Terveydenhuollon suuntaviivat

Transkriptio

1 Terveydenhuollon suuntaviivat Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja Stm / terveyspalveluryhmä

2

3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus

4 Puitelain 5 :n 3 momentti Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta.

5 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne Perusterveydenhuollon organisaatiot (> as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) 172 (< as.) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua 5 Antti Kuopila

6 Antti Kuopila Yhteistoiminta-alueiden hallintomallit Tilanne Vastuukuntamalli (37 yt-aluetta, 117 kuntaa) Kuntayhtymä (22 yt-aluetta, 106 kuntaa) Hallintomallia ei ole päätetty (8 yt-aluetta, 30 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus

7 Antti Kuopila Yhteistoiminta-alueiden soteyhtenäisyys (v.2013) Tilanne Kaikki sosiaalitoimen tehtävät (8 yt-aluetta, 24 kuntaa) Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. päivähoito (25 yt-aluetta, 106 kuntaa) Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä (9 yt-aluetta, 45 kuntaa) Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä (1 yt-alue 3 kuntaa) Selvitys käynnissä (24 yt-aluetta 75 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus

8 PARAS-kysely, kevät 2009 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä epäselvä erityisesti uusilla yhteistoiminta-alueilla Useimmilla yhteistoiminta-alueilla vastuukysymyksiä ja organisointia ei ole vielä lainkaan mietitty Osassa kunnista vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siirretty kokonaan yhteistoiminta-alueelle, eikä ole sovittu poikkihallinnollisen yhteistyön järjestämisestä kunnan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollolla ei yhteyksiä kunnan muuhun toimintaan, jolloin laaja-alaiselle, sektorirajat ylittävälle yhteistyölle ei ole edellytyksiä Jukka Mattila 8

9 Puitelain muutos HE syksyllä 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus 5 :n muutos: yhteistoiminta-alueelle on siirrettävä perusterveydenhuollon lisäksi kaikki sosiaalitoimen tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta Valtioneuvoston toimivalta (ns. perälauta) valtioneuvostolle säädetään toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi

10 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan , /as. Manner-Suomi pl. Kainuu /as Lähde: Tilastokeskus Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Kaikki kunnat Etunimi Sukunimi

11 Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, yhteinen potilasrekisteri, hoitotakuu, erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki Kainuun kokeilulaki Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta

12 Terveydenhuoltolaki - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle

13 Terveydenhuoltolaki - tarkoitus Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä

14 Kuntien tehtävien selkeyttäminen Tehtävien selkeyttäminen ja täsmentäminen nykyisistä kansanterveyslaista ja erikoissairaanhoitolaista palvelujen ja toiminnan sisältöä koskevat säännökset on siirretty uuteen terveydenhuoltolakiin selkeyden vuoksi kuntien tehtävistä on luotu omat pykälät (esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, iäkkäiden neuvontapalvelut) palvelujen sisältöjä joiltakin osin täsmennetty Yhteistyön täsmentäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveydenhuollon yhteistyösuunnitelma erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

15 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne

16 TedBM / Timo Ståhl

17 TEAviisarissa voi Tarkastella yhden kunnan tai alueen tietoja (tulosnäkymä) Vertailla kahden kunnan tai alueen tietoja keskenään (parivertailu) Vertailla eri alueita keskenään (aluevertailu) Tällä hetkellä järjestelmässä on terveyskeskuksilta vuonna 2008 saadut tiedot Syksyllä 2010 on tulossa tunnuslukuja peruskouluista terveyttä edistävästä liikunnasta vuoden 2010 terveyskeskuskyselystä

18 Asiakkaan valinnanmahdollisuudet laajenevat Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain Ensimmäisessä vaiheessa, lain tullessa voimaan mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä erikoissairaanhoidon yksikkö laajemmalta alueelta Toisessa vaiheessa, vuonna 2014, mahdollisuus valita koko maassa terveyskeskus tai erikoissairaanhoidon yksikkö

19 Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.

20 Tarkennuksia valinnanmahdollisuuteen Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa aikaisintaan vuoden kuluttua Vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus Hoitovastuu siirtyy 3 viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta Valinta voi kohdistua vain yhteen terveysasemaan Kakkospaikkakunnan terveyspalveluja oikeus käyttää oman sairauden hoitosuunnitelman mukaisesti; kokonaishoitovastuu säilyy omassa terveyskeskuksessa Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä pitkäaikainen laitoshoito eivät kuulu valinnan mahdollisuuksiin Kunnalla ei ole velvollisuutta tuottaa kotisairaanhoidon palveluja alueensa ulkopuolelle. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Valinta voi vaiheessa 1 kohdistua muuhunkin kuin kotikunnan mukaisen erityisvastuualueeseen jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut opiskelupaikan mukaisen erityisvastuualueen toimintayksikössä Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä.

21 Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelmat laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. stm:n asetus Kunnan perusterveydenhuolto vastaisi potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa laadukasta sairauden hoitoa

22 Potilastietojen käsittely Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan hoidon turvaavalla tavalla. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä. Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Kielto kattaa tällöin kaikki toisen toimintayksikön tiedot. Lisäksi tietojen luovutuksissa edellytetään hoitosuhteen varmentamista ja käytön seurantaa Etunimi Sukunimi

23 Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palveluketjua. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, samat toimijat kuin nykyisinkin tuottavat palvelut. Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset, potilaan tavoittamisajat. Ensivastepalvelu voidaan ottaa osaksi ensihoitopalvelua valmiuden ylläpidon hyödyntäminen kokonaisvarautumisessa Erityisvastuualue/ensihoitokeskus vastaa lääkäritasoisesta ensihoitopäivystyksestä, lääkärihelikopteritoiminnasta, suunniteltujen potilassiirtojen yhteensovittamisesta, VIRVE aluepääkäyttötoiminnoista, Hätäkeskuslaitokselle annettavien ohjeiden yhteensovittamisesta

24 Ensihoitopalvelun tuottamistavat Nykylaki: Kunta oma pl yksit yt kilpailutus kilpailutus oma Hallituksen esitys: SHP pl yt kilpailutus yksit kilpailutus

25 Hoitotakuun täsmentäminen Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka Etunimi Sukunimi

26 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (1/3) Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista sovitaan muun muassa: kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitoineen, kuvantamisesta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa Etunimi Sukunimi

27 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (2/3) Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta

28 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3/3) Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen T&K toimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan yhteensovittaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja Terveyskeskusten tutkimus, koulutus ja kehittäminen terveyskeskusten huolehtimisvelvoite yhteistyö shp perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten kanssa yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin Etunimi Sukunimi

29 Yhteistyö erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erikoissairaanhoidon työnjaosta sopiminen ja toiminnan yhteensovittaminen työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. kilpavarustelun estäminen riittävät voimavarat ja osaaminen Uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista sopiminen Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa Etunimi Sukunimi

30 Erityisvastuualueen tehtävät erva:n sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueen ohjauksesta ja neuvonnasta esh:n antamisessa, täydennyskoulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sovitettava yhteen esh:n palvelujen tuotantoa, tietojärjestelmäratkaisuja, lääkinnällistä kuntoutusta ja hankintoja sovitettava yhteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhdessä maakuntien liittojen kanssa sovitettava yhteen työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa + mahdollistetaan yhteistyösopimus yli erva-rajan kielellisten oikeuksien tai työnjaon toteuttamiseksi + erityistason sairaanhoito: Vn:n asetuksella säädetään valtakunnallisesta keskittämisestä

31 Yhtenäiset hoidon perusteet Sairaanhoito on toteutettava potilaan tarpeen mukaisesti ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti Shp kuntayhtymä vastaa alueellaan esh:n järjestämisestä yhtenäisin perustein Stm ohjaa ja laatii perusteet yhdessä THL:n kanssa THL seuraa ja arvioi perusteiden toteutumista yhdessä kuntien ja shp:n kuntayhtymän kanssa Uutta: kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan tarvittaessa säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella

32 Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa vuotiailla miehillä ja naisilla / Toimenpiteet Kuolleisuus Toimenpiteet Kuolleisuus Miehet Ylin Alin Naiset Julkaisemattomia tietoja HILMOsta Erot terveyspalveluiden käytössä - Ilmo Keskimäki 32 32

33 Terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset Terveydenhuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua - edellyttää lain toimeenpanoa Aluksi tarvitaan jonkin verran lisäresursseja - tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä Tulevina vuosina muun muassa laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, terveydenhuollon yhteistyö, ensihoidon kehittäminen ja terveyden edistäminen tuovat keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseen

34 Arvioituja kustannusvaikutuksia aikaan saavat Laatu ja potilasturvallisuus 0/- Potilastietojen käsittely 0/- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 0/- Iäkkäiden neuvontapalvelut 0/- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö 0/- Terveydenhuollon yhteistyösuunnitelma 0/- Perusterveydenhuollon yksikkö +/- Terveyskeskusten kehittämis- ja tutkimustoiminta +/- Ensihoitopalvelujen järjestäminen ja ensihoitokeskus lääkärihelikoptereineen +/- Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 0/- Hoitopaikan valinta +/0 Hoitotakuun täsmennys myös nuortenpsykiatriassa +/

35 Terveydenhuoltolaki - osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki Terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta

36 Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, yhteinen potilasrekisteri, hoitotakuu, erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki Kainuun kokeilulaki Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta

37 Sote-aluemalli

38 SOTE-aluemallin määräaikainen kokeilu Hallitus sopi helmikuussa 2010 alueellisten kokeilujen järjestämisestä jo ennen toimialan pysyvän lainsäädännön uudistamista Sote-alue: kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva alue, jossa integroidaan sote-peruspalvelut ja osa erityistason palveluista yhdeksi kokonaisuudeksi Kokeilun tarkoitus: saada täsmätietoa muutostarpeista sote-järjestämislakia varten tukea kuntia ja kuntayhtymiä mallin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa käynnissä olevissa muutosprosesseissa

39 Vaiheistus STM toteutti sisäisenä työnä nopean esiselvityksen, minkä pohjalta järjestämiskokeilun tavoitteet, kohteet ja muodot vielä täsmentyvät Kohteina esimerkiksi mielekkäät palvelukokonaisuudet tehokkaat ja laadukkaat palvelut, perustason aito vahvistaminen sote-yhtenäisyys erityisosaaminen etulinjassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet erva-yhteistyö Kumppaneita tai kriteereitä ei ole vielä sitovasti määritelty Kokeilulain tarve ratkeaa myöhemmin THL ja Kuntaliitto kiinteästi mukana toteutuksessa Kaste-rahoitus mahdollista, mutta ei edellytys osallistumiselle Kiinnostuneille kunnille ja kuntayhtymille seminaari

40 Ohjelmat ja kehittämishankkeet

41 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Julkistus syksy 2008 Ammattijärjestöjen vahva panos Sen jälkeen Hallituksen puolivälikatsaus Kentän kuuleminen Käytännön toimeenpanosuunnitelman täsmentäminen: seminaari

42 Perusterveydenhuollossa toteutuvalla hoidolla estettävissä olevan kuolleisuuden keskimääräinen vuotuinen muutos (%) tuloviidenneksittäin Miehet Naiset Alin Ylin Lähde: McCallum ym (ennakkotieto) Erot terveyspalveluiden käytössä - Ilmo Keskimäki 42

43 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteet Laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus Asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden parantaminen Osaavan työvoiman turvaaminen Johtamisen vahvistaminen ja johtamisosaamisen kehittäminen Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisy toiminnan perustaksi

44 terveyshyöty CCM vetoa ja pitoa potilas/kansalainen keskiöön

45 Palvelustrategiat Asiantuntija organisaatio Joustava yhtenäispalvelu Perusorganisaatio Asiakaskohtainen palvelu Kohdennettu erikoispalvelu Standardipalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Rutiinipalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Itsepalvelu Internet perustaksi Vaivaton Pikapalvelut Lähde: Antti Hautamäki

46 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Keinot Teema-alueet 14 osakeinoa 39 toimenpidettä Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaalija terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Perusterveydenhuollon vahvistaminen Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit

47

48 Palveluvaaka Kaikille avoin internet-sivusto joka välittää tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, tuottavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta ensisijainen kohderyhmä kansalaiset helppokäyttöinen, ymmärrettävä, luotettava tietolähde tiedot tuottajittain (osin myös kunnittain ja alueittain) tuo julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat samalle viivalle Julkistetaan Etunimi Sukunimi

49 Yksityistä lääkäriasemaa / hammashoitoa käyttäneiden kuntalaisten arviot vastaavan kunnallisen palvelun hoitamisesta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta syksyllä Vastausjakaumat luokittelulla neg. / neutraali / pos. arvio (* LÄÄKÄRIASEMA: HAMMASHOITO: kunn. palvelun hoito Palvelun hoito kunn. palvelun tärkeys Palvelun tärkeys kunn. palvelun saavutettavuus Palvelun saavutettavuus: % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % neg arvio neutr.arvio pos.arvio 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % neg arvio neutr.arvio pos.arvio *) Negatiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu huonosti hoidettu / ei tärkeä / saavutettavuus huono. Neutraali arvio: vastaava kunnallinen palvelu keskinkertaisesti hoidettu / ei vähän, ei paljon tärkeä / saavutettavuus keskinkertainen. Positiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu hyvin hoidettu / tärkeä / saavutettavuus hyvä.

50 Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta: reliikki, utopia vai kaikkien aikojen sosiaalinen innovaatio? Avainasemassa Yhteiskunnallinen arvokeskustelu, hallitusohjelma Rahoitus Selvitys valmistuu syksyllä 2010 Järjestämisvastuu Kuntarakenne Peruspalvelujen vahvistamisen ja osaamisen keskittämisen välinen tasapaino Asiakkaan / potilaan osallisuus: valta ja vastuu Sen minimitason määrittely, johon julkisen (verorahoitteisen) järjestelmän pitäisi aina yltää Etunimi Sukunimi