erikoissairaanhoidon tulee antaa peruspalveluihin jalkautuvaa monipuolista ja riittävää konsultaatiota Kuka kantaa hoitovastuun? tarkastushavaintojen mukaan psykiatrian avohoito kantaa hoitovastuun vain psykiatrisesta sairaudesta, ei somaattisesta sairaudesta tai päihdeongelmasta Esim. terveyskeskuksessa psykiatri toimii terveyskeskuslääkärin työparina - Kysymys: kumpi lääkäreistä kantaa pääasiallisen hoitovastuun silloin, kun he hoitavat samaa potilasta samaan aikaan samassa organisaatiossa ja lisäksi tilanteessa, jossa psykiatrisen hoidon tarve on somaattista suurempi?
Tarkastushavainnot mielenterveys- ja päihdesuunnitelman näkökulmasta (1/2) Mielenterveyslain päivittäminen ja mielenterveys- ja päihdehuoltolakien mahdollisen yhdistämisen selvittäminen (ehdotus 18) ja stm laatii ehdotuksen hallituksen esitykseksi itsemääräämisoikeuden rajoitukset sisältäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseksi puitelaiksi (ehdotus 4) VTV:n kannanotto: päivittäminen ei riitä vaan mielenterveyslaki pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen
Tarkastushavainnot mielenterveys- ja päihdesuunnitelman näkökulmasta (2/2) perustelut lain tulkinta edellyttää rinnakkaisluentaa useiden eri lakien ja asetusten kanssa (noin 20) puutteellinen kirjoitettu liian väljästi pakkotoimien sääntelylaki mielenterveyspalvelujärjestelmä rakentuu nykyään selkeästi kolmen pilarin varaan: erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon Jos ehdotus itsemääräämisoikeuden rajoitukset sisältäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseksi puitelaiksi toteutuu, niin mitä sellaista nykyiseen mielenterveyslakiin jää, jota ei löydy mielenterveyspalveluja ohjaavista laeista?
Terveydenhuoltolain tavoitteet Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen => kaikessa päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon päätösten vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin toimintamallien uudistaminen Vahvistaa Sote-yhteyttä terveydenhuollon palvelujen yhteys sosiaalihuollon palveluihin elinkaarimalliajattelu Edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Selkeyttää lääkinnällistä kuntoutusta Täsmentää hoitotakuuta: tarvittavat poliklinikka- ja tutkimustoimenpiteet toteutetaan 3 kk:n määräajassa.
Th-lakiuudistuukseen liittyviä Mieli 2009 ehdotuksia Tahdosta riippumatonta hoitoa ja pakkotoimia koskevat säännökset uudistettava ja liitettävä koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan itsemääräämisoikeuden rajoitukset sisältävään yhteiseen puitelakiin. Th-lain kuntoutuspykälään: Velvoite laaja-alaisesta ja monisektoriaalisesta yhteistyöstä Asiakkaan/potilaan ja hänen läheistensä osallistamisesta Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä raittiustyölain päivittäminen mielenterveys- ja päihdehuoltolakien yhdistäminen?
Terveydenhuoltolaki Määrittää ja ohjaa terveydenhuollon palvelujen, tehtävien ja toiminnan sisältöä Keskeistä: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen asiakaskeskeisyys potilaan valinnanvapaus laatu ja potilasturvallisuus perusterveydenhuollon vahvistaminen toiminnan muutokset => toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomuuden edistäminen
Lainsäädännön uudistamisen tilanne nyt HE terveydenhuoltolaiksi annetaan sisältölakina keväällä 2010 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen jatkuu väliraportti keväällä 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan järjestämislain valmistelu jatkuu hallituksen esitystä ei anneta tällä hallituskaudella Vuonna 2010 käynnistetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita koskeva kokeilu kokeilulaki Paras-puitelakiin lisätään syksyllä 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä koskeva säännös sekä valtioneuvoston toimivalta määrätä kunnat yhteistyöhön
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kunnan ja kuntayhtymän on kaikessa päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan on seurattava kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä sosiaalija terveydenhuollon toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnan luottamushenkilöjohdolle vuosittain toiminnan suunnittelun perustaksi, minkä lisäksi kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.
Sote-eheys terveydenhuoltolaissa Kunnan tai kuntayhtymän on oltava terveyden ja hyvinvointia edistäessään ja terveydenhuoltopalveluja järjestäessään sellaisessa yhteistyössä alueensa kuntien sosiaalitoimen kanssa, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää Eri palveluja koskevissa säännöksissä myös yhteys sosiaalihuoltoon, esimerkiksi mielenterveystyö, päihdetyö
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Lainsäädännön rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus Sosiaalihuollon periaatteiden modernisointi lainsäädännön uudistamisen pohjaksi Uudistamisen kohteena sosiaalihuoltolaki ja noin 20 sosiaalihuollon erityislakia tavoitteena asiakkaan kannalta ehyempi ja johdonmukaisempi kokonaisuus Maalis-huhtikuussa 2010 väliraportti linjausehdotukset lainsäädännön kehittämisen yleisistä periaatteista ja lainsäädännön struktuurista
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Puitelain jälkeistä aikaa koskevista rakenteista ei yksimielisyyttä, joten lakia ei tässä vaiheessa anneta Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain rakenteita koskevat säännökset jäävät edelleen voimaan Rakenteita koskevaa uudistusta tarvitaan välttämättä, koska puitelain toimenpiteet eivät ole riittäviä ja puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki Järjestämislain valmistelu jatkuu tarvitaan linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä laajemmista väestöpohjista Järjestämislaille pohjaa kokeiluista
Palvelurakenteen muutos Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue sairaanhoitopiireiltä siirtyvät tehtävät erityishuoltopiireiltä siirtyvät tehtävät Erityisvastuualue
SOTE-aluemallin määräaikainen kokeilu Kokeilulaki määräajaksi Käynnistetään esiselvitys, jossa täsmennetään kokeilun tavoitteet ja lainsäädännössä huomioon otettavia osaalueita Kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva Sote-alue, jossa integroidaan sosiaalipalveluja, perusterveydenhuoltoa sekä erityistasoa
Puitelain muuttaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus 5 :n muutos: yhteistoiminta-alueelle on siirrettävä perusterveydenhuollon lisäksi kaikki sosiaalitoimen tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta Valtioneuvoston toimivalta (ns. perälauta) valtioneuvostolle säädetään selonteon mukaisesti toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi
Lainsäädännön uudistamisen vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset esim. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Kokeilu HE syksy 2010 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta uusien rakenteiden voimaanpanosäännökset erilliseen lakiin
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Valtioneuvoston 31.1.2008 hyväksymässä ohjelmassa määritellään Suomen vuosien 2008-2011 sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Keskeinen väline on laajoihin kokonaisuuksiin suunnattava hankerahoitus.
Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Keinot Teema-alueet 14 osakeinoa 39 toimenpidettä Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaalija terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Perusterveydenhuollon vahvistaminen Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit
Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteet Laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus; hoitoonpääsy paranee. Kaikille tarvitseville omalääkäri/omahoitaja, jonotus-/odotusajat kuriin. Asiakaskeskeisyyden parantaminen, asiakas keskiössä. Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen, kumppanuus. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä toiminta ovat terveyskeskustoiminnan perusta. Ehkäisy osana kaikessa, mitä tehdään. Osaavan työvoiman hyvä saatavuus. Lääkäripula poistuu terveyskeskuksista. Johtamisen korkeatasoisuuden turvaaminen.
Innokylä - sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten toimijoiden yhteistyönä: Innokylään rakentuu valtakunnallinen verkkoarkkitehtuuri kuntien kehittämisrakenteen tueksi strategiana alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen avoin kehittämisyhteistyö Innokylän kaikki toiminnot ovat keskeinen osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää
Paras-selonteko 12.11.2009 Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun, joten muutosten toimeenpano on vasta alkuvaiheessa ja lisää muutoksia tulee myöskin tapahtumaan. Kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne ja äkilliset toimintaympäristömuutokset tulevat ohjaamaan varsin merkittävästi tulevaa kehitystä Tuottavuuden parantaminen vahvasti esillä Th-lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti kevätkaudella 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Sama malli ei sellaisenaan sovellu koko maahan
Stm:n tiedote 3.2.2010: Kunnille mahdollisuus sote-aluemallien toteuttamiseen Hallitusryhmien puheenjohtajien ja ministerien sopimus sote-kehittämisen linjoista Terveydenhuoltolaki annetaan kevätkaudella 2010 Sote-alueita koskeva kokeilu, tavoitteena vahvistaa peruspalveluita nykyistä laajemmin ( hartiat ) Määräaikainen kokeilulaki: kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva sote-alue vastaa sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja perustason erikoissairaanhoidosta Esh-työnjakoa selkiytetään erva-alueittain ja valtakunnallisesti
Stm:n tiedote 3.2.2010 (jtk) Erva:n tehtäväksi tulee koordinointivastuuta mm. koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä vaativassa ensihoidossa Sote-yhteistyötä tiivistetään puitelain mukaisilla yhteistoiminta-alueilla: ne vastaavat myös koko sosiaalihuollosta Terveydenhuollon järjestämisvastuuta koskevat säännökset jäävät entiselleen kansanterveyslakiin ja esh-lakiin Sote-järjestämislain valmistelu jatkuu.
Kaksi skenaariota Seppo Tuomola Skenaario I: MATKITAAN MARKKINOITA Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luodaan kokonaisuus ja vastuu annetaan vähintään 20 000 (pitäisi olla selkeästi suurempi) asukkaan väestöpohjasta vastaavalle toimielimelle Palvelujen tuottaminen vapautetaan monin vaihtoehtoisin organisaatiomallein toimiville palvelun tuottajille (liikelaitosmaisille kunnallisille tai yksityisille) EDELLYTTÄÄ JÄRJESTÄMISVASTUUN SELKEÄÄ LAKISÄÄTEISTÄ MÄÄRITTELYÄ, JOHTAA TILAAJA-TUOTTAJA ASETELMAAN Skenaario II: YRITETÄÄN VIELÄ KERRAN YHTEISVASTUUTA Luodaan alueellinen SOTE katto-organisaatio (SOTE piiri, sh -piiripohjaisesti tai ERVA aluepohjaisesti), joka jäsentyy laaja-alaisiin erityispalveluihin, seudullisiin palveluihin ja lähipalveluihin Palvelutuotannon ohjaus voi toimia ns. sisäisen sopimusohjauksen pohjalta, ja täydentäviä palveluja ostetaan alueellisen koordinaation perusteella myös muilta kuin kunnallisilta tuottajilta EDELLYTTÄÄ DEMOKRATIA-ONGELMIEN RATKAISUJA, JOHTAA VERKOSTO-ORGANISAATIOON JA SEN PELISÄÄNTÖIHIN
Palvelustrategiat Asiantuntija organisaatio Joustava yhtenäispalvelu Perusorganisaatio Asiakaskohtainen palvelu Kohdennettu erikoispalvelu Standardipalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Rutiinipalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Itsepalvelu Internet perustaksi Vaivaton Pikapalvelut Lähde: Antti Hautamäki
10: Vertailevaan tilastotietoon (Hilmo ja indikaattorit) perustuva ohjaus (potilasturvallisuuden vuosiraportti) PALVELUN- TUOTTAJAT PALVELUN- TUOTTAJAT 8: Mahdollinen vakavien vahinkojen tutkintamenettely 1: Paikallinen raportointimenettely RAPORTOINTI JÄRJESTELMÄ 7: Muistutus ja palaute 2: Luokiteltu ja anonymisoitu tieto HILMO 4: Lääkehaitat 5: Säteilypoikkemat 6: Organisaatiot ja ammattihenkilöt POTILAS 9: Nopea reagointi ja tiedotus tarvittaessa (alert) 3: Haittavaikutus- HILMO THL-Tieto FIMEA STUK VALVIRA Lääninhallitus / VALVIRA 11: Potilasvakuutuskeskus ja Potilasvahinkolautakunta = Nopea organisaation sisäinen palaute Asetuksella säädellään informaation kulkua ja metatiedon tuottamista
Julkisuus Palveluvaaka: kaikille avoin internet-sivusto joka välittää tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, tuottavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta ensisijainen kohderyhmä kansalaiset helppokäyttöinen, ymmärrettävä, luotettava tietolähde tiedot tuottajittain (osin myös kunnittain ja alueittain) tuo julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat samalle viivalle Julkistetaan 1.1.2011
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta: reliikki, utopia vai kaikkien aikojen sosiaalinen innovaatio (jtk)? Avainasemassa Yhteiskunnallinen arvokeskustelu ja sen tulos Taloudellisen laman seuraamusten hallinta Toimeenpanon säätely Kuntarakenne 2010-luvulle! Sen minimitason määrittely, johon julkisen (verorahoitteisen) järjestelmän pitäisi aina yltää YET