Mussalon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa
5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulu tekee yhteistyötä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on koululla ja opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Koulu antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa käydään läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen 2
liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena on luoda kotkalaisille lapsille ja nuorille parhaat kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja hyvinvointia edistävät, turvaavat ja tukevat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria osallisuuteen sekä monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan. Opetustoimen vastuualueen lisäksi Lasten ja nuorten palveluihin kuuluvat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue, hyvinvointineuvolan vastuualue sekä nuorisotyön yksikkö. Hyvinvointineuvolan vastuualueeseen kuuluvat lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perheneuvola. Palveluita ohjaa yhteinen Lasten ja nuorten strategia, joten yhteistyö näiden palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on saumatonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueet (myös lastensuojelu) osallistuvat yhteiseen palveluiden suunnitteluun Kasva Kotkassa -työryhmässä. Tämän yhteistyön pohjalta on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan moniammatillisessa ja hallinnollisessa yhteistyössä. Yhteiset toimintamallit mahdollistavat hyvän tiedonkulun. Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukea koteja kasvatustyössä ja kertoa tarvittaessa tarjolla olevista lapsen oppimista ja koulunkäyntiä tukevista palveluista. Moniammatillisella ja -hallinnollisella yhteistyöllä pyritään vahvistamaan kotien hyvää arkea, tarjoamaan tukea riittävän varhain ja ehkäisemään syrjäytymistä. Vanhemmille kerrotaan kolmiportaisen tuen tukitoimenpiteistä, oppilashuollollisten palavereiden pitämisestä ja salassapitosäädöksistä. Mussalon koulussa oppilaan poissaoloja seurataan yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajan toivotaan ilmoittavan poissaolojen syyn mahdollisimman pian. Koulun taholta poissaolojen seurannasta vastaa luokanopettaja, joka kirjaa esim. päiväkirjaansa poissaolot päivittäin. Poissaolot merkitään lukukauden päätteeksi oppilashallinto-ohjelmaan. Oppilashuollon toiminnasta ja kouluyhteisön toimintamalleista (esim. KiVa-koulu) tiedotetaan koulun www-sivuilla sekä lukuvuoden alussa jaettavassa koulutiedotteessa. Oppilaisiin liittyvissä ongelmatilanteissa opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin ja huolehtii esim. erilaisiin oppilashuollollisiin palavereihin liittyvästä tiedottamisesta. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa toimitaan koulun pelastussuunnitelman ja kriisisuunnitelman mukaisesti. Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kielellinen ja kulttuurinen tausta. Yhteistyötahoina toimii mm. maahanmuuttajakuraattori ja tarvittaessa tiedotteita käännätetään ja palavereihin tilataan tulkki. Oppilaan arvioinnin yleisistä periaatteista tiedotetaan koulun www-sivuilla. Arviointiin liittyviä asioita käydään läpi myös vanhempainilloissa, luokissa sekä oppilaan ikätaso huomioiden opettajan ja oppilaan välisissä keskusteluissa. Jos huoltajilla herää kysymyksiä arviointiin liittyen, heitä kehotetaan ottamaan yhteyttä suoraan luokanopettajaan tai ko. aineen opettajaan. Oppilaan mahdollisuudesta saada tukea opinnoissaan kerrotaan koulun www-sivuilla, koulun tiedotteessa sekä vanhempainilloissa. Tukimuodoista ja niiden sisällöistä keskustellaan luokissa oppilaiden ikätaso huomioon ottaen ja opettajan ja oppilaan välisissä keskusteluissa esim. ennen tukiopetusta. 3
Huoltajat voivat osallistua kodin ja koulun yhteistyöhön osallistumalla vanhempainiltoihin ja vartteihin ja vanhempainyhdistyksen toimintaan sekä ottamalla suoraan yhteyttä opettajiin tai rehtoriin. Huoltajia informoidaan oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä yleisellä tasolla koulun wwwsivuilla ja koulun tiedotteessa sekä yksityiskohtaisemmin opettajan ja huoltajien välisissä palavereissa, jos asiat ovat ajankohtaisia. Hallinnollisiin käytänteisiin liittyvistä yleisistä periaatteista, huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkityksestä oppilasta koskevien ratkaisujen tekemisessä sekä yhteistyön merkityksestä kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa keskustellaan huoltajien kanssa yksittäisen oppilaan asioita koskevassa palaverissa. Koulu vastaa vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien järjestämisestä. Yleisperiaatteena on, että vanhempainvartit ja HOJKS-palaverit järjestetään syyslukukaudella. Vanhempainvartteihin kutsutaan kaikki huoltajat. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään kerran pääsääntöisesti kevätlukukaudella. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa muita palavereja yhdessä huoltajien kanssa. Luokkien huoltajat päättävät itsenäisesti vanhempaintoimikunnan toiminnasta ja toimintatavoista. Opettaja toimii linkkinä yhteistyössä ja osallistuu vanhempainyhdistyksen kokouksiin tilanteen mukaan. Mikäli oppilas tarvitsee opetukseen liittyvää tukea, toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kolmiportaisen tuen mukaisesti. Oppilashuollollisissa asioissa tukena toimii koulun oppilashuoltoryhmä, jonka toiminta on kuvattu kohdassa 5.2.3. Mahdollisissa kodin ja koulun yhteistyön ongelmatilanteissa käydään keskustelua ensisijaisesti opettajan ja huoltajien välillä. Sen jälkeen tarvittaessa otetaan yhteyttä rehtoriin ja etsitään ratkaisua yhteistyössä. Jos oppilaan asioista herää huoli koulussa, opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin. Jos katsotaan, että ongelmatilanteen ratkaisemisessa on hyvä hyödyntää koulun oppilashuoltoryhmän osaamista, opettaja keskustelee asiasta apulaisrehtorin tai rehtorin kanssa ja tarvittaessa asia viedään oppilashuoltoryhmään. Tästä tiedotetaan aina huoltajia. Koulussa noudatetaan kouluille tarkoitettua KiVa-ohjelmaa, jonka mukaisesti toimitaan mahdollisissa kiusaamistapauksissa. KiVa-käytänteistä tiedotetaan hankkeen sivuilla, joihin on linkki koulun sivuilta. KiVa-ohjelmasta kerrotaan myös koulun tiedotteessa. Koulun järjestyssäännöt on koulun www-sivuilla ja niitä käydään vuosittain luokissa läpi oppilaiden ikätasoa vastaavasti. Erilaiset koulun säännöt ja menettelytavat käydään luokittain vuosittain läpi. Huoltajille tiedotetaan asioista www-sivuilla sekä koulun tiedotteessa. Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden perehdyttämisestä. Henkilöstön perehdyttämisessä on keskeisenä työkaluna koulun perehdytyskansio, joka päivitetään vähintään lukuvuoden alussa. Syyslukukauden alussa koteihin jaetaan koulun tiedote, jossa kerrotaan tiiviisti keskeisimmistä yhteystiedoista ja menettelytavoista. 4
Koulun opetussuunnitelma, järjestyssäännöt sekä kuvauksia monista menettelytavoista on luettavissa koulun www-sivuilla. Asiasta tiedotetaan koulun tiedotteessa. 5.4.1 OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimisja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koulutyön sujumista. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö tukee kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelua ja toteuttamista. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan koulunkäynnin sujumista ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua siinä tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa otetaan huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä turvataan se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelystä otetaan yhteyttä huoltajiin ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua opettajan tai oppilashuoltoryhmän tarjoamana aikana omaa lastaan koskevaan palaveriin ja saada kopio kyseisen palaverin muistiosta tai siihen liittyvästä kolmiportaisen tuen suunnitelmas- 5
ta. Huoltajalle annetaan myös tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Perusopetuslain (642/2010) pykälät oppilashuolto (31a), henkilötietojen salassapito ja käsittely (40) sekä tietojensaantioikeus (41) ohjaavat erityisesti oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa on sovittu yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten, kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden, kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3. Koulun oppilashuoltotyöstä vastaa koulun rehtori ja sitä koordinoi ja kehittää säännöllisesti kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Rehtorin lisäksi ainakin laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja yläkoulussa oppilaanohjaaja kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Pedagogisen asiantuntijuuden tueksi kutsutaan tarvittaessa myös muita asiantuntijoita, kuten koululääkäri tai sosiaalitoimen työntekijä (lastensuojelu). Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Oppilaiden hyvinvointia tukevia toimintoja ovat myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta. Tulevaisuudessa tarvitaan oppilaiden hyvinvoinnin tueksi uusia ammattiryhmiä nuorisotoimen ja terveydenhuollon parista. Oppilashuolto osana yleistä tukea Yleisen tuen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulun opettajille ja muille koulussa työskenteleville, joten merkittävä osa oppilashuoltotyöstä tehdään virallisen oppilashuoltoryhmän ulkopuolella. Työskentelyssä korostuu aikuisen ja oppilaan välinen vuorovaikutus ja hyvän oppimisympäristön turvaaminen. Mussalon koulussa opettaja vastaa oppilaan koulutilanteen normaalista tarkkailusta ja vie tarvittaessa huolta eteenpäin. Oppilaan huoltajat ovat aina ensisijainen yhteistyökumppani. Opettaja arvioi tukitoimien kuten eriyttämisen, oppimaanohjauksen ja tukiopetuksen tarpeellisuutta ja laajuutta ennen mahdollista yleisen tuen jaksoa. Jos oppilaan katsotaan tarvitsevan yleisen tuen jaksoa, opettaja vastaa pedagogisen arvion laatimisesta. Opettaja on yhteydessä huoltajiin em. asioista ja arvioi tukitoimenpiteiden riittävyyden jakson päätteeksi. Oppilashuolto osana tehostettua tukea Tehostetun tuen toteuttamista varten koulussa pidetään moniammatillisia oppilashuoltopalavereita, joiden kokoonpano vaihtelee käsiteltävän asian mukaan. Näissä palavereissa suunnitellaan oppilaalle annettava tehostettu tuki ja laaditaan oppimissuunnitelma tuen toteuttamista varten. Laaja-alainen erityisopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laadintaa ja luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa yhteydenpidosta huoltajiin ja keskustelee heidän 6
kanssa tuen toteuttamisesta. Laaja-alainen erityisopettaja arvioi tuen riittävyyden yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Oppilaan asioissa voidaan kokoontua tarvittaessa joustavissa moniammatillisissa ryhmissä. Tällaisessa kokoonpanossa voi olla mukana esim. luokanopettaja, koulunkäyntiavustaja, aineenopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. Ryhmässä laaditaan tehostetun tuen jakson oppimissuunnitelma. Vastuuhenkilönä toimii tällöin laaja-alainen erityisopettaja, joka vastaa myös suunnitelman seurannasta yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Luokanopettaja vastaa yhteydenpidosta huoltajiin luokanopettaja. Jakson päätteeksi suunnitelman laatijat suorittavat jakson arvioinnin. Oppilashuolto osana erityistä tukea Oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluu arvioida koko koulun yleistä hyvinvointia ja suunnitella ennaltaehkäiseviä oppilashuollollisia toimenpiteitä. Toisena oppilashuoltoryhmän tehtävänä on oppilaan erityisen tuen suunnittelu ja siihen liittyvän pedagogisen selvityksen laatiminen. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan asiaa oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, johon kirjataan vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Muistiot arkistoidaan ohjeen mukaisesti. Koulussa toimii kaksi oppilashuoltoryhmää, joista toinen vastaa yleisopetuksen oppilashuollosta ja toinen pienryhmien oppilashuollosta. Yleisopetuksen oppilashuoltoryhmän kokoonkutsujana toimii apulaisrehtori ja pienryhmien oppilashuoltoryhmän kokoonkutsujana rehtori. Yleisopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Ryhmään kuuluu rehtori, apulaisrehtori, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, sekä asian esiin tuonut opettaja. Jos on kyse maahanmuuttajaoppilaasta, ryhmään osallistuu myös maahanmuuttajakuraattori. Tarvittaessa ryhmää voidaan täydentää ulkopuolisilla jäsenillä esim. perheneuvolasta. Luokanopettaja informoi huoltajia oppilasta koskevan huolen viemisestä oppilashuoltoryhmään. Huoltajille tarjotaan mahdollisuutta osallista ko. palaveriin ja mahdollisuudesta saada muistio palaverista. Pienryhmien oppilashuoltoryhmä toimii kuten yleisopetuksen oppilashuoltoryhmä, mutta kokoonpanolla rehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, vammaispalvelun työntekijä, sekä asian esiin tuonut opettaja ja ryhmän avustaja/avustajia. Koulupsykologi osallistuu tarvittaessa. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat ovat läsnä rehtorin lisäksi vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulukuraattori ja psykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja. Oppilashuoltoryhmän työskentelyyn osallistuvat voivat kertoa toisilleen vain sellaisia oppilasta ja hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Jokainen ryhmän työskentelyyn osallistuva vastaa omalta osaltaan siitä, mitä tietoja hän kertoo. Mikäli ryhmässä käsitellään muita salassa pidettäviä tietoja, tulee tähän olla huoltajan suostumus. 7
Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat siitä, että kirjaukset tehdään muistioon ja säilytetään asianmukaisesti lukitussa kaapissa. Pääsääntöisesti aloitteentekijänä oppilaan asian tuomisesta oppilashuoltoryhmään on luokan opettaja. Hän esittelee asian rehtorille tai apulaisrehtorille ja yhdessä päätetään asian eteenpäin viemisestä. Oppilashuoltoryhmät vastaavat osaltaan yleisen hyvinvoinnin seurannasta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Tärkein yhteistyökumppani tässä on koulun KiVa-tiimi, joka vastaa kiusaustapausten selvittämisestä. Yleistä ilmapiiriä seurataan normaalilla arkipäiväsellä tarkkailulla niin oppitunneilla kuin välitunneillakin sekä asioista keskustellaan vuosittain järjestettävissä vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa. Luokanopettaja vastaa poissaolojen seurannasta ja kirjaa esim. päiväkirjaansa poissaolot päivittäin. Poissaolot merkitään lukukauden päätteeksi oppilashallinto-ohjelmaan. Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa poissaolojen syy mahdollisimman pian. Mussalon koulun toimintaohjeet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi Koulussa noudatetaan KiVa-ohjelmaa, jonka toimintatapojen mukaisesti puututaan väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään. KiVa-ohjelman toimintatavoista vastaa rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi koulun KiVa-tiimi. Mussalon koulun kriisisuunnitelma äkillisten kriisien, uhka- ja vaaratilanteiden varalta Mussalon koululle on laadittu pelastussuunnitelma ja sen osana kriisisuunnitelma. Näissä suunnitelmissa kuvataan seuraavat asiat: o kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen o yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa o pelastussuunnitelman ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen o toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa o johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen o kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu o kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi KiVa-käsikirja ja pelastussuunnitelma löytyvät opettajien huoneesta. Suunnitelma päivitetään lukuvuosittain vähintään kerran. Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat suunnitelmien päivittämisestä ja pelastussuunnitelmaa käydään lukuvuosittain läpi henkilöstön kanssa. Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat myös työntekijöiden perehdyttämisestä ja tarvittavien harjoitusten järjestämisestä. 8
5.1.6 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat realistisia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Erityistä tukea saavan oppilaan opetukseen käytettävä aika jaetaan joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja, kuten viittomat tai kommunikaatiokansio. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja kehittäviä osaalueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. 9
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Toiminta-alueittain tapahtuvan opiskelun yleisinä tavoitteina ovat o oppilaan ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen kehittäminen, o kommunikaation löytäminen ja tukeminen, o oman kehon hahmottaminen ja myönteinen minäkuva, o oppilaan omatoimisuuden lisääminen ja hänen mahdollisuuksiensa löytäminen sekä o opittujen taitojen yleistyminen ja yleistäminen omaan elämään. Toiminta-alueet eivät muodosta yksittäisiä saarekkeita, vaan niitä tarkastellaan kokonaisuuksina. Yhdenkään toiminta-alueen kehitystä ei voi tarkastella tai harjaannuttaa irrallisena muiden alueiden kehittymisestä ja kehittämisestä. Tältä pohjalta on luontevaa, että keskeisiä laaja-alaisia menetelmiä ovat kokemuksellinen oppiminen, toiminnallinen oppiminen sekä strukturoitu opetus. 1. Motoriset taidot Motoristen taitojen tarkempana tavoitteena on kehon tuntemuksen, karkea- ja hienomotoriikan, tasapainon ja koordinaation, kestävyyden ja lihasvoiman ja kehon rytmin kehittäminen. 1.1. Kehon tuntemus o Oppilas tiedostaa oman kehonsa ja sen osat. o Oppilas hahmottaa oman kehonsa suhteessa ympäristöönsä (aikaan ja paikkaan) sekä toimintaan. o Oppilas tiedostaa erilaisia liikkumistapoja. 1.2. Motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus o Oppilas harjaantuu oman toimintansa ohjaamiseen. o Oppilas oppii monipuolisesti sekä karkea- että hienomotorisia perustaitoja. o Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen. 1.3 Tasapaino ja koordinaatio o Oppilas kontrolloi omaa kehoaan. o Oppilas oppii silmän ja käden/jalan koordinaatiotaitoja. 1.4 Kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen o Oppilas harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan. o Oppilas pyrkii ylläpitämään ja kehittämään peruskuntoaan. 1.5 Rytmi o Oppilas oppii käyttämään kehon rytmiä liikkeissään ja toiminnassaan. Motorisia taitoja kehitetään päivittäisissä oppimistilanteissa sekä erilaisten terapioiden (Sherborne yms.) avulla. Motoriikan alueella tehdään yhteistyötä oppilaiden kanssa toimivien fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa. 10
2. Kieli ja kommunikaatio Kielen ja kommunikaation alueen tavoitteena on oikean kommunikaatiomenetelmän löytäminen sekä kielellisen tietoisuuden, ilmaisujen ymmärtämisen ja itsensä ilmaisemisen, erilaisten kommunikaation keinojen, sekä kirjainten, sanojen ja lauseiden käytön harjoitteleminen. 2.1 Kielellinen tietoisuus o Symbolifunktion kehittyminen o Oppilas ymmärtää kommunikaation merkityksen ja voiman. o Oppilas ymmärtää kielen ja kommunikaation vuorovaikutuksellisen merkityksen. 2.2. Ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen o Oppilas harjoittaa puhe-elinten motoriikkaa. o Oppilas ymmärtää hänelle suunnattua kommunikaatiota. o Oppilas osaa tehdä kommunikaatioaloitteita sekä ylläpitää kommunikaatiotaan. 2.3 Kommunikaation keinot o Oppilas ymmärtää ja oppii tarvittaessa käyttämään vuorovaikutuksen tukena puhetta tukevaa ja / tai korvaavaa kommunikaatiomenetelmää. o Oppilas ymmärtää ja käyttää oppimiaan kommunikaatiomenetelmiä eri tilanteissa. 2.4 Kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistaminen ja käyttö o Oppilas ymmärtää puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien symboloivan merkityksen. o Oppilas laajentaa käsite- ja sanavarastoaan. o Oppilas hyödyntää puhuttua ja kirjoitettua kieltä omista lähtökohdistaan. Kieltä ja kommunikaatiota harjoitellaan monipuolisissa päivittäisissä tilanteissa ja ympäristöissä. Koska kieli ja kommunikaatio ei rajoitu ainoastaan puheen tukemiseen, opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet ja haasteet. Puheen tukena käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja/tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä- ja välineitä (esim. viittomat, BLISS, PIC-kuvat, AAC). 3. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen alueella keskeisinä kehitettävinä kohteina ovat vuorovaikutustaidot ja itsehallinnan taidot. 3.1 Vuorovaikutustaidot o Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. o Oppilas muodostaa katsekontaktin, havaitsee tilanteisiin liittyviä merkittäviä vihjeitä ja reagoi niihin. o Oppilas tunnistaa ja ilmaisee tunteita. o Oppilas etenee sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa omien edellytystensä mukaisesti. 3.2 Itsehallinnan taidot o Oppilas oppii tekemään valintoja erilaisissa tilanteissa. o Oppilas noudattaa sovittuja sosiaalisia sääntöjä. o Oppilas oppii sopeutumaan muutoksiin. o Oppilas oppii hallitsemaan ja kontrolloimaan omaa käyttäytymistään. 11
Tavoitteisiin pyritään harjoittamalla sosiaalisia taitoja aluksi aikuisen ja sitten lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa elämänpiiriä lähiympäristöstä asteittain laajentaen. 4. Päivittäiset toiminnot Päivittäisten toimintojen alueen tarkempina tavoitteina ovat oppilaan terveys ja turvallisuus, arkipäivän elämän taidot, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvät taidot sekä ympäristössä liikkumiseen liittyvät taidot. 4.1 Terveys ja turvallisuus o Oppilas toimii terveyttä ylläpitävällä tavalla. o Oppilas huomioi vaaratilanteet. o Oppilas oppii noudattamaan sääntöjä. 4.2 Arkipäivän elämän taidot o Oppilas oppii itsenäiseen ruokailuun liittyviä taitoja ja maistaa /syö erilaisia ruokia. o Oppilas oppii pukeutumiseen ja riisuutumiseen liittyviä taitoja. o Oppilas oppii henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä taitoja. o Oppilas noudattaa omaa päiväjärjestystään. 4.3 Asuminen ja vapaa-aika o Oppilas osallistuu päivittäisiin askareisiin (vaatehuolto, ruoanlaitto, siivous yms.). o Oppilas oppii soveltamaan omaksumiaan taitoja eri tilanteissa (koti, tilapäishoito, harrastukset). o Oppilas harjaantuu käyttämään vapaa-aikaansa mielekkäästi. 4.4 Ympäristössä liikkuminen o Oppilas harjaantuu liikkumaan omien kykyjensä mukaan. o Oppilas tutustuu eri kulkuvälineisiin ja eri ympäristöihin. Päivittäisten toimintojen taitojen oppiminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja siisteyskasvatustilanteisiin. Mahdollisuuksien mukaan oppilasta ohjataan osallistumaan myös kodin ja koulun askareisiin sekä hahmottamaan eri tiloja, liikkumaan niissä ja tutustumaan lähiympäristöön ja sen luontoon. 5. Kognitiiviset taidot Kognitiivisten taitojen alueella keskeistä on aistien stimulaatio, ongelmanratkaisu, toiminnanohjaus ja sen säätely, kielellinen ja motorinen jäljittely, syy-seuraus-suhteen oivaltaminen sekä luokittelu ja valintojen tekeminen. Lisäksi painotetaan leikkimisen taitoja ja toiminnallista oppimiskykyä. 5.1 Aistien stimulointi ja harjoittaminen o Oppilas aktivoituu käyttämään eri aistejaan. o Oppilas harjoittaa visuaalista tavoittelua ja ymmärtää objektin pysyvyyden 5.2 Ongelmanratkaisu o Oppilas havaitsee ja paikallistaa esineet/asiat ja ymmärtää niiden väliset suhteet. o Oppilas oppii käyttämään välineitä päämääräänsä pyrkiessään. o Oppilas ymmärtää esineiden väliset suhteet, käsittelyn ja hallinnan. 12
5.3 Syy- ja seuraussuhteet o Oppilas ymmärtää omien ja/tai muiden toimintojen seuraukset. o Oppilas ennakoi tulevia tapahtumia ja niiden järjestyksiä signaalien (esim. esine, kuva, ele) avulla. 5.4. Luokittelu ja valintojen tekeminen o Oppilas oppii luokittelemaan samanlaiset sekä erottelemaan erilaiset asiat / esineet o Oppilas oppii tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. 5.5 Leikkimisen taidot ja toiminnallinen oppimiskyky o Oppilas oppii leikkimään yksin ja pienissä ryhmissä. o Oppilas harjoittaa toiminnallista oppimiskykyään Oppimisprosessissa on keskeistä mallista oppiminen ja jäljittelytaitojen (kielellinen ja motorinen) kehittyminen. Oppilaille järjestetään monipuolisia arkipäivän tilanteita, joissa kognitiiviset taidot kehittyvät luonnollisissa yhteyksissä. Käytettyjä menetelmiä ovat esim. TEACHH ja LOVAAS. 13