Ennakkoarviointi 1 (5) Asia suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta OVALA Valmistelijat valmistelun vastuuhenkilön/ -henkilöiden nimi, nimike ja tulosyksikkö Virpi Mattila, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, Suomenkielinen varhaiskasvatus Päivämäärä 6.2.2017 Muut valmisteluun osallistuneet esim. asiantuntijat, järjestetyt asiakasarviointitilaisuudet Arvioitavan asian kuvaus ja taustat (lyhyesti) Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä valmistellut työryhmä (suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan päätös 3.11.2016 18), palvelualueiden aluepäälliköt ja konsultoivat erityislastentarhanopettajat Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen uudistaminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavaan lainsäädäntöön on tullut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Uudet normitasoiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on otettava käyttöön elokuussa 2017. Niissä painotetaan inklusiivista toimintamallia, jossa mm. tuki tuodaan lapselle heti, kun tuen tarve havaitaan. Varhaiskasvatuspalveluilta edellytetään enenevässä määrin joustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti erilaisiin muutoksiin sekä myös parempaa tuottavuutta. Muutosten myötä varhaiskasvatuksen kasvun ja oppimisen tuen prosessit ovat jo osin muuttuneet sekä muuttumassa ja sillä on vaikutusta esimerkiksi henkilöstön työtehtäviin. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen on tarpeen uudistaa siten, että vastataan muutoksiin ja resurssit saadaan käytettyä tehokkaammin ja laaja-alaisemmin.
Ennakkoarviointi 2 (5) Vaikutusnäkökulmat Vaihtoehto 0 Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen käytäntöjen jatkamien nykyisellä toimintatavalla Vaihtoehto 2 Tehdään ehdotetut muutokset lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseen Asukkaat ja palvelut + Osa asiakkaista saa vahvaa tukea, heille saattaa kohdentua useampia rakenteellisia tukitoimia samanaikaisesti (tehostetun tuen ryhmä + avustajapalvelu) + Vahvaa tukea toivovat ja sitä lapselleen saavat vanhemmat ovat tyytyväisiä tuen järjestämiseen + Integroituja ryhmiä on runsaasti - Tuki ei jakaudu tasapuolisesti tarvitseville - Tuki keskittyy osaan varhaiskasvatusyksiköistä - Lapsi voi joutua vaihtamaan paikkaa tuen tarpeen vuoksi, jopa vain yhden vuoden ajaksi ennen kouluun siirtymistä - Kun tuki järjestetään erillisessä ryhmässä, vanhemmat voivat pelätä lapsen leimautumista - Palvelutarjonta on eriytynyttä - Konsultoiva erityislastentarhanopettaja ei tule vanhemmille tutuksi, koska he tapaavat häntä niin harvoin - Prosessien hitaus, tuen kohdentamisesta päättäminen ja sen toteutuminen vie aikaa + Tuki tuodaan lapsen luo, mikä vähentää ryhmävaihdoksia ja mahdollistaa pysyvämmät hoitosuhteet + Yhä useampi lapsi saa tarvitsemaansa tukea ja erityislastentarhanopettajan palveluja + Tuki tavoittaa lapsen nopeasti, tuen rakenne on jo olemassa ja parhaimmassa tapauksessa ennaltaehkäisevänä muodossa + Ennakoiva vahvempi pedagoginen tuki ehkäisee tuen tarpeen ilmenemistä + Erityislastentarhanopettaja tulee nopeammin tutuksi vanhemmille, kun on useammin tavattavissa ja osallistuu tarvittaessa esimerkiksi lapsen vasukeskusteluun + Erilaisuuden sieto lisääntyy, sen kohtaamisesta tulee arkipäivää useammissa ryhmissä + Joustavat ryhmärakenteet ja tuen joustavat järjestelyt - Integroitujen ryhmien palveluverkko harvenee - Osa lapsista saattaa joutua vaihtamaan ryhmää tai varhaiskasvatuspaikkaa muutoksesta huolimatta - Toimintakulttuurin muutos voi aiheuttaa osalle vanhemmista kokemuksen, että heidän lapseltaan vähennetään tukea - Siirtymävaiheessa tuen uudelleen voi olla haasteellista joidenkin lasten osalta Verkostoyhteistyön jatkuvuus esim. lasten kuntoutuspalveluihin on varmistettava Erityislastentarhanopettajan tuen kohdentaminen kaikkiin varhaiskasvatusmuotoihin on varmistettava (kunnalliset ja ostopalvelupäiväkodit, ryhmäperhepäivähoito ja perhepäivähoito hoitajan kotona)
Ennakkoarviointi 3 (5) Resurssit ja johtaminen + Henkilöstö voi jatkaa nykyisissä tehtävissä - tukemisen käytännöt eivät muutu + Erityis- ja integroiduissa ryhmissä on vahvasti koulutettu ja osaava henkilökunta ja ryhmät ovat pieniä + Konsultoiva erityislastentarhanopettaja/päiväkodin johtaja työparimalli - Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteuttaminen on hankalaa nykyisellä toimintamallilla, esimerkiksi inkluusio ja lapsen tukeminen välittömästi tuen tarpeen ilmetessä - Lasten välitön tukeminen viivästyy, kun odotetaan muualta tulevia tukitoimia tai lapsen siirtymistä tuen piiriin - Vastuu tuen antamisesta on joissakin tilanteissa epäselvää, se voi jäädä esimerkiksi yksinomaan lapsen avustajalle - Erityspedagogisen osaamisen resurssin jakautuminen on epätasaista, se kohdentuu vain osalle lapsista - Henkilöstön erityispedagoginen osaaminen ei laajene - Konsultoivilla erityislastentarhanopettajilla työaikaa kuluu siirtymisiin, joista on myös kustannusvaikutuksia + Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen johtamisrakenteet selkiytyvät + Henkilöstön pedagoginen osaaminen vahvistuu ja sitä jaetaan tehokkaammin yksikkötasolle + Joustavuus tuen järjestämisessä kasvaa + Työntekijöillä kynnys kysyä erityislastentarhanopettajan tukea on matala, kun erityislastentarhanopettaja on lähellä + Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen resurssien käyttö kohdentuu laajemmalle sekä suoraan kaikille lapsille + Väestövastuu-periaatteella huolehditaan tuen kattavuudesta ja ennakoivasta työskentelystä - Osaa henkilöstöstä muutos huolettaa, sitä vastustetaan ja voi sitä kautta vaikuttaa työmotivaatioon à voidaan hakeutua muualle, jolloin voi tulla henkilöstövajetta joissakin ammattiryhmissä - Resurssien tasapuolinen jako ei välttämättä toteudu, jos sen suunnittelu hajautetaan liian laajalle - Vammaisia lapsia tulee enemmän tavallisiin ryhmiin, on haaste työntekijöille - Perheet tarvitsevat tukea lapsensa varhaiskasvatusympäristössä tapahtuvien muutosten hyväksymiseen: asennemuokkaus, erilaisuuden sietokyvyn vahvistaminen - Integroitujen ryhmien resurssit voivat pienentyä erityislastentarhanopettajan tehtävien laajentumisen vuoksi - Nykyiset konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja resurssierityislastentarhanopettajan tehtävät muuttuvat, uuden tehtäväsisällön omaksuminen vie aikaa - Ryhmien muodostaminen voi muuttua entistä haasteellisemmaksi etenkin alueilla, joilla on paljon tuentarpeisia lapsia - Sisäisen kouluttajaresurssin käyttö voi hankaloitua Koulutustarve kasvaa, tarvitaan vahvaa kouluttautumista muutokseen ja sen johtamiseen eri tasoilla
Ennakkoarviointi 4 (5) Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys - Lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetukseen siirtymisen jatkumo ei toteudu, jos lapsi on siirretty toiselle alueelle tuen tarpeen vuoksi - Lapset ovat eriarvoisessa asemassa tuen saamisen suhteen, sosiaalinen kestävä kehitys ei toteudu - Tukea tarvitsevilla lapsilla riskinä on eriyttäminen, syrjäytymisriskin lisääminen - Kilpailukyky ja elinvoimaisuus heikkenevät, jos toiminnan kehittämisessä pitäydytään nykyisissä rakenteissa + Kuljetusmatkat lyhenevät ja taksikuljetukset vähenevät + Inkluusio lisää sosiaalista kestävyyttä + Toiminta tehostuu ja selkeytyy, kun tukeminen tapahtuu konkreettisesti lapsen omassa kasvuympäristössä ilman siirtymiä + Lapset ja vanhemmat oppivat hyväksymään erilaisuutta + Osaaminen vahvistuu, kilpailukyky lisääntyy + Vähentää ennakkoluuloja, pelkoja ja syrjiviä asenteita erilaisuutta kohtaan à suuntaa kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa ja ehkäisee syrjäytymistä + Kestävän kehityksen mukaisesti pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet (tuki omassa tutussa ryhmässä/ päiväkodissa) + Lisää kilpailukykyä, kun sekä kunnallisessa että ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa on monipuoliset, sujuvat ja helposti saavutettavat tuen järjestämisen toimintatavat Johtopäätökset Nykyisillä toimintakäytännöillä ei kyetä vastaamaan lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukemiseen kohdistuviin muutostarpeisiin. Muutoksia tukemisen rakenteisiin on välttämätöntä tehdä siten, että niiden vaikuttavuus paranee ja ne toteutetaan kustannustehokkaasti. Uudet järjestämisen periaatteet vastaavat varhaiskasvatustoiminnan muutostarpeisiin. Tukemisen järjestelyt ovat joustavia ja muunneltavia ja ne kohdistuvat kaikkiin varhaiskasvatuksessa oleviin lapsiin. Koko henkilöstön pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen lisääntyy. Muutostilanteessa on huolehdittava hyvästä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä henkilöstön riittävästä kouluttamisesta uusiin toimintakäytäntöihin.
Ennakkoarviointi 5 (5) Vaihtoehdot suhteessa Espoon arvoihin Asukas- ja asiakaslähtöisyys tuen järjestämisessä toteutuu epätasapainoisesti, osa asiakkaista saa paljon tukea, osa voi jäädä katveeseen. Toisaalta tuen järjestämissä pyritään olemaan asiakaslähtöisiä. Vastuullinen edelläkävijyys ei toteudu. Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen rakenteet ja käytännöt ovat olleet pitkään samansuuntaisia. Ne eivät enää vastaa toimintaympäristöstä tuleviin muutostarpeisiin. Oikeudenmukaisuuden tavoite ohjaa toimintaa, mutta esimerkiksi resurssien jakaminen ei kohdennu joka tilanteessa oikeudenmukaisesti. Tuen tarvetta koetaan olevan enemmän kuin siihen varattuja resursseja. Joustavat tuen järjestämisen rakenteet ja erityislastentarhanopettajan tuen kohdentaminen kaikille lapsille on asiakaslähtöistä. Lapsi saa tuen pääosin omassa kasvuympäristössään ilman siirtymiä. Toimintarakenteiden uudistaminen tutkimustietoa hyödyntäen altistaa koko henkilöstön uuden oppimiselle ja ennakkoluulottomuuden ja luovuuden lisääntymiselle. Kaikki osallistuvat lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen uudistamiseen. Muutos on myös rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Avoin vuorovaikutus valmisteluprosessissa ja muutosten toteuttamisvaiheessa on olennaista oikeudenmukaisen kohtelun näkökulmasta. Henkilöstöä koskevissa muutoksissa on erityisen tärkeää toimia yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Päätösehdotus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää hyväksyä kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutokset elokuusta 2017 alkaen. Päätösaikataulu 16.2.2017 Vaikutusten seuranta Vaikutuksia seurataan toimintakausittain suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtamisen rakenteissa. Seurannan tulosten pohjalta sovitaan jatkotoimenpiteistä.