Kunnallinen rahoitusvastuu ongelmat ja mahdollisuudet Näkökulmia terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kehittämiseen STAS ry

Transkriptio

1 Kunnallinen rahoitusvastuu ongelmat ja mahdollisuudet Näkökulmia terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kehittämiseen STAS ry Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri Paras-uudistus hankkeen kehyskriteerit ja työvälineet VALTION TALOUS KUNTIEN TALOUS Kuntien tehtävät VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE DEMOKRATIA KUNTIEN HENKILÖSTÖ Hallinta ja ohjaus KUNTA- LAINEN Kuntien rahoitus Kuntien palveluiden organisointi MUUTTO- LIIKE Kuntajaotus GLOBALI- SAATIO KV. KILPAI- LUKYKY ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLI- SYYS Kuntien yhteistyö TEKNOLOGIAN KEHITYS TUOTTAVUUS EUROOPAN UNIONI 1

2 7. Kunnan ja valtion selvitysyhteistyö erityisen vaikeassa asemassa olevassa kunnassa (9 ) Kuntarakenteen vahvistaminen Kuntaliitokset ja kunnanosaliitokset Kuntaliitokset (5 ) Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirrettävät tehtävät (3) ja valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustannukset (3) (8 ) Arto Koski Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palveluiden käyttö kuntarajat ylittäen (7 ) Palvelurakenteen vahvistaminen Kunta tai yhteistoiminta-alue vähintään noin asukasta perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sos.toimen tehtävissä (5 ) 4. Palvelurakenteen vahvistaminen Laajan väestöpohjan palvelujen turvaaminen erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammahuollossa (6 ) 3. Palvelurakenteen vahvistaminen Kunta tai yhteistoiminta-alue vähintään noin as. ammatillisessa peruskoulutuksessa (5 ) Erityislainsäädäntöä on tulossa: mm. uusi kuntajakolaki Total municipal sector expenditure Estimate for 2009 (external expenditure) Social welfare and health care 50 %, 18,8 mrd. Education and culture 22 %, 8,5 mrd. Other operating expenditure 13 %, 5,1 mrd. Investment expenditure 10 %, 3,9 mrd. Loan repayments 3 %, 1,1 mrd. Other expenditure 2 %, 0,6 mrd. Total 38,0 billion euro 2

3 MILLAISEEN KUNTAJÄRJESTELMÄÄN UUDISTUKSELLA PYRITÄÄN Elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat, jotka perustuvat riittävän kokoisiin alueisiin tulonmuodostuksen varmistamiseksi, joilla on suora demokraattinen pohja, palveluiden järjestämisvastuu, jotka huolehtivat infrasta ja ympäristöstä ja jotka myös pystyvät kehittämistoimiin. Valta, rahat ja palveluiden järjestämisvastuu mahdollisimman laajasti samoissa käsissä. Kuntarakenteen ja palvelurakenteen välinen suhde Kehittämispotentiaalin ketjuttaminen Arto Koski / Pentti Meklin Palvelut Kaikki kehittämispotentiaali kaikilta tasoilta olisi kerättävä hyvin tarkasti käyttöön! Kuntarakenne Palvelurakenne Aluerakenne Kehittämispotentiaalin kokonaismäärä 3

4 4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille KUNNAT verotulot 16,3 1,5 7,7 VALTIO, verotulot 36,7 22,7 0,9 14,0 6,1 5,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero 2,5 Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista 4

5 Miljardia euroa Tiedosta hyvinvointia Stakestieto Terveydenhuoltomenot (mrd. euroa, vuoden 2006 hinnoin): perustana uusi OECD:n malliin perustuva SHA-järjestelmä 16,0 7,0 % 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 9,5 9,8 9,9 2,8 % 1,2 % 10,2 10,5 2,8 % 2,9 % 10,7 2,1 % 5,6 % 11,3 6,0 % 12,0 12,5 4,3 % 12,8 3,0 % 13,3 3,6 % 13,6 2,3 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto (ml. hammashuolto) Lääkkeet hoitolaitteet ja lääkinnälliset kulutustavarat Muut terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenojen vuosimuutos Muutoksen trendi 2,0 1,0 % 0, ,0 % Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan , /as. /as. Manner-Suomi pl. Kainuu Lähde: Tilastokeskus Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Kaikki kunnat

6 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Eräiden kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusero maan keskiarvoon 2003 OULU VANTAA HELSINKI TURKU Koko maan keskitaso = 0 ESPOO TAMPERE EUROA asukasta kohti (ikä- ja sukupuolivakioitu) lähde: Stakes/CHESS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Eräiden kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusero maan keskiarvoon 2003 OULU Johtuu vähäisestä käytöstä VANTAA Johtuu heikosta tuottavuudesta HELSINKI TURKU Johtuu hyvästä tuottavuudesta ESPOO Johtuu runsaasta käytöstä TAMPERE Ero maan keskiarvoon, EUR asukasta kohti (ikä- ja sukupuolivakioitu) Johtuu käytöstä Johtuu tuottavuudesta lähde: Stakes/CHESS 6

7 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 8,2 %, 1,41 mrd Hallinto 3,4 %, 0,58 mrd Lasten päivähoito 13,2 % 2,28 mrd Erikoissairaanhoito 29,5 %, 5,09 mrd Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,3 %, 0,91 mrd Vanhusten laitospalvelut 5,2 %, 0,89 mrd Kotipalvelu 3,7 %, 0,64 mrd Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 2,1 %, 0,36 mrd Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 9,6 %, 1,65 mrd Perusterveydenhuolto 19,8 %, 3,42 mrd Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 17,23 mrd (=toimintamenot+käyttöomaisuuden poistot+vyörytyserät) Lähde: Tilastokeskus Vaihtoehtoja toimintaorganisaatioksi Seppo Tuomola SEKTORIMALLI TOIMINTOMALLI ELÄMÄNKAARIMALLI Päätöksenteko/johto Päätöksenteko/johto Päätöksenteko/johto HALL.PALV. HALL.PALV. HALL.PALV. SOSIAALI- PALVELUT PERUS- TERVEY- DEN- HUOLTO ERITYIS- PALVE- LUT TUKI- PALVLEUT Ennalta ehkäisy Kotiin annett. palvelut Akuutti sairaala palv. Vast.- ottopalv. Hoivapalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palv. Aikuisväestön palv. Vanhuspalvelut Muut palv. TARVERYHMÄMALLI PROSESSIMALLI KUNTAPOHJAINEN MALLI Päätöksenteko/johto Päätöksenteko/johto Päätöksenteko/johto HALL.PALV. HALL.PALV. HALL.PALV. Pitkäaikaispotilaat Somaattiset akuuttipotilaat Mielenterveyspotilaat Vammaiset Kunnan A yksikkö Kunnan B yksikkö Kunnan C yksikkö Kunnan D yksikkö 7

8 Yhteistoiminta-alueiden soteyhtenäisyys (toiminnassa olevat) Tilanne Kaikki sosiaalitoimen tehtävät (6 yt-aluetta, 17 kuntaa) Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. päivähoito (16 yt-aluetta, 63 kuntaa) Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä (14 yt-aluetta, 46 kuntaa) Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä (2 yt-aluetta 5 kuntaa) Palvelutuotanto käynnistyy (1 yt-alue 9 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus Kyselyn Antti Kuopila kohdejoukkona Manner-Suomen kunnat pl Kainuun hallintokokeiluun Erikoissairaanhoidon rakennemuutos : pois pitkistä vuodeosastohoidoista (index; 1988 = 100, source: STAKES) Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki

9 ERVA-yhteistoimintasopimus ja yhteistoimintaelin Valtuustokausittaiset sopimukset neuvotteluoikeus Yo-sairaalakunta Peruskunta: rahoitusvastuu, verotusoikeus, vos iso kunta Sh-piirin ky > pienet kunnat Yt-alue > Terveyspiirin ky iso kunta pienet kunnat Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erva tasolla; yhteistoimintaelin valmistelee; piirien toimielimet hyväksyvät; VN:n asetus ja perälauta Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma shp / terveyspiirissä; yhtäpitävät päätökset tai kuntien enemmistö; mukana sosiaalihuolto; Vn:n asetus Erityistason esh: erva-yhteistoimintaelimet valmistelevat, th:n neuvottelukunta tekee ehdotuksen; Stm päättää TH:n neuvottelukunta antaa suosituksia muista erva-tehtävistä Palvelurakenteen muutos Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue sairaanhoitopiireiltä siirtyvät tehtävät erityishuoltopiireiltä siirtyvät tehtävät Erityisvastuualue

10 Kuntajakoselvitysten kaksi isoa aaltoa skenaario 3 skenaario 2 skenaario 1 Kuntajakoselvitysten ensimmäinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina Kuntajakoselvitysten toinen aalto tähtäimessä yhdistyminen vuosina vuosi Se, mikä kolmesta skenaariosta toteutuu, riippuu ainakin viidestä (5) tekijästä: 1. Kuinka vahvasti Paras etenee valtiovallan, kuntien ja Kuntaliiton yhteisenä uudistusprosessina ? 2. Millaisia kokemuksia saadaan ensimmäisen aallon kuntien yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta? 3. Kuinka vahvasti kuntien toimintaympäristön muutospaineet alkavat realisoitua lähestyttäessä 2010-lukua? 4. Kuinka paljon alueiden välinen kilpailu kiristyy? 5. Kuinka paljon kunnista löytyy yhteistä tahtoa? Kunnan kehittämisen lähtökohdaksi hyvä elämä Hyvän elämän sisältö Toimintakyky Eläminen Hyvän elämän aineelliset edellytykset Työnteko ja vaurastuminen Hyvän elämän välttämättömät edellytykset Turvallisuus ja peruspalvelut Ihmisten oma vastuu korostuu (epävirallista) Työelämä ratkaisee Julkisen sektorin tehtävä (virallista) Lähde: Antti Hautamäki 10

11 perusterv.h. erik.s.h. Hyvinvointipalvelujen järjestämisen intressi koordinaatisto PTH-ESH- INTEGRAATIO muut kunnan sektorit SOTE-EHEYS terveydenhuolto sosiaalihuolto 21 Kuntalaisten arviot yksityisten palvelujen hoidon laadusta suhteessa vastaavaan kunnalliseen palveluun Yksityistä palvelua käyttäneiden arviot, vastausjakaumat lääkäriasema (n=7594) hammashoito (n=6088) päivähoito (n=372) parempi vanhusten palv.asuminen (n=164) vastaava ei osaa sanoa kotipalvelu (n=335) huonompi vanhusten laitoshoito (n=152) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU / Kuntalaistutkimus 2008 / päivitetty / MPS & AJ 11

12 Yksityistä lääkäriasemaa / hammashoitoa käyttäneiden kuntalaisten arviot vastaavan kunnallisen palvelun hoitamisesta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta syksyllä Vastausjakaumat luokittelulla neg. / neutraali / pos. arvio (* LÄÄKÄRIASEMA: HAMMASHOITO: kunn. palvelun hoito Palvelun hoito kunn. palvelun tärkeys Palvelun tärkeys kunn. palvelun saavutettavuus Palvelun saavutettavuus: % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % neg arvio neutr.arvio pos.arvio 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % neg arvio neutr.arvio pos.arvio *) Negatiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu huonosti hoidettu / ei tärkeä / saavutettavuus huono. Neutraali arvio: vastaava kunnallinen palvelu keskinkertaisesti hoidettu / ei vähän, ei paljon tärkeä / saavutettavuus keskinkertainen. Positiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu hyvin hoidettu / tärkeä / saavutettavuus hyvä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU / Kuntalaistutkimus 2008 / päivitetty / MPS & AJ Mikä terveydenhuollossa maksaa? Ympärivuorokautinen hoito Varallaolo Uusi teknologia Ajan, paikan ja toimijan valinta 12