PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ."

Elli Marja-Leena Kyllönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola Ylitarkastaja

2 Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset vähittäismyynti kiellettiin 1932 väkijuomalaki 1995 uusi alkoholilaki alkoholilaki

1914 vähittäismyynti kiellettiin 1932 väkijuomalaki 1995 uusi alkoholilaki

3 12 Alkoholin kulutus Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden 100%:na alkoholina vuosina * arvio Litraa * 2006* Tilastoitu kulutus Kokonaiskulutus Tilastoimaton kulutus

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

4 Kaksi vuotta alkoholin hinnan laskun jälkeen Alkoholin käyttö vuonna 2006 HELI MUSTONEN PIA MÄKELÄ PETRI HUHTANEN

5 Huumeiden käyttö väestössä % Miehet elinaikana 10 Naiset elinaikana Miehet viimeiset 12 kk Naiset viimeiset 12 kk Miehet viimeiset 30 pv Naiset viimeiset 30 pv

1998 2002 2004 Miehet viimeiset 12 kk Naiset

6 Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset PEKKA HAKKARAINEN LEENA METSO

7 Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2005 PÄIVI PARTANEN PEKKA HAKKARAINEN ARTO HANKILANOJA KRISTIINA KUUSSAARI SANNA RÖNKÄ MIKA SALMINEN TIMO SEPPÄLÄ ARI VIRTANEN

8 Päihde-ehtoinen asiointi laskentavuorokautena vuosina 1987, 1991, 1995, 1999 ja Mielenterveyspalvelut Muu terveydenhuolto Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalitoimistot A1 2/03/tao/paht

6000 5000 4000 3000 2000 Mielenterveyspalvelut Muu

9 Päihde-ehtoinen asiointi erityispalveluissa laskentavuorokautena 1987, 1991, 1995, 1999 ja Terveysneuvonta A-klinikat ja Nuorisoasemat Asumispalvelu Ensisuojat Katkaisuhoito 500 Kuntoutus Päiväkeskus A1 2/03/tao/paht

2000 Terveysneuvonta 1500 1000 A-klinikat ja Nuorisoasemat

10 Päihde- ja mielenterveysongelmat päihdetapauslaskennassa (2003) 37 % päihteistä riippumattomia mielenterveysongelmia alkoholisteista %:lla kliinisesti merkittävä depressio 50 %:lla huumeiden käyttäjistä mielenterveysongelmia %:lla nuorista päihteiden ongelmakäyttäjistä mielenterveyshäiriö psykiatrisilla potilailla eriasteista päihteiden ongelmakäyttöä esiintyy %:lla

huumeiden käyttäjistä mielenterveysongelmia 70-90 %:lla nuorista päihteiden ongelmakäyttäjistä

11 HALLITUSOHJELMA palvelujen laatusuosituksia uudistetaan tavoitteena sitovuustason nostaminen tehostetaan toiminnan ja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia sekä palvelujen valvontaa ja ohjausta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveysja päihdetyötä

madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta

12 HALLITUSOHJELMA JA PÄIHTEET jatketaan alkoholiohjelman toteuttamista tehostetaan ehkäisevää päihdetyötä vakiinnuttamalla varhainen puuttuminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon pysyväksi toimintamalliksi nostetaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotusta

varhainen puuttuminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon

13 HALLITUSOHJELMA JA PÄIHTEET vähennetään määrätietoisella päihdepolitiikalla lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja turvataan päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut varmistetaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito

lapsille aiheutuvia haittoja turvataan päihdeongelmaisten vanhempien

14 POLITIIKKAOHJELMAT Terveyden edistämisen politiikkaohjelma: Tavoite: väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen terveyden edistäminen ehkäisevän työn kehittäminen

15 POLITIIKKAOHJELMAT Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma: syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhainen tunnistaminen ja tuki huostaanottojen tarpeen vähentäminen terveyserojen kaventaminen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen

tunnistaminen ja tuki huostaanottojen tarpeen vähentäminen

16 KEHITTÄMISOHJELMIA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Tavoitteet: 1. osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat (..nuorten tupakointi vähenee, alkoholin kulutus vähenee) 3. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät (..sosiaalityöntekijävaje poistuu)

terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat (.

17 KEHITTÄMISOHJELMIA Kansallinen mielenterveysja päihdetyön suunnitelma: Työryhmän (Mieli-työryhmä) tehtävänä on: 1. Valmistella STM:lle ministeriön strategia 2015 mukainen mielenterveysja päihdesuunnitelma 2. Tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa 3. Tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi Työryhmän tehtävänä on myös tuottaa toimintamallit mielenterveysja päihdepalvelujen ja niihin liittyvän päivystyksen järjestämiseksi alueellisena kokonaisuutena

Tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa 3.

18 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015,STM Huolehditaan niiden ryhmien asemasta, jotka eivät saa riittävästi palveluja Lisätään asiakkaan mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa Seurataan, että hoitoon pääsee säädetyissä määräajoissa Parannetaan erityisesti mielenterveysja päihdepotilaiden sekä kroonisesti sairaiden asemaa ja heidän pääsyään polikliiniseen hoitoon

hoitopaikkansa Seurataan, että hoitoon pääsee säädetyissä määräajoissa Parannetaan

19 PARAS-hankeen TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA PALVELUJEN TASA-ARVOINEN TURVAAMINEN KOKO MAASSA: perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla aluetasolla sosiaalihuollon erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa

suuremmalla väestöpohjalla aluetasolla sosiaalihuollon erityispalvelut ja erikoissairaanhoito

20 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen asiakas/potilaslähtöisyys tärkein; palvelujen joustava käyttö, lähipalveluiden turvaaminen; tätä myös hallinnollisten rakenteiden uudistamisen tuettava ehjät hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali- että terveydenhuollossa ja niiden välinen yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit sosiaali- ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (opetus, liikenne, kaavoitus, nuoriso jne.)

palvelukokonaisuudet sekä sosiaali- että terveydenhuollossa ja niiden välinen yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja

21 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut sairaanhoitopiirijako pohjana: sosiaali- ja terveydenhuolto tasavertaisina, nykyisistä aluejaoista voidaan poiketa, kunnat suunnittelevat, millä pohjalla kuntayhtymät muodostavat uutta: sosiaalihuollon erityispalveluista huolehtiminen

22 Uudet rakenteet Palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnilla Yhteistoiminta-alueet, ( ?) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut osittain sosiaalihuollon erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet kuntayhtymät jokaisen kunnan kuuluttava erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon ja sosiaalihuollon erityispalvelut valtakunnallista väestöpohjaa vaativat erityispalvelut yhteistyönä/ työnjaolla/yhteisillä toimintayksiköillä

23 Tiedosta hyvinvointia 3 Päihdepalveluiden seudullinen järjestäminen Seudullinen ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen suunnittelu Kunta tai yhteistoiminta-alue * Strategia (ehkäisevä ja korjaava päihdetyö) * Organisointi (julkinen/järjestöt) * Täydennyskoulutus * Kehittämishankkeet Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut - erikoissairaanhoitolain kuntayhtymät Kuntayhtymä Kuntayhtymälle annettu erityisvastuualue Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut Päihdehuollon erityispalvelujen avopalvelut * Avohoito lähipalveluina * A-klinikat, nuorisoasemat jne * Päiväkeskukset, matalan kynnyksen palvelut * Konsultaatio peruspalveluille * Jalkautuva päihdetyö, palveluohjaus jne. * Jalkautuvan päihdetyön yms. koordinaatio ja koulutus Päihdehuollon erityispalvelujen laitospalvelut * Katkaisuhoito ja kuntoutus * Vaativan erityistason palvelut * Vaativan tason palvelut (esim. vaikeat huume- * Konsultaatiota ja koulutusta ja lääkekatkot, kaksoisdiagnoosit yms.) * Konsultaatiota ja koulutusta peruspalveluille Yleiset avopalvelut * Sosiaalitoimi, terveyskeskukset * Sairaaloiden poliklinikat mielenterveystoimistot, koulut, neuvolat, työterveyshuolto jne.. * Jalkautuva päihdetyö Yleiset laitospalvelut * Terveyskeskusten vuodeosastot * Sairaalat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

24 Päihdepalvelujen käsittely kuntien vastauksissa vastaukset 394 kunnalta päihdepalveluja käsitelty 74 (18.8 %) kunnan vastauksessa ja näistä 11 (14.9 %) vastauksessa mainitaan yhteistoiminta-alue 7 (9.4 %) vastauksessa seutu, seudullinen, seudulliset mielenterveyspalveluja käsitelty 77 kunnan vastauksessa sosiaalihuollon erityispalvelut mainitaan 24 kunnan (6 %) vastauksessa

Samankaltaiset tiedostot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset