Kaavaselostus 67080521BJ Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Tarvaala 24.2.2014
Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Syyskuu 2008 Luontoselvityksen laatiminen 21.10.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 22.1 6.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, 27.1.2009 lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Maaliskuu 2009 Kysely maanomistajille Kesä elokuu 2009 Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta 11.9.2009 Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.9.2009 Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. 30.10.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti Keski- Suomen ympäristökeskuksessa 14.12.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa 25.2.2010 Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. 8.6.2010 Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. 25.8.2010 Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. 23.2. 31.3.2011 Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaavaalueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 :n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Pöyry Finland Oy Jyväskylä
Saarijärven kaupunki Tarvaala 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 Laatimispäätös 4 1.2 Suunnitteluorganisaatio 4 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 5 2.2 Maanomistus 6 2.3 Väestö ja elinkeinot 6 2.4 Palvelut 7 2.5 Tekninen huolto 8 2.6 Liikenne ja liikennemelu 10 2.7 Rakennettu ympäristö 12 2.8 Virkistyskäyttö 12 2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö 13 2.10 Muinaisjäännökset 14 2.11 Pohjavesialueet 15 2.12 Vesistöt 15 2.13 Luonnonympäristö 16 2.14 Maisema 18 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 19 3.1 Suunnittelutilanne 19 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 24 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 25 4.1 Yleistavoitteet 25 4.2 Ohjausvaikutus 26 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet 26 4.4 Mitoitus 27 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 30 5.1 Yleisperusteet 30 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen 30 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus 31 6 MAANKÄYTTÖ 32 6.1 Muut alueet ja kohdemerkinnät 33 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset 34 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 34
Saarijärven kaupunki Tarvaala 3 7.1 Luonnonympäristö 36 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö 37 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 38 7.4 Liikenteelliset vaikutukset 38 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 39 7.6 Sosiaaliset vaikutukset 39 7.7 Ilmastonmuutos 40 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 41 Liitteet Rantavyöhykkeen emätilaselvitys Sisämaan mitoitustaulukko Luonnosvaiheen vastinemuistio Luontoselvitys Kaavakartta 1:5 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto Rakennuskulttuuriselvitys Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy)
Saarijärven kaupunki Tarvaala 4 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnos Kyläyleiskaavan laatiminen on aloitettu elokuussa 2008. Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitusosasto. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Environment Oy (1.1.2010 alkaen Pöyry Finland Oy). Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1-6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 20 kappaletta. Lausuntoihin ja
Saarijärven kaupunki Tarvaala 5 Kaavaehdotus 2 LÄHTÖKOHDAT mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Täydennetään ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen. 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Tarvaalan kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 4 km etelään Uuraisten tien varressa. Tarvaalan alue sijoittuu Kallinjärven ympäristöön ja rajautuu itäpuolella Summasjärveen. Lännessä alue rajautuu Leuhunjokeen Tarvaalan kaava-alueen laajuus on noin 565 ha.
VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 6 Kuva: Suunnittelualueen rajaus 2.2 Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. 2.3 Väestö ja elinkeinot Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueelle on tällä hetkellä useita toiminnassa olevaa maatiloja. Muita alueen elinkeinoja ovat mm. tukku- ja vähittäiskaupan toiminta, kiinteistön hoito- ja vuokraustoiminta. Tarvaalan kylän väestöjakauma on ollut seuraava vuosina 2001, 2005 ja 2008.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 7 0-14 v. 15-64 v. 65 - v. Yht. 2001 88 264 63 415 2005 81 250 60 391 2008 78 238 62 378 2.4 Palvelut Väestöstä suurin osa on työikäisiä, mutta myös koululaisia on paljon, mikä osoittaa sen, että kylälle sijoittuu paljon myös lapsiperheitä. Tarvaalassa on koulu, jossa annetaan perusopetusta vuosiluokille 1-6. Kylällä on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka. Tarvaalan sijoittuu myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutti sekä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan yksikkö. Alueella on lisäksi yksityisyritystoimintaa. Kallinjärvestä Summaseen laskeva Majakoski on koskikalastuskohde, jossa voi harjoittaa virkistyskalastusta. Kaava-alueen lähistölle sijoittuvassa Tarvaalan Summassaaressa on matkailupalveluyrityksiä mm. Summassaaren hotelli-kylpylä, Hunajatarhat, Kivikauden kylä ja muita majoitus- ja eräpalveluja. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 8 2.5 Tekninen huolto Kuva: Maatalousoppilaitoksen rakennuksia. Tarvaalassa toimii Tarvaalan kyläyhdistys ry. Kyläyhdistyksen tavoitteena on kehittää kylän palveluja. Tavoitteena on esimerkiksi vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisääminen mm. parantamalla ulkoilureittiverkostoa sekä lisäämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Tarvaala kuuluu Uuraisten tien varteen sijoittuvan kyläalueen osalta Saarijärven vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Tarvaalan alueella on melko kattava vesihuoltoverkosto. Viemäriverkosto on rakennettu kyläalueelle, Kallinjärven pohjoispuolelle sekä Summassaareen. Kallinjärven eteläpuolella ei ole rakennettua viemäriverkostoa. Aluella toimii lisäksi Ryöppälä- Kallinkoski vesiosuuskunta, joka ostaa veden Saarijärven vesihuolto Oy:ltä ja toimittaa jätevedet puhdistettavaksi Saarijärven kaupungille.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 9 Kuva: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009).
Saarijärven kaupunki Tarvaala 10 Kallinjärveen laskevaan Leuhunkosken alaosaan sijoittuu Leuhunkosken voimalaitos, joka on Vattenfall Sähköntuotanto Oy::n omistamaa vesivoimalaitos. 2.6 Liikenne ja liikennemelu Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjoiseteläsuunnassa kulkevasta Uurainen Saarijärvi yhdystiestä 6304. Alueella on kattava sisäinen tieverkko ja yksityistiet sekä metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 db ja yöajan 30 db:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Tarvaala Melual. etäisyys (m) tie kvl koko kvl ras ras % nopeusr. päivä 55 db yö 45 db 6304 1613 80 5,0 % 60 22 29 Taulukko 1 Liikennemäärät ja melualueet. Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 11 Kuva. Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012 Kuva. Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 12 2.7 Rakennettu ympäristö Yleistä 2.8 Virkistyskäyttö Tarvaala on melko väljästi Uuraisten tien varteen rakentunut viljelyskylä. Tarvaalan asutus on melko nuorta ja kylän koostuu 1930 luvun jälkeisistä rakennuksista lukuun ottamatta 1860 luvulla rakennettua viljelyskoulua Majakosken lähelle. Tarvaalan kylä alkoi vähitellen kasvaa Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöstä. Pysyvä asuminen on keskittynyt tiiviimmin Uuraisten tien varteen, mutta on kuitenkin levinnyt melko tasaisesti koko alueelle. Pihapiirit sijoittuvat pääasiassa laajojen peltoaukeiden reuna-alueille. Lomarakentaminen sijoittuu pääsääntöisesti kaava-alueen rantavyöhykkeelle. Summassaareen johtavan sillan pohjoispuolella on veneenlaskupaikka. Alueella kulkee pyöräilyreitistö. Summasen ja Kallinjärven kautta kulkee Saarijärven reitin melontareitti. Saarijärven reitti on nimetty maakunnalliseksi veneilyreitiksi ja valtakunnalliseksi vesiretkeilyn runkoreitiksi. Leuhunkoskea pitkin ei kuitenkaan ole vapaata pääsyä Kallinjärvelle Leuhunkosken padon vuoksi. Kuva: Ulkoilureitistö. Kuvassa pyöräilyreitti on merkitty punaisella viivalla ja melontareitti sinisellä palloviivalla. Patikka-/hiihtoreitti on sinisellä.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 13 2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde tai harvinainen rakennustyyppi/ -tyyli. Lisäksi inventointikriteerinä on ollut kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 3. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaava-alueelta löytyi 12. Kaava-alueella on kolme Keski-Suomen museon vuosina 1987 1988 inventoimaa. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 179 Majakosken silta 180 Tarvaalan alaaste H, M Paikallisesti arvokas H, R, M Paikallisesti arvokas 181 Tarvaalan maatalousoppilaitos H, R, M Kohde on maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Maakunnallisesti arvokas
Saarijärven kaupunki Tarvaala 14 Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 014 Seppälä M Paikallisesti arvokas 015 Virtakoski ja Kuutinranta M Paikallisesti arvokas 016 Kallinkosken rannan rakennus R, M Paikallisesti arvokas 017 Tarvaalan maatalousoppilaitoksen entinen rantasauna H, R, M Paikallisesti arvokas 018 Majakoskentiestä erkaantuva pihatie M Paikallisesti arvokas 019 Satosuon risteysalue M Paikallisesti arvokas 020 Tuumalantien varsi H, M Paikallisesti arvokas 021 Yrjölä R, M Paikallisesti arvokas 022 Satosuontien ja Puromäen risteys R, M Paikallisesti arvokas 023 Huipuri M Paikallisesti arvokas 024 Heinäaho R Paikallisesti arvokas 2.10 Muinaisjäännökset 025 Koivukallio M Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty alueelta laaditussa rakennuskulttuuriselvityksessä. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten
Saarijärven kaupunki Tarvaala 15 rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde, 84 Leuhunkosken suulla, voimalaitoksen alapuolella, sijaitseva uurros / hakkaus. Kuva: Leuhunkoskella sijaitseva hakkaus rantakalliossa. (Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007-2008, Mikroliitti Oy.) 2.11 Pohjavesialueet 2.12 Vesistöt Kaava-alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Alueen välittömässä läheisyydessä Summasen puolella on Summassaari, jonka kautta kulkee harjumuodostuma, joka on keskeisiltä osiltaan I luokan pohjavesialuetta. Kaava-alue rajautuu itäosassa Summasjärveen, joka on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu tyydyttäväksi (Keski- Suomen ympäristökeskus 2006). Alueen keskelle jää Kallinjärvi, joka virtaa Kallinkosken ja Majakosken kautta Summasseen. Länsiosassa alue rajautuu Leuhunkoskeen.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 16 2.13 Luonnonympäristö Yleispiirteet Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella löytää alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Selvitysaluetta luonnehtivat kallioiset moreenimäet ja niiden väliset savimaat. Metsät ovat kuusivaltaisia ja kallioisilla mäkialueilla kasvaa mäntyä. Korkeuseroa vesistön tasoon on korkeimmillaan noin 30 metriä. Alue sijoittuu Kallinjärven ympärille ja rajautuu itäosassa Summasjärveen. Kallinen laskee Kallinkosken ja Majakosken kautta Summaseen. Kallinjärveen laskee pohjoisesta Leuhunjoki. Kuva: Kallinjärvi laskee Summaseen Majakosken kautta.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 17 Suojelualueet Uhanalaiset lajit Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita, Naturaalueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Syksyllä 2008 ja Keväällä 2009 Tarvaalassa todettiin kuusi liito-oravaesiintymää, joista pääosa sijoittuu Kallinjärven kaakkoispuolelle Kämpänmäen alueelle. Aiemmin liito-oravasta on havaintoja Kallinkosken eteläpuolisesta niemestä sekä oppimiskeskuksenpihapiiristä ja Summassaaresta. Uhanalaisista kasveista alueella on havaittu alueellisesti uhanalaisista (RT) pohjanruttojuurta. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot ja alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Liito-orava 1. Taipaleen liito-oravaesiintymä 2. Kallinkosken liito-oravaesiintymä 3. Kämpänmäen pohjoinen liito-oravaesiintymä 4. Kämpänmäen eteläinen liito-oravaesiintymä 5. Virtasaaren liito-oravahavainto 6. Summassaarentien liito-oravaesiintymä Metsä- ja vesilakikohteet 7. Huutokallio. Mahdollinen kallio sekä jyrkänne 8. Tarvaalan lähdepuro. 9. Taipaleen noro. Muut kohteet 10. Majakoski ja Virtasaari. 11. Oppimiskeskuksen ympäristö. 12. Oppimiskeskuksen kosteikko.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 18 13. Kallinjärven eteläpuolen pellot. 14. Murronjoki Leuhunjoki. Kuva: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. 2.14 Maisema Kaava-alueen maisemaselvitys on laadittu alueelta laaditun Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Alueen maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet rakentuvat 1940-50 luvun maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä pihapiirejä sijoittuu paikoin Uuraistentien ja Summasjärven väliin sekä Satosuontien varteen, erityisesti Kallinjärven ympärille Puromäentien ja Tuumalantien varteen. Peltoaukeita jaottelevat havupuuvaltaiset metsälaikut. Kallinjärvi on Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti. Maisemaa on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa rakennuskulttuuriselvityksessä.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 19 Kuva: Tarvaalan peltoaukeaa, taustalla Kallinjärvi. Kuva: Majakoski ja Myllysaari 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 20 Maakuntakaava Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja - käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osa-alueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski- Suomen maakuntakaava.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 21 Suunnittelualueen sijainti Maakuntakaavassa Tarvaala on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu Kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 22 54 Tarvaalan maatalousoppilaitos. Saarijärvi Tarvaalan maatalousoppilaitos perustettiin v. 1856 Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Aluekokonaisuus muodostuu useista eri vuosikymmenillä rakennetuista rakennuksista. Energiahuollon alue (en) Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 :nmukainen rakentamisrajoitus. Leuhunkoski. Vesivoimalaitos. Teho yli 1MW. Vesistön säännöstely. Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen alueet ja Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on vesiretkeily. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski- Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 23 Toiseen vaihemaakuntakaavaan ei Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Tarvaalan kaava-alueella ole osoitettu varauksia. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle. 4. Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 24 Yleiskaava Suunnittelualue rajautuu eteläosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan 2.9.1998 ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Tarvaalan BDC-bioenergiakeksuksen luonto- ja liitooravaselvitys Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) Toimintasuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) Saarijärven Seudun Yrityspalvelut Oy on rakennuttanut uudet toimitilat, joihin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti on keskittänyt toimintojaan. Tilat sijoittuvat Tarvaalaan Summassaarentien varteen, tien pohjoispuolelle. Eläinlääkäreiden pieneläinvastaanotto on siirretty uusiin tiloihin Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Alueelta on laadittu luonto- ja liito-oravaselvitys 27.5.2008. Selvityksen on laatinut FCG Planeko Oy.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 25 Selvitysalueella elää luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liitoorava, josta tehtiin havaintoja alueen pohjois- ja länsiosasta. Selvitysalueella ei havaittu eikä ole tiedossa lintudirektiivilajeja eikä muita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Tavoitteet sisämaalla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reuna-alueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 26 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Ranta-alueet Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan kaavassa osoitetulle ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskustaalueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus
Saarijärven kaupunki Tarvaala 27 Maakuntakaava asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Suunnittelussa huomioidaan em. arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaaksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto 4.4 Mitoitus Luonto- ja maisemaselvitys Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne
Saarijärven kaupunki Tarvaala 28 Ranta-alueet on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain rantavyöhykkeelle eli noin 50 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen ranta-alueeksi katsotaan MRL:n mukainen rantavyöhyke, joka on noin 50-100 metrin syvyinen rannanosa. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsääntöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Rantavyöhykkeellä sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan rantavyöhykkeellä sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Rannan soveltuvuus rakentamiseen
Saarijärven kaupunki Tarvaala 29 Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan rakennusoikeuden siirtoa. Sisämaa Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pinta-alaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttöja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pinta-alaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida rantavyöhykettä. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m 2 Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä 2000 m 2 < 5000 m 2 1 *
Saarijärven kaupunki Tarvaala 30 *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pinta-ala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä): Kuva: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 31 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Yleistä Ranta-alueen mitoitus Sisämaan mitoitus Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta. Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä rakennusoikeutena. Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat AP/AM 17 5 RA 13 16 Yht. 30 21 tod. Rv. 11,9 muun. Rv. 10,9 Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 3,9 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km ja 4,3 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat AP/AM 78 102 RA 0 0 yht. 78 102 Kaavalla muodostuu yhteensä 231 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 123.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 32 6 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Loma-asutus Virkistys ja veneily Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Vakituinen asutus sijoittuu tasaisesti koko kaava-alueelle. Tiheintä asutus on kuitenkin Uuraisten tien varressa, Kallinjärven ympärillä Puromäentien ja Tuumalantien varressa sekä Satosuon alueella. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat peltoalueiden reunavyöhykkeille. Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA merkinnällä (lomaasuntoalue) ja matkailupalvelujen alueena merkinnöillä RM ja RM- 1. Ranta-alueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaava-alueelle osoitettu vähän. Olevia lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on yhteensä 13 ja uusia on osoitettu 13. Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Summasjärveltä Kallinjärven kautta Leuhunkoskelle sekä edelleen siitä eteenpäin kulkee melontareitti. Majakosken alueella harjoitetaan virkistyskalastusta. Kyläkoulun ympäristössä on ulkoilureittiverkosto. Majakosken virkistyskalastus- ja matkailukohde on merkitty kaavaan VR alueena (retkeily- ja ulkoilualue). Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 33 Palvelut Erityisalueet Liikenne Työpaikka-alue 6.1 Muut alueet ja kohdemerkinnät Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimena ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Mm. Kallinjärven ja maatalousoppilaitoksen ympäristön avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina MA. Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Kyseisiä kohteita ovat Huutokallion mahdollinen kallio sekä jyrkänne, Tarvaalan lähdepuro, Taipaleen noro, Majakoski ja Virtasaari, Oppimiskeskuksen ympäristön pihapiiri ja laidunalue, Oppimiskeskuksen kosteikko, Kallinjärven eteläpuolen pellot ja Murronjoki Leuhunjoki. Koulu sekä maatalousoppilaitoksen toimintaan liittyvät alueet on osoitettu kaavassa palvelujen ja hallinnon alueena (P). Leuhunkosken voimalaitos on osoitettu energiahuollon alueena (EN). Uurainen Saarijärvi yhdystie on merkitty kaavaan yhdystien merkinnällä. Muut kaava-alueen tie on merkitty pääsyteinä. Majakosken eteläpuolelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP). Muinaisjäännökset Leuhunkosken suulla sijaitseva muinaisjäännös on osoitettu muinaisjäännösalueena merkinnällä (SM). Kulttuuriympäristö Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 1988 inventoimat kohteet sekä uusina kohteina kaavatyönyhteydessä suoritetun inventoinnin (Taskinen, 2008) kohteet. Tarvaalan maatalousoppilaitoksen ympäristö on osoitettu kaavassa /s
Saarijärven kaupunki Tarvaala 34 merkinnällä. Alueen olemassa olevat rakennukset ja ympäristö tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Korjaus ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan noudattaen alueen rakennusperinnettä. Tarvaalaan sijoittuva maakuntakaavaan merkitty kulttuurin kehittämisen kohdealue on osoitettu kaavassa kyläkuvallisesti arvokkaan alueen osa-alueena merkinnällä sk. Tarvaalan ala-aste on osoitettu kaavassa kohdemerkinnällä sr suojeltava rakennus/kohde. Kohteessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Majakosken silta maisemallisesti arvokkaan kohteen on osoitettu osa-aluemerkinnällä ma Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu merkitty kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään. Metsälain 10 :n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 -alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Vesilain 15a :n tai 17a :n mukaiset arvokkaat pienvedet on osoitettu luo-3 alueina. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja ja luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä. Ranta-alue Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena. Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran. Erilliset saunat 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset Rantavyöhykkeellä sijaitsevat saunat on osoitettu kaavassa olemassa olevaa saunaa kuvaavalla symbolilla. MRL 44 :n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella
Saarijärven kaupunki Tarvaala 35 ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta alkaen MRL 44 tarkoittamalla tavalla. Tämä yleiskaava on laadittu rantavyöhykkeen osalta MRL 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena rantaalueen AM, AP, RA, RP, RM-1 -alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen kohdalla. Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella: Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 2000 m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä. Rakentamistapa Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. Avoimeen maisemaan tai rantaalueille rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan rantavyöhykkeen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa. Kolkanlahden yleiskaava-alueella Ahvenlammen entisen taimitarhan läheisyydessä maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää ja maaperä tarvittaessa puhdistaa/kunnostaa ennen alueen asuinkäyttöön ottamista.