Ammatillinen korkeakoulutus, 5 opintopistettä Pekka Juntunen Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136
, KESTO 1 PV VASTUU: PEKKA JUNTUNEN, KAMK Yleinen sisältökokonaisuus johtamisesta ja esimiestyöstä Toimialakohtaistaminen: esim. toimialakohtaiset, pätevyysvaatimukset yms. Case: johtaminen ja esimiestyö Ydinvoimala-työmaalla Menetelmät: Opettaja: Materiaalit: Verkko- tai lähiluento ja verkossa oleva materiaali kehittämistehtävä opiskelijalle? Verkoston opettajat, esim. Pekka Juntunen, KAMK ja muut? Diasarja Linkkejä eri lähteisiin
Sisältö Esimiehen tehtävät Hyvä johtaminen Asenteet ja työmotivaatio Esimiesvalmiudet Päätöksentekotaidot Toimialakohtaiset pätevyysvaatimukset Laatujohtaminen Prosessijohtaminen Strategiajohtaminen Vuorovaikutusjohtaminen Case: johtaminen ja esimiestyö Ydinvoimala-työmaalla Linkkejä eri lähteisiin Kehittämistehtävä
Johtamisen teorioita Lähde: (https://www.ammattijohtaja.fi/liikkeenjohdon-johtamisteoriat)
Esimiehen tehtävät Asioista huolehtiminen on mm. Asiakaskontaktien suunnittelua Tavoitteiden asettelua Tulosten arvioimista Ihmisistä huolehtiminen on mm. Työntekijöiden tarpeista huolehtimista Henkilöstön kehittämistä Kannustamista
Esimiehen tehtävät työryhmän tarpeiden mukaan Tavoitteiden asettaminen työryhmille Yhteishengen luominen Kannustaminen Tiedonvälityksen varmistaminen Ryhmän kouluttaminen
Esimiehen tehtävät työtekijöiden tarpeiden mukaan Työntekijöiden kykyjen havaitseminen ja käyttö Kannustaminen ja palkitseminen Henkilökohtaisten ongelmien käsittely Työntekijän kehittäminen ja kouluttaminen
Haasteita esimiehelle Toiminta epävarmoissa oloissa Toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa Tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimukset Tuotannon asiakaskeskeisyyden osaaminen Jatkuvan muutoksen hallinta Asiakassuhteiden hallinta Kehittyminen
Yrityksen erityispiirteet ja johtaminen Yrityksen erityispiirteet Liikeidea Yrityksen tilanne Omien taitojen kehitystarpeet Oikea asenne tehtävään Asiakkaiden palvelu
Ennakoiva suunnittelu Menneen toiminnan analysointi Nykytilanteen arviointi Johtopäätöksien tekeminen Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen
Suunnittelu Käytettävä apunaan myös omia työntekijöitä Työntekijöillä on usein ns. hiljaista tietoa Suunnittelussa on kiinnitettävä huomio liikeideoiden kriittisiin menestystekijöihin
Organisointi Yrityksen tai sen jonkin osan luominen Jonkin asian käytännöllistä järjestelyä Tehtävät, vastuut ja valtuudet Tehtävien keskinäiset suhteet Erilaisten tapahtumien ja tehtävien järjestely
Organisoinnilla pyritään Saavuttamaan kustannussäästöjä Rajaamaan tehtävät Varmistamaan kaikkien osien toiminta samassa hengessä Tukemaan yrityksen liikeideoita ja yrityskuvaa
Työntekijöiden valinta Mitkä tiedot ja taidot ovat tärkeitä Ammattitaito Työntekijöiden määrä Oikeilla paikoilla Oikeissa tehtävissä Asiantuntijoiden käyttö Vastuu valinnasta on aina esimiehellä Oman organisaation sopiva henkilö
Työntekijöiden valinta Kilpailijan palveluksessa olevat Työvoimatoimisto Aikaisemmin palveluksessa olleet Koulut ja muut oppilaitokset Järjestöt Asiakkaat
Työntekijöiden valintaperusteet Pakolliset vaatimukset esim. Kielitaito, Koulutustaso, Ikä, Työkokemus Olisi hyvä vaatimukset esim. Tehtävässä tarvittavia taitoja, jotka voidaan hankkia tarvittaessa myöhemminkin Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että työntekijä on yhteistyökykyinen ja sopii mahdollisimman hyvin siihen työyhteisöön johon hänet valitaan.
Työntekijöiden ohjaaminen Välitöntä, esimies-työntekijä-suhteessa Välillistä, johtamisena tavoitteiden ja ohjeiden avulla Ohjauksen ja johtamisen on oltava kannustavaa ja kehittävää Työntekijöiltä on saatava hyväksyntä ja arvostus ohjaamiselle
Hyvä johtaminen Selvitettävä työntekijälle mitä häneltä odotetaan Sovittava toimenkuvasta Sovittava työn laadusta Selvitettävä liikeidea Selvitettävä kriittiset menestystekijät
Hyvä johtaminen Annettava työntekijälle mahdollisuus onnistua Autettava ongelmien selvittämisessä Annettava toimivaltaa Annettava vastuuta Tuettava työn toteuttamisessa Selvitettävä koulutus ja kehittämistarpeet Varmistettava tiedon saanti Luotava edellytykset työmotivaatiolle
Hyvä johtaminen Keskusteltava työntekijän kanssa hänen onnistumisesta Annettava tulostietoja Arvioitava suorituksia Keskusteltava seuranta- ja tulostiedoista Esitettävä työntekijää koskevat asiakaspalautteet
Hyvä johtaminen Palkittava työntekijä suoritusten perusteella Mitä työntekijä arvostaa? Palkkausta Päätöksenteko-oikeutta Etuja Tunnustusta Arvostusta Kiitosta Eteenpäin pääsyä
Hyvä johtaminen Kaikkien hyvän johtamisen kohtien onnistuminen on vaativa tehtävä Edellyttää esimieheltä innostusta ja uskallusta jatkuvaan, henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen työntekijöidensä kanssa
ASIAKKAAN MIELIKUVA YRITYKSESTÄ YRITYSKUVA TEKNINEN LAATU TOIMINNALLINEN LAATU
Esimiehen rooleja Häiriöiden käsittelijä Voimavarojen jakaja Keulakuva Esimies Yhdysmies Tietokeskus Tiedonvälittäjä Aloitteentekijä Neuvottelija
ESIMIEHEN ROOLIT IHMISSUHDEROOLIT - KEULAKUVA - ESIMIES - YHDYSMIES TIEDONKULKUROOLIT - TIETOKESKUS - TIEDONVÄLITTÄJÄ - TIEDOTTAJA PÄÄTÖKSENTEKOROOLIT - ALOITTEENTEKIJÄ - HÄIRIÖIDEN KÄSITTELIJÄ - RESURSSIEN JAKAJA - NEUVOTTELIJA
Esimiehen perusasenteet Antaa tärkeää tietoa, kun esimies pyrkii kehittämään itseään Vaikuttavat esimiehen tapaan toimia tehtävässään ja sitä kautta myös työntekijöiden käyttäytymiseen Asenteiden tiedostaminen luo myös pohjan omalle persoonalliselle johtamiskäyttäytymiselle
Asiantuntija-esimies painottaa Työtehtävien oikeaa suorittamista Yksityiskohtaista työntekijöiden opastusta Ohjausta Seurantaa Teknistä suoritustaitoa Työtehtävien suunnittelua Asiantuntija-esimies saa tuloksia Ammattitaidottomien tai muuten ohjausta ja seurantaa vaativien työntekijöiden kanssa
ESIMIESVALMIUDEN PERUSTA IHMISSUHDE-TAIDOT ALAN ASIANTUNTEMUS
Ihmissuhdetaitaja-esimies painottaa Työn itsenäistä hoitamista Työntekijöiden yrittämishalua Ilmapiirin luomista Ihmissuhdetaitaja-esimies saa tuloksia Ammattitaitoisten ja itsenäisesti työskentelevien työntekijöiden kanssa
ESIMIESVALMIUDEN PERUSTA ALAN ASIANTUNTEMUS IHMISSUHDE- TAIDOT
Asiakaskeskeinen toimintatapa Esimies tarkastelee yksikkönsä toimintaa ja kannattavuutta asiakkaan tarpeiden ja odotusten kautta Tuotantokeskeinen toimintatapa Esimiehen huomio kiinnittyy pääasiassa yrityksen sisäisiin asioihin
ASIAKASKESKEINEN TOIMINTATAPA TUOTTO KANNAT- TAVUUS PALVELUT TUOTTEET ASIAKKAIDEN TARPEET JA ODOTUKSET ESIMIES
Esimiehen etiikka Motivaatio ja halu esimiehen tehtäviin Yrityksen arvot Työpaikan kokonaisetu Tavoitetaso Asiakkaat Sitoutuminen Työntekijöiden arvostus Vastuu työntekijöille Vallan käyttö Vaikeat asiat Asioiden esilletuonti
Organisointi Organisointi on väline, jolla pyritään saamaan yrityksen resurssit toiminaan mahdollisimman tehokkaasti Organisointi voi keskittyä sisäisen toiminnan sujuvuuteen ja tehokkuuteen asiakkaiden tarpeisiin On otettava huomioon sekä asiakkaiden tarpeet että sisäinen tehokkuus
Organisointi Virallinen organisaatio Epävirallinen organisaatio Ryhmiä tai yksilöitä, jotka toimivat ja vaikuttavat riippumatta siitä, miten toiminnan virallisten suhteiden pitäisi sujua Epäviralliset yhteydet toimivat joskus tehokkaammin kuin virallinen organisaatio. Esimiehen tulisi tiedostaa nämä epäviralliset organisaatiot omassa työyhteisössään ja myös sen käyttömahdollisuudet
Virallisen organisaation täsmentämisen apuvälineet Organisaatiokaavio Eri toimien keskinäiset suhteet Ihmisten sijoittuminen Toimenkuvat ja tulostoimenkuvat Asema organisaatiossa Jäsenyys työryhmissä Toimivaltaluokat Organisaatiokäsikirja Ohjeita ja normeja Säätelevät organisaation toimintaa Esittävät työyhteisön pelisäännöt
Organisaatiomuodot Linjaorganisaatio Linja-esikuntaorganisaatio Toimintokohtainen organisaatio Matriisiorganisaatio Tulosyksikköorganisaatio Tiimiorganisaatio
Organisointi Organisaation rakenneratkaisu on aina tilapäinen Organisaatioita uusitaan jopa muutaman vuoden välein Ovatko muutokset tarpeellisia yksinomaan vaihtelun vuoksi? Onko organisaation uudistuttava uudistumisen vuoksi?
Ryhmätyön kehittymisvaiheet Tunnusteluvaihe Touhotusvaihe Keskinäisen kehun vaihe Tehokkaan työskentelyn vaihe
Motivoidun työnteon edellytykset On varottava tuhoamasta jo olevaa motivaatiota Oltava ensin itse motivoitunut työhönsä Huomattava työntekijöiden yksilöllisyydet Kysyttävä työntekijöiltään mikä heitä motivoi Palkittava hyvät työsuoritukset Arvioitava ja muutettava alaisten tehtäviä tarvittaessa Huomattava alaisten erilaiset motivaatiotekijät Tiedettävä, että motivoitumaan ei voi käskeä
Esimiehen ydintaitoja Ryhmätyön osaaminen Resurssien oikea suuntaaminen Seurantatiedon hyödyntäminen Työntekijöiden innostaminen Tuotannon johtaminen Analyyttiset taidot Vuorovaikutustaidot Toimeenpanotaidot Viestintätaidot
Viestintätaidot On tärkein tekijä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa Ihminen välittää kuvan omasta persoonallisuudestaan ja saa kuvan toisista ihmisistä Ihmisillä on runsaasti kokemusta viestinnästä Puhe -, luku- ja kirjoitustaidon kehittyessä viestinnän osuus ihmisen elämässä kasvaa Viestinnän kautta vaikutetaan toisiin ihmisiin
Päätöksentekotaidot Nopea päättäjä Hidas päättäjä Päätöksenteon jakaja Päätöksentekovaiheet Tavoitteiden määrittely Asiaa koskevan tiedon kerääminen Päätettävien asioiden luokittelu
Tehtävät valitustilanteissa Varmistaa, että palvelua koskevat valitukset ja häiriöt käsitellään asianmukaisesti Huolehtia, että yrityksen asiakaskontakteissa työskentelevät henkilöt hallitsevat myös häiriöiden käsittelyn
Päätöksen tekeminen on aina vallan käyttöä Oikein käytettynä valta lisääntyy Väärin käytettynä valta vähenee
LAATUJOHTAMINEN Laatujohtamisella tarkoitetaan johtamistapaa, joka perustuu asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja täyttämiseen sekä toiminnan jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen. On johtamismalli, jossa laatua pyritään hallitsemaan ja johtamaan strategisesti Laatujohtaminen ja ajattelu alkaa organisaation johdosta ja ulottua organisaation kaikkiin toimintoihin (kuten henkilöstöosastoon, myyntiin, markkinointiin) Laatujohtamisella pyritään löytämään taloudellista hyötyä, alentamalla kustannuksia ja kasvattamalla voittoja saavutetaan entistä kannattavampaa toimintaa Tavoitteena on asiakastyytyväisyyteen perustuva kilpailukyky ja yrityksen menestyminen
Laatujohtaminen Koska organisaatioissa resursseja on vain rajallinen määrä, on niiden keskityttävä niihin 20 prosenttiin asioista joilla saadaan aikaan 80 prosenttia hyödyistä Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että laatujohtaminen alkaa strategisesta suunnittelusta. Vision ja arvojen perusteella tunnistetaan menestystekijöitä ja niiden vaatimat toimintamallit, prosessit ja osatavoitteet Kun toimitaan näin, varmistetaan laatujohtamisen yhteys strategiaan, ja saadaan sille ylimmän johdon tuki 47 Pekka Juntunen 16.3.2017
Tulosjohtaminen Varmistetaan henkilöstön tuloshakuisuus Laatujohtaminen Johtaja vastaa laatujärjestelmän kehittämisestä Johtaja määrittää laatupolitiikalla kehittämistyölle suunnan ja strategian Johtaja motivoi ja valmentaa kehitystyöhön henkilöstön ja yhteistyökumppanit 48 Pekka Juntunen 16.3.2017
Johtamistyökalujen valinta Työkalut on tunnettava Tarkasteltava hyödyllisyyttä Laatujohtaminen lisää kilpailukykyä Laatujohtaminen parantaa kannattavuutta Laatujohtamistyökalun lisäksi tarvitaan tulosajattelua => Laatu on tie haluttuihin tuloksiin 49 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laatukustannukset Kun vain 5 % laatukustannuksista käytetään ennaltaehkäisevään toimintaan ovat laatukustannukset liikevaihdosta 23 % Kun 35 % laatukustannuksista käytetään ennaltaehkäisevään toimintaan ovat laatukustannukset liikevaihdosta vain 5 % Laatukustannukset liikevaihdosta % 23 20 17 14 11 8 5 Laadussa kannattaa panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan 5 10 15 20 25 30 35 % Ennaltaehkäisevän toiminnan kustannukset laatukustannuksista 50 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laatutason vaikutus pääoman tuottoon 40 32 32 35 36 36 35 30 25 20 15 10 10 18 15 17 10 13 21 13 21 12 20 16 19 A Kestokul. tavarat B Muut kul. tavarat C Pääomahyödykkeet D Raaka-aineet E Komponentit F Alihankinta 5 0 A B C D E F Korkea laatu Keskimääräinen laatu Alhainen laatu 51 Pekka Juntunen 16.3.2017
Tuotteen laatu ja kannattavuus Laadulla ja kannattavuudella on positiivinen korrelaatio myös riippumatta siitä, onko tuotteen hinta alhainen tai korkea suhteessa kilpaileviin tuotteisiin tai onko yrityksen markkinaosuus pieni tai suuri Pääoman tuotto on kuitenkin korkeampi silloin kun tuotteen hinta/laatu-suhde on korkeampi ja silloin kun yrityksellä on suuri markkinaosuus ja silloin kun yritys on tullut aikaisemmin markkinoille kuin kilpailijat 52 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laatu ja kannattavuus Yrityksen on pyrittävä tuotteen korkeaan laatuun, edulliseen hinta/laatu-suhteeseen, korkeaan markkinaosuuteen ja olemaan ajoissa markkinoilla Laatu, asiakastyytyväisyys ja yrityskuva Tyytyväiset asiakkaat kertovat tyytyväisyydestään tuttavilleen harvemmin kuin tyytymättömät asiakkaat => Huono maine leviää nopeammin kuin hyvä maine Asiakkaat eivät reklamoi läheskään kaikista huonoista kokemuksistaan => Siten yritys ei voi hyödyntää tehokkaasti asiakkaiden palautteita laadun parantamiseksi 53 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laatu, asiakastyytyväisyys ja yrityskuva Asiakkaat vaihtavat huonojen kokemusten takia yritystä Joka kymmenes valituksen tehneestä asiakkaasta palaa yrityksen asiakkaaksi ilman erityistoimenpiteitä Yrityksen olisi luotava mahdollisimman laajat mahdollisuudet huomauttaa yrityksen laatupoikkeamista Tuotteen laatu on riippuvainen toiminnan laadusta 54 Pekka Juntunen 16.3.2017
Hyvälaatuisen palvelun vaikutus asiakkaisiin Tuotteesta voi pyytää korkeampaa hintaa ilman, että ostajat kaikkoaisivat Vastaavasti hinnat voidaan pitää kilpailijoiden tasolla Markkinaosuutta voidaan kasvattaa laadun turvin Tyytyväinen asiakas Ostaa uudelleen Kertoo muille yrityksestä ja sen tuotteista Kiinnittää vähemmän huomiota kilpaileviin tuotteisiin Ostaa myös muita yrityksen tuotteita 55 Pekka Juntunen 16.3.2017
Ongelmien jakautuminen yrityksessä Yritysten ongelmista (Carrin, Littman) Noin 85 % johtuu huonosta johtamisesta Noin 15 % ongelmista johtuu työntekijöiden virheistä Laadun parantamisen lähtökohta Johtaja ymmärtää laadun merkityksen Johtaja toteuttaa laatujohtamista omassa työssään 56 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laadun parantaminen Pitkäjänteinen virheitä ennaltaehkäisevä toiminta Virheiden esilletuloa kannustava ilmapiiri Virheiden uusiutumista ei hyväksytä 57 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laadun parantamisen vaikutus Henkilökunnan tyytyväisyys Viihtyvyys Turvallisuus Osaaminen Kokemukset Sitoutuminen tehtävään ja yritykseen 58 Pekka Juntunen 16.3.2017
Laadun määritellyn vaikutus Huonosti määritelty laatu-käsite Laatukäsitteiden sekaannus Häiritsee kehittämistyötä Selkeästi määritelty laatu-käsite Antaa yritykselle yhteisen toimintamallin 59 Pekka Juntunen 16.3.2017
STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategia Strategia-sana tulee alunperin kreikankielisestä sanasta strategos, joka tarkoittaa sodan johtamisen taitoa Suurin osa strategian historiasta liittyy sodankäyntiin Sota- ja taisteluteorioissa toiminta jaetaan yleensä kolmeen tasoon Strateginen, Taktinen, Operatiivinen Strategisen johtamisen kehitys Pitkän tähtäyksen suunnittelu (PTS) 1950- ja 1960-luvuilla Strateginen suunnittelu 1960- ja 1970-luvuilla Strateginen johtaminen 1970-ja 1980-luvuilla Strateginen ajattelu 1980-luvun lopulta eteenpäin
Johtamismalleja
Mitä on Strategia Yrityksen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan valinta Pitkän tähtäimen päämäärien ja tavoitteiden määrittely Toimintatapojen valinta Johdon toimintasuunnitelma Voimavarojen jako tavoitteiden saavuttamiseksi
Sterateginen johtaminen Strategian lähtökohta on muuttuva maailma Strategia pitää sisällään sekä tavoitteet että toiminnan Kysymys on lukemattomien vaihtoehtojen valinnasta Kysymys on asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen Yrityksessä on tehtävä valinnat yhdessä Valinnat toteutetaan määrätietoisesti ja kurinalaisesti Yritys sopeutuu ympäristössä tapahtuviin muutoksiin Yritys muokkaa ja vaikuttaa ympäristöönsä
Sterategian ominaisuuksia Päähuomio on tulevaisuudessa: Miten varmistetaan, että yritys tekee tulosta huomenna On kaikkein tärkeimpien ja olennaisimpien asioiden etsimistä Edellyttää kykyä muodostaa suuresta asiamassasta näkemyksiä Edellyttää kykyä ajatella käsitteellisesti, abstraktisti On oltava hyvin konkreettinen ja käytännönläheinen Vastattava ensisijaisesti kysymyksiin MIKSI? ja MITÄ? Varmistavat, että tehdään oikeita asioita
Strategian ominaisuuksia Sisältö on tarkastelutaso- ja näkökulmakysymys Konsernin, tulosyksikön, liiketoiminta-alueen, valmistuspäällikön, työnjohtajan ja laitosmiehen strategian sisältö on erilainen Tehtävänä on erottua kilpailijoista Tekeminen edellyttää kykyä ja rohkeutta tehdä kompromisseja, ts. tehdä tietoista valintaa hyvienkin vaihtoehtojen välillä ja sanoa monille asioille myös ei Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on viisauden alku myös strategiatyöskentelyssä On kehitettävä tilanneherkkyyttä ymmärtämään, milloin tarvitaan pysyvyyttä, milloin joustavuutta On ikuinen kehitysprosessi
Epäonnistuminen strategiatyössä Ajankäyttö vähäistä Tiedot puutteellisia Taidot riittämättömät Näkemys Halu Rohkeus On hallittava Asiakkaiden tarpeita Kilpailua Resursseja ja/tai Verkostoja
Strategisen johtamisen menestystekijät Yrityksen strateginen arkkitehtuuri Sekä konserni- että liiketoimintastrategiat Koko henkilöstön strateginen osaaminen Vuorovaikutusjohtamisen sisäistäminen Ylimmät johtajat sekä strategeja että liidereitä Poliittisen johdon strategisen johtamisen taito Kilpailutaloudessa strateginen johtaminen on keskeisessä asemassa
Strateginen arkkitehtuuri Visio Arvot Elämäntehtävä Arvot Toimintaympäristö - Analyysit - Skenaariot Toiminta-ajatus - Strategiset bisnesalueet - Toimialan menestystekijät Synteesit - Ydinpätevyyspuu - SWOT Sisäinen tehokkuus - Organisaatio - Toiminnot - Talous Strategiatyöskentely on osattava sovittaa kunkin organisaatioportaan toimintojen ja henkilöiden tarpeiden mukaan Strategiset tavoitteet Strategioiden valinta Toimenpideohjelmat Pitkän tähtäyksen budjetti Strategioiden toteutumisen turvaaminen
VUOROVAIKUTUSJOHTAMINEN Toimintaympäristön muutosvauhti kasvaa Asiakkaat ovat yhä vaativampia Kilpailu kiristyy Poliittiset, taloudelliset, teknologiset, sosiaaliset ja ekologiset ympäristötekijät ovat yhä monimutkaisempia ja vaikeammin hallittavissa Samalla asioiden hallinta vaatii voimakasta yksinkertaistamista ja pelkistämistä => Tarvitaan vuorovaikutusjohtamista
Vuorovaikutusjohtaminen Ympäristön, yrityksen ja yksilön keskinäiset ja sisäiset vuorovaikutussuhteet lisääntyvät ja monimutkaistuvat päivä päivältä Kasvaviin osaamis- ja hallintavaatimuksiin vastataan vain verkottumalla lisää Tietotekniikka ja tietoliikenne mahdollistavat uudenlaisia ratkaisuja vuorovaikutussuhteiden hoitamiselle
Yrityksen ja ympäristön vuorovaikutus Yrityksen ja asiakkaiden välinen Yrityksen ja toimittajien välinen Yrityksen ja kilpailijoiden välinen Yrityksen ja muiden sidosryhmien välinen Yrityksen ja yleisten ympäristötekijöiden välinen poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset ympäristötekijät
Yrityksen sisäiset vuorovaikutussuhteet Organisaatioyksikköjen välinen Toimintojen välinen (prosessit) Tiimien välinen Tiimien sisäinen Esimiehen ja alaisen välinen Ihmisten välinen
Vuorovaikutusjohtamisen menestystekijät Pystyy vastaamaan ympäristössä tapahtuvaan kehitykseen On riittävän vahva teoriatausta tai perusfilosofia Pystyy tarjoamaan riittävän kokonaisvaltaisen systematiikan Pystyy yksinkertaistamaan liian monimutkaista todellisuutta Tuo johtamiseen uusia näkökulmia, tarkastelutapoja ja työkaluja On käytännönläheinen Organisaatio pystyy käyttämään riittävän laaja-alaisesti
PROSESSIJOHTAMINEN Business Process Management (BPM) Tarkoitetaan periaatteita ja sopimuksia, joilla prosessikokonaisuutta tai yksittäistä prosessia johdetaan yrityksessä tai organisaatiossa Ellei prosessia johdeta, ei tavoiteltuja tuloksia ole helppo saavuttaa
Prosessijohtamisen tavoitteet Hyvä taloudellinen tulos Asiakkaiden tyytyväisyys Korkea tuottavuus Oman henkilöstön tyytyväisyys
Prosessi On sarja toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen Sen avulla organisaatio kuvaa toimintojensa logiikkaa ja kehittää toimintojaan Siinä huomioidaan aina asiakkaiden tarpeet Sillä pyritään löytämään parhaat menettelytavat yksiköiden väliseen yhteistyöhön Sillä viedään strategia käytäntöön
Prosessin kehittämisvaiheet Tunnistaminen Kuvaaminen Vieminen käytäntöön Jatkuva parantaminen
Prosessijohtamisen hyödyt Parempi asiakastyytyväisyys pienemmillä kustannuksilla Vastuunjako ja toimintaohjeet selkeitä Henkilöstön motivaatio paranee Toimintaympäristön muutoksiin pystytään reagoimaan nopeammin Tulosten mittaaminen selkeämpää Analysointi helpompaa Jatkuva kehittäminen helpompaa
Prosessijohtamisen toteuttaminen Määritetään sisäiset asiakkaat = Prosessin seuraava vaihe Määritetään ulkoiset asiakkaan = Tuotteen tai palvelun ostaja Määritetään asiakkaiden toiminnot Määritetään ydinprosessit ja niiden tuottama lisäarvo asiakkaalle Asiakkaiden toiminnot ja ydinprosessit = organisaation prosessikartta Valitaan kehitettävät prosessit Ydinprosessien kehittämisellä keskitytään asiakaslähtöiseen toimintaan Lisäarvoa asiakkaalle tuottamattomiin prosesseihin ei hukata resursseja Valitaan prosessien mallinnustapa Mallinnetaan ensin prosessien nykytila
Prosessin mallintaminen Piirretään vuokaavio Liitetään vuokaavioon (dokumentit, Mittarit, Resurssit) Syntyy prosessin nykytilan kuvaus, ideat muutoksen toteuttamiseksi Kehitetään nykyisiä prosesseja Syntyy esitys parhaasta toimintatavasta, joka halutaan ottaa käyttöön Opetetaan henkilöstö käyttämään uusien prosessimallien toimintatapoja Prosessimalleihin liitetään mittarit suorituskyvyn seuraamiseksi Mittareita seuraamalla ennakoidaan tulevia muutostarpeita Määritetään asiakkaat, heidän tarpeensa ja vaatimuksensa Määritetään prosessin tavoitteet ja niille mittarit Syötteet, tuotteet ja palvelut Prosessikaavio Vastuut, roolit ja tehtävät
Case: johtaminen ja esimiestyö Ydinvoimala-työmaalla 90 16.3.2017
91 16.3.2017
92 16.3.2017
93 16.3.2017
94 16.3.2017
95 16.3.2017
96 16.3.2017
97 16.3.2017
98 16.3.2017
99 16.3.2017
100 16.3.2017
101 16.3.2017
102 16.3.2017
Vaatimusreferenssejä ISO 9001:2015 YVL A.3 Ydinlaitoksen johtamisjärjestelmä http://plus.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/saannosto/yvla-3 YVL A.5 Ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto http://plus.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/saannosto/yvla-5 IAEA GS-R-3 => GSR part 2 (julkaistu 30.6.2016) http://www-pub.iaea.org/mtcd/publications/pdf/pub1750web.pdf 103 16.3.2017
Kehittämistehtävä