Terveydenhuollon. Labquality-päivät Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö STO / terveyspalveluryhmä

Transkriptio

1 Terveydenhuollon järjestäminen 2010-luvulla Labquality-päivät Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö STO / terveyspalveluryhmä

2 Esityksen rakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen säädöspohja Kunta- ja palvelurakenneuudistus, Paras-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Laatu ja potilasturvallisuus 2

3 Terveyteen vaikuttavat 3

4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on lainsäädännöllinen perusta Perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Kansanterveyslaki 14 1a): kunnan tulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa, sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa 4

6 Kuntarakenteen vahvistaminen Kuntaliitokset ja kunnanosaliitokset Kuntaliitokset (5 ) Palvelurakenteen vahvistaminen Kunta tai yhteistoiminta-alue vähintään noin asukasta perusterveyden- huollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sos.toimen tehtävissä (5 ) 3. Kunnan ja valtion selvitysyhteistyö erityisen vaikeassa asemassa olevassa kunnassa 6. Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirrettävät tehtävät (3) ja valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustan- nukset (3) (8 ) Arto Koski Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palveluiden käyttö kuntarajat ylittäen (7 ) 4. Palvelurakenteen vahvistaminen Laajan väestöpohjan palvelujen turvaaminen erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammahuollossa (6 ) Palvelurakenteen vahvistaminen Kunta- ja palvelu- (9 ) rakenneuudistus (PARAS) Kunta tai yhteistoiminta-alue vähintään noin as. ammatillisessa peruskoulutuksessa (5 ) Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla Erityislainsäädäntöä on tulossa: mm. uusi kuntajakolaki

7 Yhteistoiminta-alueet Tilanne Vastuukuntamalli (37 yt-aluetta, 121 kuntaa) Kuntayhtymä (21 yt-aluetta, 104 kuntaa) Hallintomallia ei ole päätetty y( (9 yt-aluetta, 35 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila

8 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) 2009) Tilanne Perusterveyden- huollon organisaatiot (> as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n (< as.) Yt-alueet n. 67 Mukana n. 260 kuntaa Kunnat n. 55 n. 25 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki (perusratkaisua ei ole tai syntynyt ratkaisuei täytä puitelain tavoitteita) Antti Kuopila

9 Yhteistoiminta-alueiden sote- yhtenäisyys (v.2013) Tilanne Kaikki sosiaalitoimen tehtävät (8 yt-aluetta, 25 kuntaa) Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. päivähoito (24 yt-aluetta, 105 kuntaa) Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä (9 yt-aluetta, 45 kuntaa) Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä (1 yt-alue 3 kuntaa) Selvitys käynnissä 24 yt-aluetta 82 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila

10 PARAS-kysely, y kevät 2009 THL raportti 36/2009 Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä epäselvä erityisesti uusilla yhteistoiminta-alueilla Osassa kunnista vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siirretty kokonaan yhteistoiminta-alueelle sosiaali- ja terveydenhuollolla ei luontevia poikkihallinnollisia yhteyksiä kunnan muuhun toimintaan Palvelujen organisoinnin yleisimmät mallit Toimiala- eli sektoripohjainen malli 223 Elämänkaarimalli ä lli 48 Tilaaja-tuottaja toimintapa käytössä 121 Tilaaja-tuottaja j toimintatapa ei käytössä

11 Paras-selonteko Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun, joten muutosten toimeenpano on vasta alkuvaiheessa ja lisää muutoksia tulee myöskin tapahtumaan. Kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne ja äkilliset toimintaympäristömuutokset tulevat ohjaamaan varsin merkittävästi ä ti tulevaa kehitystä tä Tuottavuuden parantaminen vahvasti esillä Th-lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti kevätkaudella 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Sama malli ei sellaisenaan sovellu koko maahan

12 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan , /as. /as Manner-Suomi pl. Kainuu 2000 Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat 1600 Yli as. kunnat Kaikki kunnat 1400 Lähde: Tilastokeskus

14 Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta t siten, että uusi laki 1. Tukee ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa 2. Edistää terveyspalveluiden saatavuutta 3. Parantaa tehokasta palveluiden tuottamista 4. Lisää yhteistyötä y 5. Parantaa asiakaslähtöisyyttä 6. Kaventaa terveyseroja

15 ERVA-yhteistoimintasopimus ja yhteistoimintaelin Valtuustokausittaiset sopimukset neuvotteluoikeus Yo-sairaalakunta Peruskunta: rahoitusvastuu, t verotusoikeus, vos iso kunta Sh-piirin ky > Yt-alue > Terveyspiirin ky iso kunta Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erva tasolla;yhteistoimintaelin valmistelee; piirien toimielimet hyväksyvät; VN:n asetus ja perälauta Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma shp / terveyspiirissä; yhtäpitävät päätökset tai kuntien enemmistö; mukana sosiaalihuolto; Vn:n asetus Erityistason esh: erva-yhteistoimintaelimet valmistelevat, th:n neuvottelukunta tekee pienet pe etkunnat pienet pe etkunnat ehdotuksen; Stm päättää TH:n neuvottelukunta antaa suosituksia muista erva-tehtävistä

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Palveluinnovaatiohanke Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma Mieli hanke Lakihankkeita: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli yksityinen th ja sh päivähoitolakip th.ammattihenkilölaki HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus HE: kevät 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira

17 Palvelurakenteen muutos Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue l sairaanhoitopiireiltä siirtyvät tehtävät erityishuoltopiireiltä siirtyvät tehtävät Erityisvastuualue 17

18 Stm:n tiedote : Kunnille mahdollisuus sote-aluemallien toteuttamiseen Hallitusryhmien puheenjohtajien ja ministerien sopimus sote-kehittämisen linjoista Terveydenhuoltolaki annetaan kevätkaudella 2010 Sote-alueita koskeva kokeilu, tavoitteena vahvistaa peruspalveluita nykyistä laajemmin ( hartiat ) Määräaikainen kokeilulaki: kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva sote-alue vastaa sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja perustason erikoissairaanhoidosta Esh-työnjakoa selkiytetään erva-alueittain ja valtakunnallisesti 18

19 Stm:n tiedote (jtk) Erva:n tehtäväksi äk tulee koordinointivastuuta i t t mm. koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä vaativassa ensihoidossa Sote-yhteistyötä tiivistetään puitelain mukaisilla yhteistoiminta-alueilla: alueilla: ne vastaavat myös koko sosiaalihuollosta Terveydenhuollon järjestämisvastuuta j koskevat säännökset jäävät entiselleen kansanterveyslakiin ja esh-lakiin Sote-järjestämislain valmistelu jatkuu. 19

20 Uudistuksen vaiheittainen eteneminen HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset esimerkiksi neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, mielenterveyspalvelut sekä hoitotakuusäännökset HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Sote-aluemallin kokeilu 20

21 Erityiskysymyksiä Mielenterveys- ja päihdepalvelut l Mieli 2009:n toimeenpano Lainsäädännön uudistaminen Työterveyshuolto Erillislainsäädäntö Ympäristöterveydenhuolto Omat yt-alueet ja lainsäädäntö Päivystys ja vaativan esh:n keskittäminen Päivystystyöryhmän raportin käsittely Stm:n asetuksen päivitys

23 Terveydenhuoltolain tavoitteet Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, ttä toimintakykyä i t k ja sosiaalista turvallisuutta Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Vahvistaa perusterveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä Edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta 23

24 VALMISTELEVA TYÖ Ulla Idänpää-Heikkilä, HaiPro/VTT, Stakesin sanastotyö ym. KANSALLINEN POTILASTURVALLISUUSSTRATEGIA KANSAIN- VÄLISEN KEHITYKSEN JATKUVA HUOMIOIMINEN (erityisesti EU ja WHO) 2010 RAPORTOINTISTRATEGIA kansallinen tiedonkeruu paikallinen raportointimenettely paikallinen vakavien vahinkojen käsittely 2010 RAPORTOINNIN TOIMEENPANO-OPAS 2011 TERVEYDENHUOLTOLAKI 2011 POTILASTURVALLISUUSASETUS Toimenpano oppaan päivitys 24

25 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia : edistämme potilasturvallisuutta yhdessä Vuoteen 2013 mennessä potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa

26 Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotus (19 ) Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta ja turvallista. Kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän tulee laatia laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta suunnitelma. Suunnitelman sisällöstä, toimeenpanosta ja seurannasta säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 26

27 Säädökset LAKI sitova säädös ASETUS / OHJE SUOSITUS ei sitova TERVEYDEN- HUOLTO- LAKI - potilasturvallisuussuunnitelma SosTMA - Indikaattorien asettaminen THL:n ohje Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Raportointityövaliokunta / Juhani Ojanen SosTMA potilasturvallisuudesta - potilasturvallisuussuunnitelma - terminologia THL:n ohje kansallisen indikaattoritiedon keräämiseksi päivitetään tarvittaessa THL:n oppaan muotoinen suositus potilasturvallisuus- suunnitelmasta, sen sisällöstä ja toimeenpanosta päivitetään tarvittaessa

28 Paikallinen toteutus Paikallinen toteutus Paikallinen toteutus RAPORTOINNIN PERUSMÄÄRITYKSET KANSALLINEN STRATEGIA ja kansalliset indikaattorit WHO, OECD, EU-TASON MÄÄRITYKSET kansainväliset Indikaattorit Paikallisesti erilaisia toteutustapoja, mutta eteenpäin yhteensopi- vaksi määritelty järjestelmä TIEDON LIIKESUUNTA

29 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 29 Julkisuus Palveluvaaka: kaikille avoin internet-sivusto joka välittää tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, tuottavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta ensisijainen kohderyhmä kansalaiset helppokäyttöinen, ymmärrettävä, luotettava tietolähde tiedot tuottajittain (osin myös kunnittain ja alueittain) tuo julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat samalle viivalle Julkistetaan

30 Lopuksi Terveydenhuolto voidaan rahoittaa, järjestää j ja tuottaa monella tavalla kohtuullisen hyvin Suomen sisäiset (talous)maantieteelliset erot Väestön liikkuvuus, turismikeskittymät Keskustelua sävyttävät Lukuisat intressit ja periaatteelliset näkemyserot Alue- ja elinkeinopolitiikka Valinnanvapauden, kunnallisen itsemääräämisoikeuden ja keskusohjauksen väliset suhteet Aiheen käsittely jatkuu seuraavalla hallituskaudella! 30