Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Transkriptio

1 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? Anne Nordblad

2 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy erityisen tärkeää mielenterveyspotilailla. Palo, Nordblad, Vepsäläinen ym. Suomen Hammaslääkärilehti 16; 88-91, 1997 (tulokset viitteellisiä, ei yleistettävissä). Tutkimukseen osallistui 152 henkilöä Nokan ja Hattelmalan sairaaloissa vuonna 2003 (keski-ikä 52; iät vuotta). Sairaaloiden toimesta ei järjestetty säännöllistä hammashoitoa akuuttia hoitoa kyllä. Runsaasti hoidon tarvetta oli kolmasosalla ja noin joka viidennellä suuhygienia oli erittäin huono. 35 % tutkituista ilmoitti käyvänsä säännöllisesti hammashoidossa. Suurin osa (81%) oli tyytyväisiä suun terveydentilaan. Kuivasta suusta kärsi kuitenkin 41%. 52 % ilmoitti harjaavansa hampaansa päivittäin; 19 % ei harjannut hampaita ollenkaan.

3 Hattelmalan ja Nokan sairaalat 3 Tutkituilla mielenterveyspotilailla oli muuhun väestöön verrattuna vähemmän hampaita; nuorilla ero ei ollut huomattava. Hampaiden menetykseen johtaneet tekijät saattavat liittyä kiinnityskudosten heikkenemiseen, puutteelliseen suun puhdistamiseen, potilaan asenteisiin ja hoitavan henkilöstön hoitotottumuksiin. Suurin osa käytetyistä lääkkeistä oli selvästi tai kokonaan syljen eritystä vähentäviä. Potilaat eivät osanneet yhdistää suuhygienian laiminlyöntiä ja syljeneritystä vähentävää lääkitystä perussairauteensa. Laitoshoidossa olevien mielenterveyspotilaiden suun hoitoa tulisi suunnata enemmän ennaltaehkäisyyn ja lisätä tietoisuutta suun puhdistuksen tärkeydestä niin potilailla kuin oitohenkilökunnalla Tarvitaan valtakunnallista tutkittua Anne tietoa. Nordblad

4 Suun terveydenhuolto psykiatrisia potilaita hoitavissa sairaaloissa vuonna Haavio, Murtomaa, Lankinen. Suomen Lääkärilehti 41; , Suun terveydenhuollon palveluja oli järjestetty vaihtelevasti 59 vastanneista 66 sairaalasta. Annettu hoito oli enimmäkseen akuuttihoitoa. Suunhoitopalvelujen saanti riippui sairaalatyypistä ja sairaalajaksojen pituudesta. Myös niissä 11 sairaalassa, joissa päättyneiden hoitojaksojen ka pituus ylitti kolme kuukautta, suunhoitoon ohjautuminen tapahtui ensisijaisesti hammassäryn tai akuuttivaivan vuoksi. Seitsemässä sairaalassa ei järjestetty lainkaan suunhoitopalveluja; näistä neljässä potilaat olivat lapsia ja nuoria. 4

5 5 valtakunnallinen selvitys 2 sivu: Suurimmassa osassa sairaaloita vain hyvin pieni osa (0-10%) vuoden 2002 aikana hoidetuista mielenterveyspotilaista oli saanut suun terveydenhuollon palveluja. Noin puolessa palveluja järjestäneistä sairaaloista potilaiden suun hoito sisältyi kokonaishoitoon (sairaala vastasi kustannuksista). Vajaassa puolessa (44%) potilaiden suun hoitokustannuksiin osallistuivat lisäksi potilaat/kotikunnat. Kahdessa tk:n sairaalassa suunhoidon kustannukset olivat kokonaan potilaan vastuulla. 7 / 11 sairaalasta, joissa päättyneiden hoitojaksojen ka pituus oli yli 3 kuukautta, sairaala vastasi kustannuksista.

6 valtakunnallinen selvitys 3 sivu: 6 Yli puolessa 66 sairaalasta oli käytössä ohjeistus suun ja hampaiden päivittäisestä puhdistamisesta. Lähes kaikissa sairaaloissa henkilökunta auttoi potilaita suun päivittäisessä puhdistamisessa. Runsaat kaksi kolmasosaa kaikista johtavista lääkäreistä piti suun terveydentilaan erittäin tärkeänä tai tärkeänä potilaan yleisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Johtavien lääkäreiden mielestä tulisi panostaa ehkäisevään toimintaan, ohjaukseen, neuvontaan, suuhygienistien käynteihin sekä henkilökunnan koulutukseen. Suosituksia ja terveyskasvatusaineistoa toivottiin sekä ohjeita maksujärjestelyihin. Yksi vastaaja piti tärkeänä mielenterveyspotilaan pääsyä säännöllisiin suun tutkimuksiin.

7 Yhteenveto 7 Potilaiden suun terveydentilaa, hoidon tarvetta ja palvelujen järjestämistä tulee tarkastella osana mielenterveyspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Mielenterveystyötä koskeviin suosituksiin ja selvityksiin tulee sisällyttää mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto. Tarvitaan suun terveydenhuoltoa koskevia suosituksia. Potilaan kokonaishoitosuunnitelmaan tulisi sisällyttää suun terveydenhuoltoa koskeva osio. Sairaaloiden suun terveydenhuoltoa koskevia maksukäytäntöjä tulisi kehittää siten, että potilaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Maksujärjestelyistä tulisi valmistella selkeät ohjeet.

8 8 Suun terveydenhuollon uudistukset ja kansallinen terveysprojekti Palvelujärjestelmää kehitetään yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien sekä kolmannen ja yksityisen sektorin välillä Hyvin toimiva ja riittävästi resursoitu perusterveydenhuolto on palvelujärjestelmän perusta Ennaltaehkäisevä työ on perusterveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä Kansalaisten on otettava vastuu omasta terveydestään

9 9 Hoidon saatavuuden turvaaminen ja yhtenäiset hoidon perusteet - suun terveydenhuoltoa linjataan osana terveydenhuoltoa yhtenäisin perustein

10 SOSIAALI- SOSIAALI- JA JA Eduskunnan oikeusasiamiehen viimeaikaiset suunterveydenhuoltoa koskevat ratkaisut Perusperiaatteet ja linjaukset suun terveydenhuollossa ovat samat kuin terveydenhuollossa yleensä. Tutkimukseen ja hoitoon pääsy määräytyy potilaan yksilöllisen hoidon tarpeen perusteella. Potilaan ikä tai kuuluminen johonkin ryhmään eivät määrää hoitoon pääsyä. Kiireellisen hoidon järjestäminen on etusijalla, joka johtuu hoidon tarpeen välittömyydestä. Hoidon tarpeen arvion ja tutkimuksen perusteella hoito järjestetään huomioon ottaen sairaus ja sen ennakoitu kehitys. Lasten ja nuorten kohdalla terveysperuste voi olla ennalta ehkäisevä hoito. STM/TRO/tammikuu

11 11 Hoitoon pääsyn turvaaminen - terveydenhuollon lainsäädäntö täsmentyy Enimmäisajat hoitoon pääsylle kansanterveyslakiin (66/1972) ja erikoissairaanhoitolakiin (1062/1989) alkaen Muutoksia potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (785/1992) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992) Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004)

12 12 Lainmuutosten tavoitteena on turvata terveystarpeisiin perustuva hoidon saatavuus vähentää eroja hoitoon pääsyssä lisätä odotusajan läpinäkyvyyttä lisätä oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta hoitoon pääsyssä

13 13 Perustuslaki Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. - julkisen vallan turvattava palvelujen saatavuus. Jokaisella oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

14 14 Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. -yhdenvertaisuusperiaate

15 Yhdenvertaisuusperiaate terveydenhuollon palveluja annettaessa 15 Palveluja annettaessa ihmisiä ei saa ilman lääketieteellisesti/hammaslääketieteellisesti perusteltua syytä asettaa eri asemaan esim. iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Kaikilla oltava mahdollisuus saada palveluja yksilöllisen arvion perusteella. Kohtelun on oltava samanlaista samanlaisissa tapauksissa; palvelujen saannissa oltava yhtäläiset perusteet. Myös alueellisesti ja ajallisesti tasa-arvon toteutuminen tärkeää.

16 Kansanterveyslaki Erikoissairaanhoitolaki 16 Kuntien palvelujen järjestämisvelvollisuudet määrittävät myös potilaiden oikeuksia, vaikka eivät luo heille subjektiivista oikeutta päästä hoitoon voimaan tulleilla muutoksilla on säädetty määräajoista, joissa potilaalle tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä. Jos terveyskeskus ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa määräajoissa, sen on järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot odotusajoista

17 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon 17 asiakasmaksuista 5 Maksuttomat terveyspalvelut Terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia: 1) kansanterveyslain (66/1972) 14 :n 1 momentin 1 6 ja 9 kohdassa sekä 14 a :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut palvelut ja hoitoon kuuluvat aineet lukuun ottamatta 18 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon lääkäripalvelujen käyttöä, kotisairaanhoitoa, laitoshoitona annettua kuntoutusta, yksilökohtaista fysioterapiaa, sairaankuljetusta, ylläpitoa, lääkärin ja hammaslääkärin antamia todistuksia ja lausuntoja, jotka eivät liity potilaan hoitoon, sekä 18 vuotta täyttäneelle annettua hampaiden tutkimusta ja hoitoa sekä yksityislääkärin lähetteellä terveyskeskuksessa tehtäviä laboratorioja kuvantamistutkimuksia; ( /1408) ---

18 18 Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet 7c Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan henkilö sen jälkeen, jos laitoshoidon voidaan katsoa kestävän pitempään kuin kolme kuukautta (7b ).

19 Kansanterveyslain mom. 4) kohta 14 Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee: ) ylläpitää suun terveydenhuoltoa, johon sisältyy väestön suun terveyden edistäminen sekä kunnan asukkaiden suun sairauksien tutkimus, ehkäisy ja hoito; valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta;

20 20 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset haasteet palvelujen saannin turvaaminen eri väestöryhmille (/alueille) työvoiman saanti kustannusten nousu erityisesti lääkkeet teknologian hyödyntäminen markkinamekanismien käytön hallinta johtaminen asiakaslähtöisyys

21 21 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausta uudistetaan peruspalveluohjelman asemaa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan kiteytetään tavoitteet ja ohjaustoimenpiteet erityislainsäädäntöä uudistetaan informaatio-ohjaus ja sidosryhmätyö tukevat uudistusta rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

22 22 Paras-hanke on mahdollisuus rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta ehkäisevät toimet onnistuvat ja väestö saa tarvittavat ja laadukkaat palvelut päähuomio perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

23 23 Paras-hanke on mahdollisuus toiminnallisten uudistusten edellytyksenä isommat järjestämisalueet haasteina demokratia, johtaminen, henkilöstön rekrytointi ja työssä jaksaminen, koulutuksen parantaminen kolmikantayhteistyön lisääminen, liikenneyhteyksien ja tietoverkkojen hyödyntäminen järjestäminen ja tuottaminen eri asioita - lähipalvelut voidaan turvata työnjako ja suurtuotannon edut

24 24 HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Tavoite saavutetaan, kun kuntarakennetta ja rahoituspohjaa vahvistetaan, kuntien yhteistyötä tiivistetään ja palveluverkon kattavuus varmistetaan. Lisäksi on uudistettava toimintatapoja

25 25 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 työryhmän tehtävät Valmistella sosiaali- ja terveysministeriölle ministeriön strategia 2015 mukainen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Ehdotus: suun terveydenhuollon palvelujen hoidon tarpeen mukainen saatavuus varmistetaan ja sisällytetään suunnitelmaan. Tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi Ehdotus: Työryhmä ehdottaa mielenterveyspotilaiden maksujärjestelyjen yhdenmukaistamista.

26 26 Mieli työryhmä Tekee ehdotuksia hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaalija terveydenhuollossa. Ehdotus: Suun terveydenhuollon palvelujen kannalta Sateenvarjo hanke hyvin merkityksellinen ja hyviä toimintakäytäntömalleja tarvitaan. Ehkäisevää hoitoa tulee painottaa.