Terveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä



Samankaltaiset tiedostot
Hevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010

Ylipainoiset hevoset - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta

Riittääkö laitumella syötävä?

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Sari Kajava, Annu Palmio

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

HEVOSEN PERUSRUOKINTA

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

HOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA

Muistiinpanot ovat valmiina

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

HEVOSESI ON MITÄ SE SYÖ MITEN SAAT TASAPAINOISELLA RUOKINNALLA HYVINVOIVAN HEVOSEN? Luento, , Cypis-talli, Espoo

Hevosen ruokinta ja terveys

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

Herne lisää lehmien maitotuotosta

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

SUOMENHEVOSEN TERVEYSONGELMISTA. Jalostuspäivät Rovaniemi Ritva Kaikkonen, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Oulun Hevosklinikka Oy

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

FRUKTAANIT HEVOSTEN REHUISSA. Milja Heikkinen Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos,

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Luonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VETERINARY. Ruuansulatushäiriöt

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?


RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää:

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Hevosen vatsaongelmat Erilaiset ähkytyypit, ripuli ja mahahaava; eli maa, taivas ja maailmankaikkeus!

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Aperehuruokinnan periaatteet

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

NURMIEN KASVURYTMI LAIDUNTAMISEN HAASTEENA

Nurmen lannoitusohjelmat

Transkriptio:

Terveellinen laidunruokinta MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä

Laiduntamisen edut hevosen kannalta Mikään muu rehu ei vastaa ominaisuuksiltaan hyvää laidunta Erinomainen ravintoainekoostumus ja rehun sulavuus Hyvä hygieeninen laatu Hyvä rehun maittavuus Laitumelta hevonen varastoi vitamiineja Laitumella voidaan täyttää noin 35% vuosittaisesta rehuntarpeesta Laitumen merkitys on suuri erityisesti imettäville tammoille ja varsoille Laiduntaminen on lähinnä hevosen luonnollista käyttäytymistä ja ravinnonhankintatapaa Mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen Rehua jatkuvasti tarjolla ja valikoitavissa Jatkuva liike hoitaa lihaksia ja jalkoja 2

Laiduntamisen terveydelliset edut Ruokintakertoihin perustuva ruokinta ja runsas määrä väkirehua altistavat monille hyvinvointiongelmille Tyypillisesti 3-4 ruokintakertaa vuorokaudessa ei vastaa hevosen luontaista syömisrytmiä Luonnollinen rytmi 10 15 syöntijaksoa, pieniä annoksia kuitupitoista rehua Hevosen ruuansulatuskanava sopeutunut sulattamaan jatkuvasti pieniä määriä Hevonen on pakotettu paastoamaan ruokintakertojen välillä Hevonen ei luonnostaan paastoa >4h Korsirehun syöttö tulisi olla lähestulkoon vapaata -> sisäruokinnassa ei välttämättä korjaa ongelmaa, ruokahalun heikkous, rehun haaskaaminen Vapaa korsirehu ja kilpahevonen (rotu?) 3

Laiduntamisen terveydelliset edut: Mahahaava Jopa 60-100% prosenttia valmennuksessa olevista hevosista Hevosen mahalaukussa on mahanesteen esim. suolahappo eritys jatkuvaa, koska hevonen luontaisesti söisi koko ajan Mahalaukusta osa on herkkää epiteeliä, jossa ei ole suojaavaa limakerrosta Normaalisti rehumassa puskuroisi suolahapon vaikutusta, mutta jos maha on tyhjä altistuu tämä alue haavaumille Myös valmennus altistaa Harvat ruokintakerrat, runsas väkirehuruokinta ja liian vähäinen korsirehun määrä altistavat Oireet epämääräiset ja moninaiset Laiduntavilla hevosilla oireileva mahahaava on harvinainen Hyvin sulavan ja maittavan rehun jatkuva saanti 4

Laiduntamisen terveydelliset edut: Ei väkirehua Energiapitoinen ruoka-annos sisältää paljon tärkkelyspitoista rehua viljaa Ruuansulatuskanavalla on rajallinen tärkkelyksen sulatuskapasiteetti Rehuannoksen suuri viljan määrä vaikuttaa -mahahaavojen syntyyn -ähkyjen esiintymiseen -paksusuolen happamoitumiseen -suoliston mikrobikantaan -käymistuotteiden syntymiseen -kaviokuumeriskiin -lannehalvauksen esiintymiseen -lihasongelmiin -kuidun sulatukseen ja B-vitamiinin tuotantoon 5

Laiduntamisen terveydelliset edut: Vähemmän ähkyjä Ruuansulatuskavan kiputilat tyypillisiä hevosille (sairastuvuus n. 5%) Sekä rehun laatu että määrä vaikuttavat - suolen sisällön kosteus - ph-arvo - osmolaarisuus - kaasun muodostus Riski viisinkertainen väkirehutasoilla 2.5-5 kg Ei laidunnusta tai muutos, 3X riski Ummetusähkyn riski jopa 30X! Huono ravitsemuksellinen (suuri ADF pitoisuus) tai hygieeninen laatu 2X riski Mikäli heinä on muuttunut useasti vuoden aikana 2X ja jos muutos on viimeisen 2 vkon aikana niin 5-10X Huom. Kaikki muutokset lisäävät riskiä myös laitumella! 6

Laiduntamisen ongelmat ja haitat Laiduntaminen ei toki ole pelkästään positiivista ja ongelmatonta Laidunruokinta ei sovi kaikille hevosille esim. luonne, oriit Erilaiset iho-oireet mm. rivit, rohtumat, kesäihottuma ovat tyypillisiä Vammat, haavat, loukkaantumiset Loiset Laidunruokinnan kytkennät aineenvaihduntasairauksiin - Lihominen, rasvoittuminen - Kaviokuume - Lihasongelmat - Insuliiniresistenssi - Metabolinen oireyhtymä - Grass sickness 7

Laidun ja lihavuus Hyvälaatuisella ja tuottoisilla laitumilla hevoset lihovat helposti Laitumen kasvu on etenkin keväällä hyvin nopeaa ja joutilaankin hevosen syöntipotentiaali on suuri Ylipaino, rasvan epänormaali kertyminen kaulaan ja hännäntyveen, alttius kaviokuumeelle kasvaa Lihavuus aiheuttaa aineenvaihduntaongelmia Hevonen saattaa olla insuliiniresistentti eli insuliini ei toimi normaalisti veren sokeria alentavana 1) Insuliiniresistenssi 2) Lihavuus tai epänormaalit rasvakertymät 3) Kaviokuumeet -> metabolinen oireyhtymä (II-tyypin diabeteksen kaltainen tila) 8

Laidun ja lihavuus kg 620 600 Niukka laidun Elopaino, kg Hevoset lihoivat toukokuun lopusta syyskuun alkuun 50-115 kg runsaalla laitumella!! 580 560 540 Runsas laidun Niukalla laitumella keskimääräinen painon lisäys oli 31 kg. 520 500 Touko Heinä Elo Syys 9

Laidun ja lihavuus kg Elopaino, kg 620 600 580 560 Ero ryhmien välille muodostui alkukesällä Niukka laidun Runsas laidun 540 520 500 Touko Heinä Elo Syys 10

Laitumen hoidossa huomioitavaa Laidunnus on aloitettava keväällä mahdollisimman aikaisin mieluiten toukokuun puolessa välissä Laidunalan lohkotus (vähintään 3 lohkoa) on erittäin tärkeää sekä ripeä siirto lohkolta toiselle Jos mahdollista, keväällä laidunpaine saisi olla loppukesää suurempi Puhdistusniitto vähintään kerran kesässä Lannoitus VÄLITTÖMÄSTI puhdistusniiton tai lohkon vaihdon jälkeen Jatkuva seuranta tärkeää Laitumen mitoitus riippuu erittäin paljon käytössä olevan laidunalan tuotosta esim. Viljelty 2. satovuoden laidun, 4.5 ha kolmessa lohkossa 10 tammaa, 1 lohko niitetty rehuksi alkukesällä, lannoitus 130 kg N Alkukesästä liikaa satoa ja hevoset lihoivat Keskikesällä sopivasti Loppukesästä hevoset taas lihoivat 11

Nurmirehujen sokeri Nykyiset nurmiheinäkasvilajikkeet sisältävät paljon sokeria -> jalostus keskittynyt nautakarjan rehustukseen, talven kestävyys, ilmasto Sokeri on erinomainen ja helposti hyväksikäytettävä energianlähde Sokeri parantaa rehujen maittavuutta Hevosen ruuansulatuskanava on erikoistunut hiilihydraattien (joihin sokerikin kuuluu) hyödyntämiseen Useimmat sokerit sulavat täydellisesti hevosen ruuansulatuskanavassa Joillekin hevosille liika sokeri rehussa kuitenkin aiheuttaa ongelmia 12

Mitä ovat sokerit? Sanalla sokeri, kuvataan yleensä rehun vesiliukoisia hiilihydraatteja Varastohiilihydraatit fruktaani ja tärkkelys ovat yhtä ongelmallisia hevosen kannalta =SOLUNSISÄLLYSHIILIHYDRAATIT Kun nurmikasvit tuottavat sokeria yli sen kasvuun tarvittavan määrän, se varastoituu fruktaanina ->kasvutekijät Yleensä rehuanalyysin sokerimääritys sisältää sekä yksinkertaiset sokerit että fruktaanin ei pystytä erottamaan Nurmikasvit eivät juuri sisällä tärkkelystä, mutta hevosen muu ruokinta tulee ottaa huomioon kun mietitään hiilihydraattien kokonaissaantia (viljat) 13

Mikä tekee sokerista haitallisen? Suurina määrinä nautittuna osa solunsisällyshiilihydraateista ohittaa ohutsuolen sulamattomina Fruktaania ei pystytä sulattamaan entsymaattisesti ja se virtaa sulamattomana paksusuoleen, fermentoituu nopeasti ja tuottaa maitohappoa -> suolen happamoituminen -> ongelmia! Paksusuolessa alkava maitohappokäyminen synnyttää toksiineja ja amiineja, jotka verenkiertoon joutuessaan aiheuttavat hevoselle kaviokuumeen Herkkyydessä yksilöiden välillä eroa, ponit erityisen herkkiä 14

Nurmirehujen haitallisen korkeat sokeripitoisuudet Viime vuosina raportoitu hevosten kaviokuumeongelmia entistä useammin Sekä sisä- että laidunruokinnassa Korkeat rehujen sokeripitoisuudet ovat osatekijöinä - lihavuuden - insuliiniresistenssin - fruktaanin kautta Tähän suuntaukseen vaikuttavia syitä on varmasti useita: - ympäristövaikutukset - hoito - rehun ominaisuudet - hevonen itse? 15

Sokeripitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä (1) Ympäristön lämpeneminen, muuttuneet kasvuolosuhteet Kuivuus Märkyys Kuuma Kylmä Valo Ravinteiden puute Kasvinjalostus suosii lajikkeita joilla hyvä talvenkestävyys, samalla tehdään epäsuoraa valintaa kohti korkeampia sokeri- ja fruktaanipitoisuuksia Lannoitustasot hevosnurmituotannossa matalia, koska halutaan hillitä RVpitoisuuksia Ns. luomuheinä, luonnon laitumet Kaikki mikä aiheuttaa kasville stressiä, lisää kasvin sokeripitoisuuksia Kun kasvi kasvaa optimaalisissa olosuhteissa se kuluttaa kasvuun yhtäpaljon sokeria kuin fotosynteesi tuottaa 16

Sokeripitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä (2) Nurmen kasvuasteen vanhetessa sokeripitoisuudet nousevat -> kasvi kerää varastoravintoa erityisesti korsiin. Alhainen lannoitustaso Keväällä ja syksyllä korkea kun ilma viileää Myös vuorokausivaihtelua Kasvilaji vaikuttaa - Timoteissa korkea erityisesti keväällä - Niittynurmikassa ja ruokonadassa matalampi Entäs rikkaruohot? Voikukassa paljon, kuloheinissä paljon! 17

Joku sairastuu, joku ei Hevosten herkkyys sokerille ja siten riski sairastua on yksilöllinen Riskitekijöitä ovat kuitenkin rotu: ponit, suomenhevonen?, lihavuus, aikaisempi sairaushistoria Jopa jalostus saattaa saada aikaiseksi entistä herkempiä hevosia, lihasongelmilla on yhteys nopeuteen Raja-arvot sokeripitoisuuden suhteen vaikeita määrittää yksilöllisen sietokyvyn takia Herkille suositus < 100 g sokeria kg/ka Muut 100-150 (200?) g kg/ka Ei voi taata etteikö joku sairastuisi näilläkin pitoisuuksilla Sokeripitoisuutta voi vähentää liottamalla ANALYYSI! 18

Hallintakeinot? Sokeripitoisuuksia on vaikea hallita, koska vaikuttavia tekijöitä on paljon Nurmien hyvä hoito, hyvät vesiolosuhteet Kasvupotentiaaliin nähden riittävä lannoitus Korjuu riittävän aikaisin vältetään korsiintunutta kasvustoa Niittoajan valinta, tosin ennustus sokeripitoisuuden suhteen voi olla vaikeaa Herkillä hevosilla yölaidunnus, laidunajan rajoittaminen, kuonokoppa? Huomioidaan kausivaihtelut keväällä korkeat, syksyn hallayöt Laitumet pidetään lyhyinä ja lehtevinä, joko riittävän suurella laiduntiheydellä tai puhdistusniitoilla 19

Kiitos kuuntelijoille! 20