Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen IHMIS- JA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen IHMIS- JA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asia: Varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muutokset alkaen Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valmistelijat: Titta Tossavainen, suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, Virpi Mattila, kehittämispäällikkö ja Anne Peltonen, erityissuunnittelija, Suomenkielinen varhaiskasvatus Muut valmisteluun osallistuneet: Suomenkielinen varhaiskasvatus: aluepäälliköt, asiantuntijat ja päiväkodin johtajia (18), Svenska Utbildning: asiantuntijoita ja päiväkodin johtajia (4), erityissuunnittelija Annika Latva-Äijö, Sivistystoimen esikunta, Niina Taipale kehittämisasiantuntija, Liikunta- ja nuorisopalvelut, Jaana Turunen, talousasiantuntija, Sivistystoimen talousyksikkö Päivämäärä: Nykytila Vaihtoehto 1 Varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön Asiakas / lapsi ja lapsen huoltajat Vanhemmat päättävät, miten laajasti heidän lapsensa käyttävät varhaiskasvatuspalveluja päivittäin ja kuukaudessa keskimäärin. Palvelujen käytöstä tehdään kirjallinen sopimus, joka vaikuttaa varhaiskasvatuksesta perittävään maksuun. Toimipaikoissa ja ryhmissä lapsia on vaihtelevasti päivän ja viikon aikana. osallistuvien lasten osalta varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista. Esiopetukseen liittyvässä var- Perheiden valinnanmahdollisuuksia rajataan. Varhaiskasvatukseen osa-aikaisesti tai osapäiväisesti osallistuvien lasten määrä kasvaa merkittävästi mahdollistaa joissakin tilanteissa näiden lasten keskittämisen samaan ryhmään, jossa kaikilla lapsilla on sama varhaiskasvatusaika. Varhaiskasvatusoikeuden muutostilanteissa lapsen ryhmä saattaa muuttua. osallistuvien lasten osalta varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen on edelleen haasteellista. On myös Vaihtoehto 2 Varhaiskasvatuslain muutoksia ei oteta käyttöön Nykytilanne vanhempien päättämismahdollisuuksissa pysyy ennallaan. Jotkut asiakkaat voivat haluta varhaiskasvatuslain mukaista 20 varhaiskasvatusta. osallistuvien lasten osalta varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen on edelleen haasteellista. Muista kunnista Espoossa sekä Espoosta muissa kunnissa olevien lasten varhaiskasvatuksen laajuuden Vaihtoehto 3 Varhaiskasvatuslain muutokset otetaan käyttöön, mutta kaikille lapsille oikeus vähintään 25 tunnin varhaiskasvatukseen Kotona olevat vanhemmat voivat valita lapselleen varhaiskasvatuksen enintään 25 tuntia viikossa. Osalla esiopetusikäisistä varhaiskasvatusaika lyhenee (esiopetus 20 t + varhaiskasvatus max 25 tuntia viikossa), mahdollistaa kuitenkin joustamisen eri viikonpäivinä. Varhaiskasvatuksen rajaaminen vähentää kotona olevien vanhempien lasten varhaiskasvatusaikaa, mutta ajan rajaaminen ja täsmen-

2 Palvelujen järjestäminen haiskasvatuksessa voi Espoossa olla myös kokopäiväisesti yli viisi tuntia päivässä. Näitä lapsia on 20 % suomenkieliseen esiopetukseen osallistuvista ja 16 % ruotsinkieliseen esiopetukseen osallistuvista. Palvelut järjestetään perheiden ilmoittaman tarpeen mukaisina. Neuvottelua varhaiskasvatuksen laajuudesta voidaan käydä tilanteissa, joissa on kyseessä lapsen etu. Varhaiskasvatuksen järjestäminen siten, että varhaiskasvatuk- pitempiä taukoja, jolloin lapsen ryhmään ja varhaiskasvatukseen sopeutuminen hidastuu. Kotona olevan vanhemman lapsi, joka on aiemmin ollut kokopäiväisesti varhaiskasvatuksessa, on enemmän kotona muun perheen kanssa. Perheiden tulee olla tietoisempia elämäntilanteen muutosten vaikutuksista lapsensa varhaiskasvatusoikeuteen. Esiopetusikäisten lasten perheiden tilanne voi mutkistua (esiopetus+ varhaiskasvatus max 8 tuntia/ päivä, jos varhaiskasvatusaika sijoittuu kaikille arkipäiville samanpituisena) Muista kunnista Espoossa sekä Espoosta muissa kunnissa olevien lasten varhaiskasvatuksen laajuuden osalta sovittava, minkä kunnan päätöksiä noudatetaan missäkin tilanteessa. Koskee myös yhteishuoltajuuden piirissä olevia kahdessa kunnassa asuvia lapsia. Kuntien välinen kilpailu: kuntaan/kunnasta muuttoon vaikuttava tekijä? Kunta päättää järjestämisen periaatteet eripituisen varhaiskasvatuksen osalta ja perheet voivat valita niiden puitteissa lapsensa varhaiskasvatusajan. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden tarkastaminen saattaa lisätä hallinnollista työtä. Riskinä kontrollin kasvu, jos osalta sovittava, minkä kunnan päätöksiä noudatetaan missäkin tilanteessa. Koskee myös yhteishuoltajuuden piirissä olevia kahdessa kunnassa asuvia lapsia. Kuntien välinen kilpailu: kuntaan/kunnasta muuttoon vaikuttava tekijä? Päätettävä, pitääkö perheille antaa mahdollisuus lain mukaiseen enintään 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Tällä hetkellä esimerkiksi osapäivähoidon maksu on määritelty 25 tunnin mukaan. täminen lisää lapsen paikalla oloa varhaiskasvatuksen aktiivisimpana toimintaaikana. Viiden tunnin päivittäisessä varhaiskasvatusajassa voidaan paremmin ottaa huomioon lapsen ikä (esim. alle 3-vuotiaat klo 9-14 ja 3 vuotta täyttäneet klo 8-13) Muista kunnista Espoossa sekä Espoosta muissa kunnissa olevien lasten varhaiskasvatuksen laajuuden osalta sovittava, minkä kunnan päätöksiä noudatetaan missäkin tilanteessa. Koskee myös yhteishuoltajuuden piirissä olevia kahdessa kunnassa asuvia lapsia. Kuntien välinen kilpailu: kuntaan/kunnasta muuttoon vaikuttava tekijä? Osaviikkoisten ja osapäiväisten lasten kohdalla määriteltävä paremmin, mitä päiviä ja kellonaikoja vanhemmat voivat valita lapsensa varhaiskasvatukseen. Osapäiväisten osalta määriteltävä päivän alkamisajan-

3 Henkilöstö sen tavoitteet toteutuvat kaikkien lasten osalta, on haasteellista etenkin osan viikosta varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta. Osapäiväiset (5 tuntia/pv) lapset sijoitetaan samoihin ryhmiin kokopäiväisten lasten kanssa, koska heitä on vähän ja he ovat paikalla eri aikoina vanhempien päätöksen mukaan. Henkilöstön ryhmiin sijoittuminen perustuu pääosin päivähoitoasetuksen mukaiseen lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun. Toiminta on suunniteltava siten, että kaikkien eri aikoina varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat vanhempien kanssa sovitun varhaiskasvatussuunnitelman mukaisena. yhteistyöstä perheiden kanssa ei saada sujuvaa. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen vaihtoehdot on määriteltävä siten, että varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat kaikkien lasten osalta. Toiminnan järjestäminen ja toimintatavan saadaan miettiä uudella tavalla. Varhaiskasvatukseen osa-aikaisesti tai osapäiväisesti osallistuvien lasten määrän kasvu mahdollistaa joissakin tilanteissa näiden lasten keskittämisen samaan ryhmään. Lasten ja vanhempien yhdenvertaisen kohtelun osalta määriteltävä, mikä on riittävä varhaiskasvatusaika perheen eri tilanteissa tai esimerkiksi lapsen kielen oppimisen kannalta. Päätettävä, miten lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen tai pienentäminen toteutetaan käytännössä, esimerkiksi kenellä on harkintaoikeus. Lapsiryhmien muodostaminen muuttuu ja siten myös henkilöstön ryhmiin sijoittuminen on suunniteltava uudella tavalla. Henkilöstön on edelleen huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat kaikkien eri aikoina varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta. Osapäiväisten lasten määrän kasvaminen saattaa antaa mahdollisuuksia osa-aikaiseen työhön sitä haluaville. Ryhmien muodostaminen pysyy nykyisenä, osa- ja kokoaikaiset lapset ovat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä. Päätettävä, jatketaanko esiopetukseen osallistuvien lasten mahdollisuutta osallistua esiopetuksen lisäksi kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Espoon kaupunginvaltuuston päättämä lasten ja henkilöstön välisen suhdeluvun soveltaminen muuttaa toimintakäytäntöjä lasten ja henkilöstön sijoittamisen osalta joka tapauksessa. Lapsiryhmien muodostaminen ja henkilöstön ryhmiin sijoittuminen on suunniteltava uudella tavalla. Varhaiskasvatuksen peda- kohta tarkemmin Espootasoisesti, jotta asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti. Toiminnan järjestäminen ja toimintatavan saadaan miettiä uudella tavalla. Tiukat ryhmärajat toiminnassa on arvioitava esimerkiksi miten toimitaan eri kokopäiväisiin ryhmiin sijoitettujen osapäiväisten lasten osalta, jotta varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat. On mietittävä henkilöstön käyttöä esimerkiksi keskipäivällä, kun osapäiväiset lapset eivät ole vielä lähteneet kotiin. Toimintojen uudelleen järjestäminen on sekä myönteinen että haasteellinen asia.

4 Talous Johtopäätökset Kun ryhmässä on osan viikosta tai osapäiväisesti varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, toiminnan suunnittelu on haasteellista. Osaamisen kehittäminen on säännöistä ja suunnitelmallista. Investointitarpeet suunnitellaan varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten mukaan olettaen, että merkittävin osa lapsista käyttää palveluja kokopäiväisesti. Käyttötaloudessa otetaan huomioon kunnan mahdollisuudet järjestää varhaiskasvatuspalvelut taloudellisesti ja tehokkaasti. Vanhemmilla säilyy laajat valintaoikeudet lapsensa varhaiskasvatusajan suhteen. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista niiden lasten osalta, jotka ovat varhaiskasvatuksessa osaviikkoisesti. Henkilöstön pedagoginen osaaminen ja toiminnan monimuotoinen suunnittelu korostuvat. Taloudellisesti toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena. Muutoksen ja osaamisen johtaminen korostuu alkuvaiheessa. Jos osapäiväisten lasten määrä kasvaa, investointeja ja päiväkotien tilaratkaisuja on mietittävä uudella tavalla ottaen paremmin huomioon lasten varhaiskasvatusajat. Tilojen käyttö voi tehostua. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset alenevat. Asiakasmaksutulot pienentyvät. Yksityisen hoidon kuntalisät tarkastettava, sillä lakisääteisen hoitorahan ja hoitolisän osalta Kela alkaa noudattaa uutta lainsäädäntöä lukien. Vanhempien valintaoikeuksia rajataan. Palvelujen järjestämisvaihtoehdot määritellään tarkemmin. Varhaiskasvatusoikeuden vaihtelun järjestäminen perheen tilanteen muuttuessa voi olla haasteellista lapsen pysyvien aikuis- ja kaveruussuhteiden säilymisen näkökulmasta. Toimintakäytännöt on uudistettava eri tasoilla. Se on sekä mahdollisuus että haaste varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä. Varhaiskasvatuksesta syntyviä kustannussäästöjä voidaan kohdentaa gogiikkaa on edelleen kehitettävä, jotta varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat kaikkien lasten osalta. Investointitarpeet pysyvät nykytasolla. Kustannussäästöjä on haettava muuta kautta. Yksityisen hoidon kuntalisät tarkastettava, sillä lakisääteisen hoitorahan ja hoitolisän osalta Kela alkaa noudattaa uutta lainsäädäntöä lukien. On määriteltävä, miltä osin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ei noudateta Espoossa. Lapsiryhmien muodostaminen ja henkilöstön ryhmiin sijoittuminen on suunniteltava uudella tavalla suhdelukumuutoksesta johtuen. Rajaus sinällään tuo säästöjä. Lisäksi saadaan säästöjä, mikäli osataan hyödyntää henkilöstön käyttöä tehokkaasti. Kaikilla lapsilla on lain minimiä laajempi oikeus varhaiskasvatukseen.

5 Vaihtoehdot suhteessa Espoon arvoihin enemmän tukea tarvitseville perheille tai muille kuntalaisille. Kaikissa vaihtoehdoissa yksityisen hoidon kuntalisät on tarkastettava, jotta varmistetaan yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset jatkossakin. Espoossa yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on merkittävä. Kaikissa vaihtoehdoissa haasteena on myös lapsikohtaisen osaviikkoisen varhaiskasvatuksen järjestäminen siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat. Toteuttaa kuntalaisten omatoimisuutta, rajaa asiakkaan valinnanvapautta. Edistää nykyisen kyseenalaistamista. Pitää valinnanvapauden nykyisellään, voi vähentää kuntalaisen omatoimisuutta. Rajaa osittain asiakkaan valinnanvapautta, toteuttaa kuntalaisten omatoimisuutta. Edistää edelläkävijyyttä palvelujen ennakkoluulottomassa kehittämisessä. Kaikissa vaihtoehdoissa on mahdollisuus edistää asukkaiden aktiivista osallistumista palvelujen kehittämiseen. Kaikissa vaihtoehdoissa palvelut tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kaikissa vaihtoehdoissa toimitaan avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.