Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 1 / 62 Kokoustiedot Aika 19.12.2016 maanantai klo 15:30-16:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Seppo Huhta Tiina Elo Christina Gestrin Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen, saapui klo 16.13 397 käsittelyn aikana Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo 16.31 404 käsittelyn aikana Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Mauri Suuperko Olli Isotalo Timo Kuismin Ari Konttas Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Kimmo Sarekoski Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja liiketoimintajohtaja teknisen toimen johtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri henkilöstöjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 2 / 62 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 20.12.2016 22.12.2016 Jouni J. Särkijärvi Mikko Hintsala Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 30.12.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 3 / 62 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 389 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 390 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 391 Varavaltuutetun eronpyyntö (Kv-asia) 6 392 Kirstin ja Viherlaakson koulujen hankesuunnitelman 7 muuttaminen tavoitekustannuksen osalta (Kv-asia) 393 1-4 Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat 10 muutokset ja lakkautukset vuonna 2017 394 Kaupunginjohtajan vuosilomasijaisen määrääminen 12 395 Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden arvonalentuminen 13 396 5 Vuoden 2016 marraskuun kuukausiraportti 15 397 Oikaisuvaatimus rakennusvalvontajohtajan viran (vakanssi 18 104001) määräaikaisesta täyttämisestä rakennusvalvontakeskuksessa 398 Valtuuston 7.12.2016 päätösten laillisuusvalvonta 24 399 Valtuuston 12.12.2016 päätösten laillisuusvalvonta 25 400 Vanhusneuvoston kahden varajäsenen eronpyyntö ja 26 täydennysvaali 401 Muuttolinnunmäki I, asemakaavan hyväksyminen, alue 27 117800, 51. kaupunginosa Lintuvaara (Kv-asia) 402 6-7 Haukilahti, asemakaavan muutoksen sekä 35 maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 230961, 14. kaupunginosa Haukilahti 403 8-9 Letikonkuja, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 42 sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 713500, 82. kaupunginosa Perusmäki 404 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 48 405 10 Otahalli Oy:n osakkeiden ostaminen 54
Espoon kaupunki Pöytäkirja 389 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 4 / 62 389 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 15.12.2016 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 390 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 5 / 62 390 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Mikko Hintsala.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 391 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 6 / 62 5139/2016 00.00.01.00 391 Varavaltuutetun eronpyyntö (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Janne Rantasen (PerusS&Sit.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt. Käsittely Päätös Selostus Asia käsiteltiin pykälän 405 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Varavaltuutettu Janne Rantanen (PerusS&Sit.) pyytää 1.12.2016 päivätyllä kirjeellään eroa luottamustehtävästään perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Janne Rantasen tilalle. Tiedoksi - Janne Rantanen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 392 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 7 / 62 5030/2016 10.03.02 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 96 5.12.2016 392 Kirstin ja Viherlaakson koulujen hankesuunnitelman muuttaminen tavoitekustannuksen osalta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Yrjölä, puh. 050 599 4076 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion hankesuunnitelmien muuttamisen siten, että hankkeiden tavoitekustannus on yhteensä 62 milj. euroa. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuusto 7.12.2015 175 Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen - Valtuusto 9.11.2015 157 Kirstin koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen Valtuusto on kokouksessaan 28.4.2008 päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeenneljään kilpailutuserään. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut, kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulu ja päiväkoti sekä Päivänkehrän koulu. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin neljännessä vaiheessa Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjauksen. Valmistumisajankohdat ovat Kirstin osalta 12/2018 ja Viherlaakson osalta 12/2019. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen 2017 investointiosassa hankkeille budjetoitu määräraha on yhteensä 55,7 milj. euroa. Hankkeiden tavoitekustannusta esitetään nostettavaksi 62 milj. euroon.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 392 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 8 / 62 Päätöshistoria Hankkeet on kilpailutettu kuluvan vuoden aikana. Hankkeista saadut tarjoukset ylittivät investointibudjetin. Syynä investointibudjetin ylittymiseen on muun muassa se, ettei kohteiden hankesuunnitelmien tavoitehintalaskelmissa ole voitu täsmällisesti arvioida tarjoajien hinnoittelemaa riskilisää elinkaarivastuun kantamiseksi. Peruskorjauksen kohde on myös laajentunut, kun Kirstin päiväkodin ja Viherlaakson koulun auditoriorakennuksen korjaukset on liitetty hankkeisiin. Hankkeiden jatkosuunnittelun yhteydessä todettiin, että päiväkoti ja auditoriorakennus kannattaa korjata osana peruskorjausta, mm. koska niillä on yhteinen talotekniikka peruskorjattavien osien kanssa. Tavoitekustannuksen noususta huolimatta hankkeiden toteuttamista pidetään kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtona. Mikäli korjauksen laajuutta lähdetään supistamaan tai rajaamaan, palveluntuottajan elinkaarivastuun sisältöön ja rajapintojen määrittämiseen sisältyy hallitsemattomia riskejä. Lisäksi kohteiden osittainen jättäminen korjausten ulkopuolelle sekä osien korjaaminen ja liittäminen elinkaarivastuuseen myöhemmin tulisi kaupungille todennäköisesti kalliimmaksi kuin peruskorjauksen ja elinkaariylläpidon kilpailuttaminen samassa yhteydessä kohteisiin kokonaisuudessaan. Asiassa on myös huomioitava hankkeiden aikataulun viivästymisestä kaupungille aiheutuvat lisäkustannukset. Mikäli hankkeiden toteuttaminen viivästyy, Kirstin siirtokelpoisen koulun vuokrasopimusta joudutaan jatkamaan, jolloin kaupungille aiheutuu jatkovuokrakaudelta arviolta vähintään 2 milj. euron ylimääräinen vuokrakustannus kuukausikustannusten ollessa n. 350 000 euroa. Koulurakennusten luovuttamisesta apporttina Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille ja kaupungin myöntämästä lainasta yhtiölle hankkeiden toteuttamista varten päätetään myöhemmin erikseen. Tämän jälkeen kaupungin tonttiyksikkö valmistelee kohteiden tontin maanvuokrasopimuksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy:n ja kaupungin välillä, sillä maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 5.12.2016 96 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion hankesuunnitelmien muuttamisen siten, että hankkeiden tavoitekustannus on yhteensä 62 milj. euroa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 392 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 9 / 62 Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 393 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 10 / 62 4988/2016 01.01.00 393 Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa uudet virat ja hyväksyy uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset liitteiden mukaisesti. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Sosiaali- ja terveystoimi, uudet virat ja toimet 2 Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi ja konsernihallinto, uudet virat ja toimet 3 Sosiaali- ja terveystoimi, virkoja ja toimia koskevat muutokset 4 Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi ja konsernihallinto, virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset Valtuusto hyväksyi 7.12.2016 Espoon kaupungin talousarvion vuodelle 2017. Nyt tuodaan päätettäväksi talousarvioon sisältyvät uusien virkojen ja toimien perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevien muutosten ja lakkautusten hyväksymiset. Vuoden 2017 talousarvioon liittyen esitetään kaupunginhallitukselle yhteensä 214 uuden viran ja toimen perustamista ja virkoja ja toimia koskevia muutoksia yhteensä 41. Esitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2017 ovat yhteensä 6,9 miljoonaa euroa ja vuositasolla 9,7 miljoonaa euroa. Kuten edellisinäkin vuosina, kohdentuvat uudet virat ja toimet erityisesti opetukseen ja varhaiskasvatukseen perustuen asukas- ja asiakasmäärän jatkuvaan kasvuun. Sivistystoimen esityksistä osa on vaihtoehtokustannuksia vuokratyövoiman käytölle henkilöstötarpeen muututtua pysyväksi erityisesti koulujen avustavissa tehtävissä. Sosiaalija terveystoimen esityksistä merkittävä osa perustuu Kirkkonummelle ja Kauniaisille myytävien palvelujen resursoimisesta. Sivistystoimi Sivistystoimeen esitetään 142 uutta virkaa ja toimea. Suomenkieliseen opetukseen esitetään 83 uutta ja ruotsinkieliseen opetukseen 11 uutta virkaa ja toimea perustuen oppilasmäärän kasvuun ja pysyvän avustavan henkilöstön tarpeeseen. Esityksistä 19 perustuu siihen, että Rinnekodin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 393 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 11 / 62 opetus siirtyy kaupungin järjestettäväksi elokuussa 2017. Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen esitetään 39 uutta virkaa ja toimea ja ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen neljää uutta virkaa ja toimea. Lisäksi sekä ruotsinkielisiin sivistyspalveluihin että kulttuurin tulosyksikköön esitetään kumpaankin yhtä uutta toimea. Liikunta- ja nuorisopalveluihin esitetään kolmea uutta toimea. Lisäksi sivistystoimessa esitetään seitsemää virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään 68 uutta virkaa ja toimea, joista 40 tarvitaan Kirkkonummelle ja Kauniaisille myytävien palvelujen resursoimiseen Espoon uudessa sairaalassa (38) ja perhe- ja sosiaalipalveluissa (2). Lisäksi perhe- ja sosiaalipalveluihin esitetään 26 muun uuden viran ja toimen perustamista palvelutarpeen kasvun vuoksi. Vanhusten palveluihin esitetään kahden viran perustamista, jolla vähennetään vastaavasti vuokratyövoiman tarvetta. Sosiaali- ja terveystoimessa esitetään yhteensä 27 virkaa ja toimea koskevaa muutosta, joista 14 liittyy toimialan pääkäyttäjätehtävien uudelleen organisointiin. Tekninen ja ympäristötoimi Tekniseen ja ympäristötoimeen esitetään kahden uuden viran perustamista. Toinen uusista viroista on talousarvion neuvottelutuloksen mukainen lisäys (ympäristötarkastaja). Yksi avoin toimi lakkautetaan. Nimikemuutoksia esitetään viisi. Konsernihallinto Konsernihallinnon konsernipalveluihin esitetään kahta uutta toimea. Lisäksi esitetään kahta virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 394 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 12 / 62 5195/2016 01.01.03 394 Kaupunginjohtajan vuosilomasijaisen määrääminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että kaupunginjohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa kaupunginjohtajan sijaisena toimii 27.12.2016 kaupunginsihteeri Jouni Majuri. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien sijaiset määrää kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n mukaan kaupunginhallitus. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 395 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 13 / 62 5135/2016 02.05.05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 89 12.12.2016 395 Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden arvonalentuminen Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Koskela, puh. 043 825 2599 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden arvoa Espoon kaupungin taseessa alennetaan 3 eurosta 2 euroon / kpl merkintähinnan muutoksesta johtuen. Espoon omistamien Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden tasearvo on tällä hetkellä 757 317 euroa. Alaskirjauksen määrä on 252 439 euroa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tiera Oy:n talouskehitys vuosina 2012-2015 Milj. euroa 2015 2014 2013 2012 liikevaihto 30,8 29,4 23,6 17,4 käyttökate 0,2-0,5-3,5 1,6 tilikauden tappio -1,2-7,9-5,9 0,0 muut pitkävaikutteiset menot 3,7 4,6 11,5 12,6 rahat ja pankkisaamiset 0,1 0,1 0,3 1,9 oma pääoma -10,9-9,8-2,0 4,0 pitkäaikainen vieras pääoma, 10,6 7,7 12,0 8,8 josta pääomalaina 4,9 4,9 1,5 0,0 lyhytaikainen vieras pääoma 11,9 17,1 12,8 6,7 vieras pääoma yht. 22,5 24,8 24,9 15,5 Yhtiön omistajina oli vuoden 2015 päättyessä 198 kuntaa, 43 kuntayhtymää ja 21 kuntien omistamaa osakeyhtiötä sekä Kuntaliitto. Liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut vuosina 2012-2015. Käyttökate kääntyi positiiviseksi vuonna 2015. Yhtiö on tuottanut tappiota viimeiset kolme vuotta. Oma pääoma kääntyi negatiiviseksi vuonna 2013. Vuonna 2014 alaskirjattiin 4,5 milj. euroa aktivoiduista kehittämismenoista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 395 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 14 / 62 Tilikauden 2015 lopussa oma pääoma oli -10,9 milj. euroa ja pääomalainoilla huomioituna oma pääoma oli -6,1 milj. euroa. Tarkastelujakson aikana yhtiön omaa pääomaa on vahvistettu osakeanneilla. Tiera hakee omistajapohjan laajenemista uusista kaupungeista ja kunnista Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi tulon ehtoja muutettiin ylimääräisen yhtiökokouksen yksimielisellä päätöksellä 12.10.2016. Uudet asiakkaat pääsevät Tieran palveluiden käyttäjiksi 1/10:lla asukaslukuun sidotusta osakemerkinnästä. Yhtiöjärjestyksen muutoksen taustalla on Tieran hallituksen näkemys strategisesta laajennustarpeesta omistuspohjassa. Sosiaali- ja terveyspalveluita ollaan kansallisesti irrottamassa kuntapohjasta ja siirtämässä maakuntien hoidettaviksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden poistuessa kaupunkien ja kuntien palvelutarjonta pienenee ja samalla pienenevät myös niiden ICT- ja palveluhankinnat. Tieran menestyminen uudessa toimintaympäristössä edellyttää sitä, että yhtiön asiakaspohja laajenee ja palveluiden tarjonta monipuolistuu. Yhtiöjärjestyksen muutoksella on ollut positiivisia signaaleja Kuntien Tiera Oy:n omistajapohjan laajentumiselle. Tieran osakkeen merkintähinta on tällä hetkellä 2 euroa/osake. Espoon kaupungin taseessa Tieran osakkeet on merkitty hintaan 3 euroa/osake. Espoon omistamien osakkeiden tasearvo on tällä hetkellä 757 317 euroa ja arvon alentamisen jälkeen 504 878 euroa. Alaskirjauksen määrä on 252 439 euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 12.12.2016 89 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden arvoa Espoon kaupungin taseessa alennetaan 3 eurosta 2 euroon / kpl merkintähinnan muutoksesta johtuen. Espoon omistamien Kuntien Tiera Oy:n osakkeiden tasearvo on tällä hetkellä 757 317 euroa. Alaskirjauksen määrä on 252 439 euroa. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 396 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 15 / 62 5689/2015 02.02.02 396 Vuoden 2016 marraskuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 siirtää selostusosassa kuvautin perustein maanhankinnan investointimäärärahasta (92) 3,6 milj. euroa teknisen ja ympäristötoimen esikunnan (49) käyttötalouden määrärahoihin, 2 merkitsee tiedoksi vuoden 2016 marraskuun kuukausiraportin. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Vuoden 2016 marraskuun kuukausiraportti Talousarvion muuttaminen Valtuusto hyväksyi 23.5.2016 kokouksessaan vuoden 2016 maanhankinnan investointimäärärahaan 10 milj. euron lisäyksen. Lisäys kohdennettiin mm. metron sisäänkäyntien tarvitsemien alueiden hankintaan sekä luovutettaviksi tulevien tonttien esirakentamiseen, joista yksi kohde on Matinkylän C-tontin louhinta. Tontin louhintakustannukset eivät tarkemman kirjanpitolain tulkinnan mukaan lukeudu maanjalostukseen investointimenoksi vaan tulee kirjata käyttötalouden menoksi. Maanhankinnan investointimäärärahasta esitetään siirrettäväksi louhintojen osuus, 3,6 milj. euroa, teknisen ja ympäristötoimen käyttötalouteen. Talousarvion sitovuussääntöjen ja noudattamisohjeiden mukaan kaupunginhallitus voi päättää siirroista käyttötalous- ja investointiosan välillä, jos kyseessä on määrärahan siirto kirjanpidollisesti oikeaan talousarviokohtaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 396 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 16 / 62 Vuoden 2016 marraskuun kuukausiraportti Vuoden 2016 tulos on muodostumassa huomattavasti talousarviossa oletettua paremmaksi. Tulosta parantaa kunnallisveron jako-osuuden korjaukset vuodelle 2015 ja 2016, sekä mm. Länsimetron liikennöinnin aloituksen siirtymisen myötä myöhemmille vuosille siirtyvät menot ja HUS - kuntayhtymän ylijäämäpalautukset vuodelta 2015 ja 2016. Espoon väestö kasvoi tammi-lokakuussa 3 800 asukkaalla. Kasvu johtui pääosin syntyneiden enemmyydestä (41 %). Espoon vuoden 2016 väestönkasvuksi ennakoidaan 4 500 asukasta. Työttömyyden kasvu Espoossa pysähtyi syyskuussa, lokakuun lopussa Espoossa oli työttömiä 13 790, joka on 199 vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömiä oli 6 026 eli 4,1 % (237 henkeä) vuodentakaista enemmän, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut syksyn aikana huomattavasti. Nuorisotyöttömien (15-24 v.) määrä on pysynyt samana kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2015 valmistuneen verotuksen mukaan Espoon kunnallisveron jako-osuus on ollut Espoolaisten tulokehitykseen nähden liian pieni. Vuoden 2015 verotusta oikaistaan marraskuun tilityksen yhteydessä 12,6 milj. eurolla. Vuoden 2015 jako-osuuden korjaus nostaa myös vuoden 2016 jako-osuutta, jota oikaistaan joulukuun tilityksen yhteydessä 23 milj. eurolla. Kunnallisveroa on tilitetty tammi-marraskuussa yhteensä 1 090,5 milj. euroa, joka on 34 milj. euroa ja 3,2 prosenttia enemmän kuin viimevuonna vastaavaan aikaan, tilitykseen sisältyy noin 12 milj. euroa oikaisutilitystä vuodelta 2015. Koko maassa kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet 1,4 prosenttia. Kunnallisveron ennuste vuodelle 2016 on 1 218 milj. euroa joka ylittää talousarvion 35 milj. eurolla. Yhteisöveroa on tilitetty tammi- marraskuussa 115,9 M, 12 milj. Euroa ja - 9 prosenttia vähemmän kuin viimevuonna vastaavaan aikaan. Myös yhteisövero tulee ylittämään talousarvion pääasiassa yritysten toukokuussa tilittämien vuotta 2015 koskevien ennakontäydennysmaksujen takia. Yhteisöveron ennuste noin 120 milj. euroa. Kiinteistöveroa on tilitetty tammi- marraskuussa 98,9 milj. euroa kasvua 4,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan. Kokonaisuudessaan verotulot tulevat ylittymään noin 38 milj. euroa, olettaen että verohallinnon ennakkotieto vuoden 2016 oikaisusta toteutuu. Toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 17 milj. eurolla mm. Länsimetron liikennöinnin siintymisestä johtuen, sopimusrakentamisessa, maanmyyntituotoissa, sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuissa. Toimialat ovat pienentäneet toimintamenoennusteitaan, menot alittuvat mm. Länsimetron liikennöinnin aloituksen siirtymisestä 23 milj. euroa, HUS ylijäämäpalautuksista vuosille 2015 ja 2016 johtuen 11 milj. euroa, henkilöstömenoissa ja turvapaikanhakija-varauksessa. Toimialojen ennusteiden perusteella toimintakatteen ennustetaan toteutuvan noin 27 milj. euroa talousarviota
Espoon kaupunki Pöytäkirja 396 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 17 / 62 parempana pääasiassa tuleville vuosille siirtyvistä eristä johtuen. Toimialojen ennusteessa ei ole vielä huomioitu kilpailukykysopimuksen 30 prosentin lomarahaleikkauksen vaikutusta lomapalkkavelan muutokseen, jonka arvioidaan pienenevän noin 5 milj. eurolla tilinpäätöksen yhteydessä. Vuosikatteen ennustetaan toteutuvan 190 milj. euron tasolla ja tilikauden tuloksen 55 milj. euron tasolla. Tulokseen saattaa tulla merkittäviä muutoksia, mikäli maankäyttösopimuskorvaukset joudutaan tulouttamaan kirjanpitokäytännön muuttuessa. Lisäksi Finnoon alueen esirakentamiseen liittyvän pilaantuneen maan parantamiseen on todennäköisesti tehtävä pakollinen varaus, jota ei ole huomioitu ennusteessa. Investointien ennustetaan toteutuvan 310 milj. euron tasolla, merkittävimmät poikkeamat ovat aineettomassa omaisuudessa, jossa Metron valtionosuustulot ja menot alittuvat noin 35 milj. eurolla sekä uudisrakennusinvestoinneissa, jotka alittuvat n. 16 milj. euroa johtuen hankkeiden myöhentymisestä, uudelleen kilpailutuksista sekä kokonaan uudelleen suunnittelemisesta. Vuoden 2016 vuosikate ja tulos muodostuvat poikkeuksellisen hyväksi talousarvioon nähden, lähinnä poikkeuksellisista eristä johtuen. Tulos ei kuitenkaan ole riittävä investointitasoon nähden, kaupunki pystyy rahoittamaan investoinneistaan 61 prosenttia tulorahoituksella ja lainakanta kasvaa edelleen voimakkaasti noin 300 milj. eurolla 2016. Tiedoksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 397 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 18 / 62 3872/2016 01.01.01 397 Oikaisuvaatimus rakennusvalvontajohtajan viran (vakanssi 104001) määräaikaisesta täyttämisestä rakennusvalvontakeskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 Sanni Kotilainen, puh. 046 877 2870 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimukset. Virkaan otto on perustunut asianmukaiseen selvitykseen, ansiovertailuun sekä kokonaisarviointiin, joiden pohjalta virkaan on tullut valituksi soveltuvin henkilö, jolla on maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen edellyttämä kelpoisuus toimia rakennustarkastajana. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Käsittely Päätös Oheismateriaali Teknisen toimen johtaja poistui asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Yhteenveto hakijoista Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja - Hakijoiden vertailu Ei Julkinen - Sisältää henkilötietoja - Oikaisuvaatimus - Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja - Oikaisuvaatimus Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja - Oikaisuvaatimus Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja Selostus Rakennusvalvontajohtajan määräaikainen virkasuhde ajalle 11.9.2016-26.9.2019 vakanssinumerolla 104001 on ollut Espoon kaupungilla haussa seuraavien ilmoituskanavien kautta: sisäinen haku (essi), ulkoinen haku (www.espoonrekry.fi/ www.monster.fi, www.te-palvelut.fi, www.jobilla.com, www.kuntarekry.fi, www.oikotie.fi, Helsingin Sanomat ja Rakennuslehti). Tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tehtävässä edellytetään perehtyneisyyttä rakennusvalvonnan tehtäväalueeseen, teknisen toimialan tuntemusta, rakentamista ja sen suunnittelua sekä rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimenpiteiden ohjauksen ja valvonnan tuntemusta, kokonaisuuksien hallintaa, johtamis- ja esimieskokemusta sekä hyviä neuvottelu-, esiintymis-, ja yhteistyötaitoja. Vaadittava kielitaito määräytyy Espoon kaupungin kielitaitosäännön mukaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 397 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 19 / 62 Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskuksen toimintaohjeen 2 :n mukaan rakennusvalvontakeskusta johtaa rakennusvalvontapäällikkö (nykyisin rakennusvalvontajohtaja), joka toimii maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaisena rakennustarkastajana. Maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaan rakennustarkastajalta vaadittavasta kelpoisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 3 momentissa on säädetty rakennustarkastajan pätevyydestä. Saman asetuksen 108 :ssä on siirtymäsäännös, jonka mukaan sen estämättä, mitä 4 :n 3 momentissa säädetään, rakennustarkastajana voi toimia ennen tämän asetuksen voimaantuloa rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen (26.6.1959/266) 158 a :ssä rakennustarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Hakuaika on ollut 11.9.2016 26.9.2015 klo 15:45 asti. Hakuajan puitteissa saapui 13 hakemusta, joista kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä hakijoita oli 11. Rakennusvalvontajohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen on tullut valituksi 15.11.2016 (päätöspöytäkirja 3872/2016-3, 84 /2016) Sirkku Malviala, jonka katsottiin olevan koulutuksen, kokemuksen, haastattelujen ja henkilöarvioinnin perusteella tehdyn kokonaisarvioinnin pohjalta hakijoista virkaan soveltuvin. Malvialan koulutuksen on katsottu täyttäneen määräaikaisen viran kelpoisuusvaatimukset. Hallinto- ja kehittämisjohtajan päätöksestä koskevan pöytäkirjan ote on lähetetty asianosaisille 16.11.2016. Päätöstä koskevan pöytäkirjan ote on asetettu nähtäväksi 21.11.2016. Rakennusvalvontajohtajan viransijaisena toiminut Solja Mäkelä on hakenut rakennusvalvontajohtajan määräaikaista virkasuhdetta ja näin ollen Mäkelällä on asiassa asianosaisasema. Mäkelän tekemä oikaisuvaatimus on saapunut Espoon kaupungin kirjaamoon 24.11.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja se on siten otettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Reponen, Snabb, Routto, Niemenlehto, Haavisto, Lehmonen, Fabritius, Tiensuu, Koskela, Stedt ja Vaarnanen ovat kunnan jäseniä (myöhemmin kunnan jäsenet). Heidän oikaisuvaatimuksen on saapunut Espoon kaupungin kirjaamoon 1.12.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja se on siten otettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Niskanen, Schalin, Laasonen, Jaskanen, Meyer, Wallin, Vunneli, Utriainen, Tiihonen, Tuomela, Merivirta, Koljonen, Mikkola, Vuokila, Nurho ja Nyman eivät ole palvelussuhteen nojalla kuntalain tarkoittamassa asianosaisasemassa. Näin ollen heidän osaltaan oikaisuvaatimus jätetään siten tutkimatta. Kari Pajanne on hakenut po. virkaa ja näin ollen Pajanteella on asiassa asianosaisasema. Oikaisuvaatimus on saapunut Espoon kaupungin kirjaamoon 1.12.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja se on siten otettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksia on saapunut määräaikaan mennessä Espoon kaupungin kirjaamoon kolme kappaletta. Kunnan jäsenten ja Pajanteen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 397 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 20 / 62 oikaisuvaatimukset ovat sisällöltään toisiaan vastaavat, joten näitä oikaisuvaatimuksen osia käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Oikaisuvaatimusten keskeinen sisältö Mäkelän oikaisuvaatimuksessa pyydetään kaupunginhallitusta kumoamaan hallinto- ja kehittämisjohtajan päätös viran määräaikaisesta täyttämisestä ja ratkaisemaan asia uudelleen. Mäkelä pyytää oikaisuvaatimuksessaan selvittämään seuraavat asiat: 1.1. onko hänen nykyinen esimies, teknisen toimen johtaja, osallistunut rakennusvalvontajohtajan virantäyttöasian käsittelyyn, sekä; 1.2. onko virantäyttöpäätöksessä ilmoitettu teknisen toimen johtajan estyneisyys päätöksen teosta johtunut hallintolain 28 1 momentin mukaisesta esteellisyydestä vai jostain muusta syystä ja onko asia käsittelyssä puolueettomuus saattanut vaarantua. Lisäksi Mäkelä pyytää oikaisuvaatimuksessaan arvioimaan: 1.3. täyttääkö virkaan valitun Sirkku Malvialan rakennusalan tutkinto maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämän koulutusvaatimuksen; 1.4. onko Malvialan kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä riittävä Espoon kaupungin rakennustarkastajan tehtävään, perustuuko tehty päätös puutteelliseen selvitykseen, onko ansiovertailu suoritettu asianmukaisesti sekä onko virkaan valittu ansioitunein ja virkaan soveltuvin hakija, sekä; 1.5. onko valinnassa noudatettu lakia kunnallisesta viranhaltijasta, jonka mukaan työnantajan on pyrittävä edistämään viranhaltijan mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan urallaan. Kunnan jäsenet ja Pajanne pyytävät oikaisuvaatimuksessaan kaupunginhallitusta muuttamaan päätöstä alla tarkemmin selostetulla tavalla. Kunnan jäsenet ja Pajanne esittävät oikaisuvaatimuksessaan seuraavaa: 2.1. oikaisuvaatimuksen tekijät kyseenalaistavat valitun henkilön pätevyyden rakennusvalvontajohtajan viransijaisuuteen sekä valitun henkilön kelpoisuuden toimia rakennustarkastajana. Virkanimityksessä ei ole viitattu sellaiseen kunnallisesta viranhaltijan lain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, jonka perusteella kelpoisuusvaatimuksesta voitaisiin poiketa yksittäistapauksessa määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä;
Espoon kaupunki Pöytäkirja 397 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 21 / 62 2.2. tarkoituksenmukaissuusyyt edellyttävät virkaa hakeneiden koulutuksen ja aiemman työkokemuksen parempaa huomioon ottamista valintaa tehtäessä; 2.3. päätöstä tulee muuttaa siten, että tehtävään nimitetään henkilö, jolla on kelpoisuus toimia rakennustarkastajana. Asian arviointia 1.1. Rakennusvalvontakeskuksen rakennusvalvontajohtajan määräaikaisen virkasuhteeseen valittavasta henkilöstä päätöksen tekee teknisen toimen johtaja. Teknisen toimen johtajan ollessa estyneenä tässä asiassa päätöksen on hänen sijastaan tehnyt hallinto- ja kehittämisjohtaja Harri Kivinen. Kyseisessä virantäyttöasian käsittelyssä valmistelijoina ovat toimineet Eeva Oja-Lipasti sekä Jyrki Rinne. Teknisen toimen johtaja ei ole osallistunut asian käsittelyyn, koska hän on ollut työkiireidensä vuoksi estynyt osallistumaan haastatteluihin. 1.2. Hallintolain 29 :n mukaan viranhaltijan tulee itsenäisesti ottaa huomioon hallintolain 28 1 momentin mukaiset esteellisyysperusteet. Asiassa ei ole ilmennyt eikä esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat esteellisyysperusteiden olevan käsillä. Virantäyttöpäätöksessä ilmoitettu teknisen toimen johtajan estyneisyydellä ei ole viitattu hallintolain 28 1 momentissa tarkoitettuun esteellisyyteen. Estyneisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi työmatkaa, vuosilomaa tai muuta poissaoloa, jonka vuoksi henkilö on estynyt hoitamasta virkatehtäviään. 1.3. ja 2.1. Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskuksen toimintaohjeen 2 :n mukaan rakennusvalvontakeskusta johtaa rakennusvalvontapäällikkö (nykyisin rakennusvalvontajohtaja), joka toimii maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaisena rakennustarkastajana. Maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaan rakennustarkastajalta vaadittavasta kelpoisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 3 momentissa on säädetty rakennustarkastajan pätevyydestä seuraavasti: rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto sekä lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Saman asetuksen 108 :ssä on seuraava siirtymäsäännös: sen estämättä, mitä 4 :n 3 momentissa säädetään, rakennustarkastajana voi toimia ennen tämän asetuksen voimaantuloa rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen (26.6.1959/266) 158 a :ssä rakennustarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Rakennustarkastajan virkaan valittavilta edellytettiin vanhan rakennusasetuksen mukaan teknillisen koulun rakennusosaston
Espoon kaupunki Pöytäkirja 397 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 22 / 62 talonrakennuksen opintosuunnalla suoritettua teknikon tutkintoa tai aikaisempaa sitä vastaavaa tutkintoa tai muussa oppilaitoksessa suoritettua sitä korkeampaa rakennusalan tutkintoa. Tehtävään valitulla Sirkku Malvialalla on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tarkoitettu rakennusarkkitehdin tutkinto (vuodelta 1994) Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta ja näin ollen Malvialan koulutus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaisesti kelpoisuusvaatimuksen toimia rakennustarkastajana. Virkanimityksessä ei ole viitattu kunnallisesta viranhaltijan lain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, koska kyseinen viran määräaikaista täyttämistä koskeva päätös ei perustu tällaiselle päätökselle. 1.4. ja 2.2. Kun kunnan virkaa täytetään, hakijoista valitaan virkaan soveltuvin kokonaisarvioinnin perusteella. Kokemuksen ja koulutuksen lisäksi kokonaisarviointiin vaikuttavat mm. haastattelut ja muu henkilöarviointi. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein. Oikeuskäytännön mukaan kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pelkästään koulutuksen tai pidemmän työkokemuksen ansiosta (esim. KHO:19.9.1997/2296). Virkaa täyttävällä kunnan viranomaisella on näin ollen laaja harkintavalta painottaa esimerkiksi yhtä kelpoisuusvaatimuksiin sisältyvistä vaatimuksista ja "ohittaa" jokin muu vaatimus haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla. Rakennusvalvontajohtajan määräaikaisen viran täyttämistä koskeva päätös perustuu kokonaisarviointiin, josta kokemus rakennussuunnittelusta ja rakennustyöstä on ollut yksi osa-alue. Malvialalla on lähes 20 vuoden monipuolinen kokemus alalta sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. Malviala on työskennellyt viidessä eri arkkitehtitoimistossa sekä toiminut Hämeenlinnan kaupungin, Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin palveluksessa. Malviala on työskennellyt rakennusvalvonnan johtotehtävissä Kangasalan kunnan palveluksessa vuosina 2008 2012. Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa Malviala on toiminut rakennusvalvonnan päällikkönä vuodesta 2012 sekä oman toimensa lisäksi hän on toiminut ympäristöjohtajan sijaisena. Malvialalla on kokemusta ja näyttöä menestyksekkäästä muutosjohtamisesta: Malviala on mm. johtanut Hämeenlinnan kaupungin sekä sen lähikuntien rakennusvalvonnan toimintatapojen kehittämistä ja yhdistämistä. Malviala on osoittanut henkilöarvioinnin pohjalta olevansa soveltuvin hakija henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta. Henkilöarvioinnissa hän pärjäsi erittäin hyvin ottaen huomioon tehtävässä vaadittavat ominaisuudet. Lisäksi Malviala on osoittanut perehtyneisyyttä rakennusvalvonnan tehtäväalueeseen sekä tehtävän muiden osa-alueiden hyvää tuntemusta. Malvialalla on arvioitu olevan rekrytointiprosessin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 397 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 23 / 62 yhteydessä olevan riittävän työkokemuksen rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Malvialan soveltuvuus täytettävänä olevaan virkaan on selvitetty asianmukaisesti ansiovertailun, haastatteluiden sekä henkilöarvioinnin pohjalta. Hakuprosessissa on käytetty useita eri keinoja sopivimman ja ansioituneimman hakijan löytämiseksi. Kun otetaan huomioon koulutuksen ja kokemuksen lisäksi haastattelujen ja henkilöarvioinnin perusteella tehty kokonaisarviointi, on Malviala ollut hakijoista virkaan soveltuvin. Kokonaisarvioinnin perusteella Malvialan voidaan katsoa olevan soveltuvin verrattuna muihin hakijoihin. Hakuilmoitus, haastattelukysymykset ja henkilöarvioinnit ovat nähtävissä kokouksen asiakirjoissa. 2.3. Malviala täyttää maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisen kelpoisuusvaatimuksen yllä esitetyin tavoin. Näin ollen päätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. 1.5. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantajan on myös pyrittävä edistämään viranhaltijan mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan urallaan ja tällä tarkoitetaan sitä, että viranomaisen tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä edistämään viranhaltijan kehittymismahdollisuuksia, jotta tämä voisi edetä urallaan. Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut luoda tällä ehdotonta oikeutta tulla valituksi muihin hakijoihin nähden. Asiassa ei ole ilmennyt tai esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden pohjalta voitaisiin katsoa, ettei kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia olisi noudatettu. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijät, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 398 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 24 / 62 398 Valtuuston 7.12.2016 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 7.12.2016 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuuston 7.12.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 399 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 25 / 62 399 Valtuuston 12.12.2016 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 12.12.2016 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuuston 12.12.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 400 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 26 / 62 240/2015 00.00.01 400 Vanhusneuvoston kahden varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvoston jäsenen 1 Esko Meurosen varajäseneksi Anna-Liisa Lohikosken tilalle Anja Kallion, 2 Olli Männikön varajäseneksi Leena Tuohiniemen tilalle Anna-Liisa Lohikosken. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Anna-Liisa Lohikoski on 1.11.2016 kirjaamon päivätyssä sähköpostissa ilmoittanut eroavansa vanhusneuvoston jäsenen Esko Meurosen varajäsenyydestä 31.12.2016. Leena Tuohiniemi on 3.11.2016 vanhusneuvoston puheenjohtajalle osoittamassaan sähköpostissa ilmoittanut eroavansa vanhusneuvoston jäsenen Olli Männikön varajäsenyydestä 1.12.2016 alkaen. Hänen tilalleen Tapiolan kansalliset seniorit on esittänyt Anna-Liisa Lohikoskea. Leena Tuohiniemi sekä Anna-Liisa Lohikoski ovat Tapiolan kansallisten senioreiden edustajia. Tiedoksi - Anna-Liisa Lohikoski - Leena Tuohiniemi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 27 / 62 2490/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 112 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 196 16.11.2016 401 Muuttolinnunmäki I, asemakaavan hyväksyminen, alue 117800, 51. kaupunginosa Lintuvaara (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh. 043 825 1380 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 16.3.2009 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaavan, piirustusnumero 6984, 51. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 117800, Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Muuttolinnunmäki I, tapahtumaluettelo - Muuttolinnunmäki I, kaavamääräykset 1 - Muuttolinnunmäki I, kaavamääräykset 2 - Muuttolinnunmäki I, kaavakartta - Muuttolinnunmäki I, havainnekuva Selostus Asemakaavan tavoitteena on saattaa vanha palstoituksen ja poikkeuslupien nojalla rakennettu omakotivaltainen alue asemakaavoituksen piiriin ja mahdollistaa sen täydennysrakentaminen. Asemakaavan myötä alueelle muodostuu noin 19,3 ha erillispientalojen korttelialuetta tehokkuudella e = 0,25, jolloin koko alueen rakennusoikeudeksi tulee noin 48 300 k-m 2. Alueen yksityisten kiinteistöjen jo käyttämä rakennusoikeus on yhteensä noin 18 600 k-m 2, joten alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 29 700 k-m 2. Uudesta rakennusoikeudesta noin 18 200 k-m 2 sijoittuu olemassa oleville yksityisille kiinteistöille ja noin 11 500 k-m 2 kaupungin maalle, jolle voidaan rakentaa noin 55 uutta erillispientaloa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 28 / 62 Ottaen huomioon kaupungin maalle tulevien pientalotonttien määrän ja suhteellisen vähäisen infrarakentamisen määrän, on hanke kaavataloudellisesti kaupungin kannalta positiivinen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaava, piirustusnumero 6984, käsittää korttelit 50330-50334, 50348-50362. 51. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 117800. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2008. Alueen nykytila Kaava-alue on kooltaan noin 33,2 ha. Alueen itäosa on valtaosin jo palstoitettua ja rakennettua pientaloaluetta. Rakentaminen on tapahtunut sotien jälkeen yhtä aikaa Vantaan Hämevaaran kanssa, painottuen viime vuosikymmeniin. Osa Espoon puolen kiinteistöistä on Vantaan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä. Alueella on noin 100 rakennettua kiinteistöä. Tilakoko on nykystandardin mukaan verrattain suuri (noin 2 000 m²) ja monia tiloja onkin lohkottu kahtia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 29 / 62 Muuttolinnunmäki on kallioaluetta, jonka laki kohoa noin 25 metriä ympäristöään korkeammalle. Hämeenkyläntien länsipuolinen alue on pääosin rakentamatonta metsämaastoa asutuksen keskittyessä tien varteen. Paljaita kallioalueita on vain mäen laella. Rinteet ovat metsäisiä ja niiden puustoa on takavuosina monin paikoin harvennettu. Muuttolinnunmäen kallioharjanne jatkuu suunnittelualueen pohjoisosassa Hämeenkyläntien itäpuolelle. Harjanteen lakialue on säilynyt rakentamattomana. Vantaan rajan tuntumassa on harvennettua tuoreen kankaan sekametsää. Koillisosan kallioinen laki on aukkoista, alle kymmenmetristä männikköä. Kallion laella Vantaan puolella on linkkimasto. Mäen etelä- ja itärinteen puustoa on harvennettu 2000-luvun alussa. Alueen länsiosassa, sen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen säilyttämisen arvoiseksi arvioitu Muuttolinnunmäen pähkinäpensaslehto. Noin 25 % lehdon pohjoislaidasta sisältyy suunnittelualueeseen lopun lehtoalueen jäädessä kaava-alueen eteläpuolelle. Pähkinäpensaslehdon yhteydessä on myös merkittävä liito-orava-alue, joka kuitenkin jää välittömästi kaava-alueen eteläpuolelle. Suurimman osan maasta omistaa Espoon kaupunki. Palstoitetut, pääosin jo rakennetut kiinteistöt ovat pienten maanomistajien yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie liittää alueen muuhun liikenneverkkoon. Hämeenkyläntien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on nykyisin noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on lisäksi useita hiekkapintaisia tonttikatuja. Hämeenkyläntien varressa on yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Lisäksi rakentamattomille alueille on muodostunut polkuja. Bussilinja 510 liikennöi Leppävaaran ja Otaniemen kautta Tapiolaan sekä Martinlaaksoon. 231 N liikennöi aamulla ja illalla Elielinaukiolta Leppävaaran ja Hämevaaran kautta Järvenperään. Elokuussa tapahtuvien reittimuutosten jälkeen bussi 555 liikennöi Lauttasaaresta Otaniemen ja Leppävaaran kautta Martinlaaksoon ja 555B Leppävaaran ja Myyrmäen väliä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoislaidalle on merkitty moottoriväylän liikennetunneli ja pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Länsilaidalla on virkistysalue ja 110 kv voimalinja. Aivan alueen eteläpuolelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteystarve ja 110 kv voimalinja. Yleiskaavassa alue on pääosin kehitettävää pientaloaluetta (A3), jota ympäröivät virkistysalueet. Kehä II on merkitty kaavaan uutena päätienä, joka kulkee pääosin tunnelissa alueen läpi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 30 / 62 Alueen itä- ja länsiosien läpi sekä sen eteläpuolella kulkevat sijainniltaan ohjeelliset virkistysyhteydet. Hämeenkyläntieltä on osoitettu uusi liikenneverkon yhteys Lintulaaksontielle. Viranomaisneuvottelu Jaetun kaavan nyt hyväksyttävänä olevasta pohjoisosasta ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää viranomaisneuvottelua. Neuvottelu voidaan tarvittaessa järjestää myöhemmin laadittavan eteläosan kaavan yhteydessä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 15.8. 13.9.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin 7 muistutusta ja saatiin 11 lausuntoa tai kannanottoa. Saadussa palautteessa puututtiin mm. liikenne- ja tieasioihin, nimistöön, Gubbmossenin suoalueen ja pähkinäpensaslehdon suojeluun, sekä virkistysalueiden kokoon. Saadun palautteen perusteella: - Kaava-aluetta on pienennetty lännessä niin, että Gubbmossenin suoalue, suurin osa Kehä II LT -alueesta ja Leppävaaran sähköasema jäävät kaava-alueen ulkopuolelle. - Kortteleita 50331 ja 50332 on muokattu ja kaava-aluetta laajennettu vähäisessä määrin kaupungin maalla niin, että kaava-alueella oleva lehdonosa sijoittuu lähivirkistysalueelle ja on varustettu suojelumerkinnällä (luo). - Kaava-alueen länsiosaan on lisätty muuntamon rakennusala Ehdotus asemakaavaksi Kaikki asuinkorttelialueet on merkitty kaksikerroksisiksi erillispientalojen korttelialueiksi (AO) tehokkuudella e = 0,25. Yhden jo rakennetun kiinteistön rakennusoikeus on tulevan tonttijaon mahdollistamiseksi ilmoitettu nykytilannetta vastaavana neliömetrilukuna. Alueen länsiosan uudet asuinalueet on sijoitettu kiinteästi olemassa olevan asutuksen yhteyteen, jolloin kaava-alueen ja voimalinjan väliin voidaan eteläisessä kaavassa muodostaa yhtenäisempi ja laajempi itä-länsi suuntainen viheralue, johon uuden ja vanhan asutuksen väliin jäävät kapeammat viheralueketjut johtavat. Alueen länsiosassa, kaava-alueen etelärajan tuntumassa on 1,5 hehtaarin kokoinen Muuttolinnunmäen pähkinäpensaslehto. Noin 25 % lehdon pohjoislaidasta sisältyy kaava-alueeseen lopun lehtoalueen jäädessä kaava-alueen eteläpuolelle. Kaava-alueella oleva lehdonosa sijoittuu Lähivirkistysalueelle ja on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 31 / 62 erityisen tärkeäksi alueeksi, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet (luo). Liikennetunnelin (ma-lt) päällä ja sen välittömässä läheisyydessä tehtäviä maanmuokkaustoimenpiteitä on rajoitettu. Kehä II:n maantiealueen (LT) ympärille on merkitty suojaviheralue (EV). Katuverkon rungon muodostaa paikallinen kokoojakatu Hämeenkyläntie. Liikenne-ennusteiden mukaan Hämeenkyläntien liikennemäärä tulisi olemaan noin 4 500 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Alueelle on suunniteltu olemassa olevien tonttikatujen lisäksi muutama uusi tonttikatu. Alueen pohjoisosassa on varauduttu Kehä II:n jatkoon yleissuunnitelman mukaisesti. Asuinkortteleiden kohdalla Kehä II on tunnelissa. Hämeenkyläntiellä on jatkossakin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kadun toiseen reunaan on mahdollista toteuttaa jalkakäytävä. Osalle tonttikaduista on mahdollisuus toteuttaa toispuoleinen jalkakäytävä. Alueen eteläpuolelle on suunniteltu itä-länsisuuntainen ja alueen länsiosaan pohjois-eteläsuuntainen seudullinen ulkoilureitti. Latureittien on suunniteltu kulkevan seudullisten ulkoilureittien suuntaisesti. Joukkoliikenne käyttää tulevaisuudessakin Hämeenkyläntietä. Bussipysäkit on suunniteltu ajoratapysäkeiksi. Joukkoliikenne käyttää myös alueen itäpuolella olevaa Lintulaaksontietä, jonka katualueen tilanvarauksessa on varauduttu myös raitiotiehen. Kortteiden pysäköinti tapahtuu tonteille. Pysäköintipaikkoja on rakennettava AO-kortteleissa 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Yleiselle pysäköinnille on varattu LP-alue Talvilinnuntien varteen. Myös Talvilinnunkujan kääntöpaikan yhteyteen on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi yleistä pysäköintiä voidaan sallia tarvittaessa tonttikaduilla. Hämeenkyläntien varren kortteleissa on oleskelupihat sijoitettava siten, että ulko-oleskelualueiden melutasojen ohjearvot täyttyvät. Hämeenkyläntien pohjoisosassa rakennusten ääneneristävyyden tulee olla 32 db. Lisäksi alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, minkä johdosta rakennusten ääneneristävyyden on lentomelua vastaan oltava vähintään 30 db. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimuksia, koska kenenkään maanomistajan kohdalla sopimuskynnys ei ylity. Selvitykset ja suunnitelmat - Muuttolinnunmäen luontoselvitys 2015 Ympäristösuunnittelu Enviro / Esa Lammi 15.12.2015
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 32 / 62 Päätöshistoria - Muuttolinnunmäen asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Ramboll 2010, 2015 - Kehä II välillä Turunväylä-Hämeenlinnanväylä, yleissuunnitelma Tiehallinto 2008 - K2YKR, Yhdyskuntarakennetavoitteiden suunnittelu ja arviointi Kehä II vyöhykkeellä välillä Turuntie - Vihdintie, WSP, Trafix 2016 - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit, Espoon kaupunki, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy 29.1.2005 Kaavataloudelliset vaikutukset Ottaen huomioon Espoon kaupungin maalle tulevien pientalotonttien määrän ja suhteellisen vähäisen infrarakentamisen määrän, on hanke kaavataloudellisesti kaupungin kannalta positiivinen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.8.2010 7 Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Muuttolinnunmäen valmisteluaineistosta, alue 117000, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 5.8.2010 muutetun Muuttolinnunmäki - Flyttfågelbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6450, joka käsittää korttelit 50330 50337, 50339 50364 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja siihen liittyvän Lintumetsä II - Fågelskogen II asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja virkistysaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisaluetta 57. kaupunginosassa (Karakallio) sekä siihen liittyvän Lintumetsä I - Fågelskogen I asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katualuetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 117000, 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 33 / 62 - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon - nähtävilläolon aikana a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteuttaminen etenee mahdollisimman hyvin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 112 - lautakunnalle esitellyt kuvaukset tonttiliittymäratkaisuista ja ajoneuvomääriä kuvaava selvitys liitetään kaavaehdotuksen esittelyaineistoon ja - nähtävilläolon aikana a) kehitetään asemakaavaa ja sen liitemateriaalia siten, että niistä selkeästi ilmenee, miten Hämeenkyläntien ajonopeuksia hillitään ainakin rakenteellisin ratkaisuin ja myös näkymät katkaisevin istutuksin ja b) maakaapeloinnista tehdään tarpeelliset suunnitelmat ja käydään sopimusneuvottelut riittävän pitkälle, jotta asemakaavan toteuttaminen etenee mahdollisimman hyvin. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Muuttolinnunmäen asemakaavaehdotuksesta, sekä Lintumetsä I ja Lintumetsä II asemakaavan muutosehdotuksista, alue 117000, 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 16.3.2009 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6984, 51. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja 57. kaupunginosassa, alue 117800, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 401 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 34 / 62 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 196 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Muuttolinnunmäen I asemakaavan ja siihen liitetyn kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 117800, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.3.2009 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Muuttolinnunmäki I - Flyttfågelbacken I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6984, 51. kaupunginosassa (Lintuvaara), alue 117800. Päätös Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote ilman liitteitä valtuuston päätöksestä: hakija, Uudenmaan liitto - Ote ja liitteet valtuuston päätöksestä: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 35 / 62 4794/2014 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 31.8.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 195 16.11.2016 402 Haukilahti, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 230961, 14. kaupunginosa Haukilahti Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Kiinteistö Oy Ahvenniskan ja Espoon kaupungin välillä 13.12.2016 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueen luovuttamisesta, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan alueen luovutusta koskevan esisopimuksen mukaisen sopimuksen ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 hyväksyy 31.8.2016 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Haukilahti - Gäddvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6992, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961. Käsittely Huhta Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Huhdan palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 6 Maankäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Ahvenniska 7 Äänestyslista 402
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 36 / 62 Oheismateriaali Selostus - Haukilahti, tapahtumaluettelo - Haukilahti, kaavamääräykset - Haukilahti, kaavakartta - Haukilahti, ajantasa-asemakaava - Haukilahti, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus asumiseen ja liiketilaksi. Tavoitteena on sijoittaa tontille kolme 4- ja 5 -kerroksista rakennusta, joissa on asumista yhteensä noin 5 200 k-m 2 ja liiketilaa noin 400 k-m 2. Autopaikat sijoitetaan kansipihan alle. Katualueelle osoitetaan lisää yleistä pysäköintiä ja kevyenliikenteen reitit. Rakennusoikeus nousee 3 000 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Haukilahti - Gäddvik, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6992, käsittää korttelin 14081, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 16.3.2016.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 37 / 62 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 22.2.2016. Alueen nykytila Tontilla on kaksikerroksinen pohjaltaan L-mallinen toimistorakennus, jossa on toimistojen lisäksi ravintola. Yli puolet rakennuksesta on tyhjillään. Paikoitusalue täyttää lähes kokonaan rakennukselta vapaaksi jäävän tontin osan. Korttelin rajoilla kasvaa rakennusta korkeampia jalokuusia. Korttelin itäpuolella, katualueella kasvaa korkeita mäntyjä ja kuusia noin 250 m 2 kokoisella alueella. Korttelin 14081 omistaa Kiinteistö Oy Ahvenniska. Katualue on kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen pohjois- ja länsipuolella olevat asuinkerrostalot ovat neljäkerroksisia ja eteläpuolella olevat rakennukset ovat kolmekerroksisia. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue sijoittuu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueen (C) pohjoisreunalle. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa vuonna 1990 hyväksytty Haukilahden keskuksen asemakaava 230938. Muutoksen alainen tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), jonka kerrosalasta 40 % saa olla liike- ja myymälätilaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 19.9. - 17.10.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus sekä saatiin neljä lausuntoa ja yksi kannanotto. Muistutuksessa vaadittiin, että suunniteltua rakennusoikeutta ja kerroslukua pienennetään sekä rakennukset sijoitetaan tontille niin, että maisema säilyy avoimena. Vastineessa tähdennettiin, että korttelin tehokkuuden korottamista pidetään perusteltuna lähellä Haukilahden keskusta. Maisemallisesti uudet kerrostalot sopeutuvat alueelle. Lausunnot saatiin Fortum Power and Heat Oy:ltä, Caruna Espoo Oy:ltä, HSY:ltä sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lausunnot olivat toteavia ja hyväksyviä eikä niiden perusteella tehty kaavaan muutoksia. Kaupunkitekniikan keskuksen kannanotossa ohjeistettiin tulevaa katusuunnittelua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 38 / 62 Ehdotus asemakaavan muutokseksi Haukilahdenkadun ja Kiiskitein varteen on osoitettu rakennusalat kolmelle rakennukselle. Rakennusoikeus on yhteensä 5 650 k-m 2. Keskimmäinen rakennus katujen risteyksessä on kerrosluvultaan viisi, muut ovat neljä kerrosta korkeita. Koilliskulmassa olevan rakennuksen kerrosluku on kaavassa ½ k IV, sillä rakennuksen päädyn kellari on pihan puolella osittain maan päällä. Asuinkerrostalon julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä. Liikenne ja pysäköinti Katualueelle varataan tilaa yleistä pysäköintiä varten. Kiiskitielle mahtuu 13 autopaikkaa. Kiiskitien pohjoispuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Eteläpuolella on jalkakäytävä. Korttelialueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 75 autopaikkaa. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 80 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 8 510 m 2. Korttelin koko on 4 319 m 2. Korttelialue pienenee 97 m 2. Korttelin rakennusoikeus on 5 650 k -m 2 ja rakentamistehokkuutta noin e= 1.31. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Kiinteistö Oy Ahvenniskan kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu 13.12.2016. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutosta varten on tehty liikenteen meluselvitys. Selvityksen perusteella kaikki parvekkeet tulee lasittaa sekä leikki- ja oleskelualue suojata 1,2 m korkuisella pihakannen reunalle sijoitettavalla tiivisrakenteisella kaiteella. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos sijoittuu alueelle, jossa on valmis kunnallistekniikka. Katualueelle tehdään kuitenkin uudelleen järjestelyjä kadun leventämisen ja pysäköinnin järjestämisen takia. Kaavan hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 39 / 62 Päätöshistoria mahdollisesti kaupungin tuloja verotuksen kautta, samalla se aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. Kortteli 14081 on liitetty kaukolämpöön ja uudisrakennusten lämmitysenergiantarve on mahdollista toteuttaa kaukolämmöllä. Alue sijaitsee myös erittäin hyvin maalämmön hyödyntämiseen soveltuvalla alueella, joten asuinrakennusten lämmitysenergiantarve tai osa siitä olisi mahdollista kattaa myös geoenergiakentällä. Kattopintoja voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon, jolloin aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen tai kiinteistösähköntarpeen kattamiseen. Kesäaikaiselta asuntojen ylilämmöltä voidaan suojautua passiivisin keinoin; etelä- ja länsisivuihin tehtävin parvekkein. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelia 14081 varten tehtiin viitesuunnitelma, jossa on esitetty alustavasti mm rakennusten julkisivuratkaisut, hulevesiratkaisut, pyöräpaikoitus ja pelastuspaikat. Perittävät maksut Hakija on maksanut 16.3.2016 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä kuulutuskustannusten loppuosan asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 18 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.8.2016 145 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Haukilahden valmisteluaineistosta, alue 230961, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn Haukilahti - Gäddvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6992, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 40 / 62 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa jäsen Ulla Palomäki ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Kaavassa olevaa tilaa, erityisesti katualueella, voidaan käyttää myös asukkaiden pysäköintipaikkojen mahdolliseen lisäämiseen tarpeen mukaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Edelleen puheenjohtaja Markkula totesi jäsen Palomäen uutta päätöskohtaa koskevan lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.11.2016 195 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotto ja muistutus on annettu Haukilahden asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 230961, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 31.8.2016 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Haukilahti - Gäddvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6992, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 230961, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 600 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 4 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 402 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 41 / 62 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija, Uudenmaan liitto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Tieto hyväksymispäätöksestä muistuttajalle
Espoon kaupunki Pöytäkirja 403 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 42 / 62 2975/2016 10.02.03 403 Letikonkuja, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 713500, 82. kaupunginosa Perusmäki Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. 050 553 6171 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteinä olevat Jasokraft Oy:n ja Espoon kaupungin välillä 12.5.2016 sekä yksityishenkilön ja Espoon kaupungin välillä 13.5.2016 allekirjoitetut maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueen luovuttamisesta, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteinä olevien alueen luovutusta koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 hyväksyy 3.12.2007 päivätyn ja 25.11.2016 muutetun Letikonkuja - Letikkogränden, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6998, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue 713500. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Ei julkinen 9 Maankäyttösopimus ja esisopimus Jasokraft Oy - Letikonkuja, tapahtumaluettelo - Letikonkuja, kaavamääräykset - Letikonkuja, kaavakartta - Letikonkuja, ajantasa-asemakaava - Letikonkuja, havainnekuva - Letikonkuja, päätöshistoria - Maankäyttösopimus ja esisopimus - Julkinen Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaavalla
Espoon kaupunki Pöytäkirja 403 Kaupunginhallitus 19.12.2016 Sivu 43 / 62 mahdollistetaan tärkeän poikittaisen kevyen liikenteen yhteyden muodostuminen Gobbackasta Niipperiin sekä pohjoisesta tulevan reitin jatkuminen etelään. Kaava on osa Gobbackan asemakaavan yhteydessä suunniteltua liikenne- ja teknisen huollon verkkoa. Alueen rakennusoikeus nousee noin 3 320 k-m2. Letikonkuja on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Letikonkuja niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Letikonkuja Letikkogränden, asemakaava ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6998, käsittää korttelit 82180-82181 sekä katu- ja virkistysalueet, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue 713500. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 1.10.2007 ja tarkistettu 7.9.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 2,35 hehtaaria ja se sijaitsee Perusmäessä Niipperinojanpolun eteläpuolella. Pohjoisosa Letikonkujan kaava-alueesta kuuluu Niipperinpellon asemakaavaan, jossa se on merkitty