RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3785 PORVOONKATU 24 04220 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy
04220 Kerava 2/13 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.1 Aineisto... 3 3. HAVAINNOT... 4 3.1 Yleistä... 4 3.2 Rakennusrunko... 4 3.3 Vesikatto... 5 3.4 Julkisivut... 7 3.5 Ikkunat ja ovet... 8 3.6 Märkätilat... 9 3.7 Muita havaintoja... 10 3.8 Piharakennukset... 12
04220 Kerava 3/13 1 JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty kiinteistössä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella. Sen tarkoituksena on esitellä kohteen rakennustekniset pääpiirteet ja rakennusten rakenneosien yleinen kunto. Raportissa ei oteta kantaa korjausvaihtoehtoihin, aikatauluihin tai kustannuksiin. Toimeksiantaja: Osoite: Senaattikiinteistöt Porvoonkatu 24, Kerava 2 KOHTEEN TIEDOT 2.1 Kohteen tiedot Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Rakennustekniikka DI Inari Weijo Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy tekn yo. Petri Niemelä Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy Kohde Porvoonkatu 24 (VR:n vahtitupa) Osoite Porvoonkatu 24 Postinumero- ja toimipaikka 04220 Kerava Rakennustyyppi Vanha puurakenteinen asuinrakennus ja 3 piharakennusta Kohteen valmistumisvuodesta ja arkkitehdista ei löytynyt tietoja. Nykyiseltä asukkaalta saadun tiedon mukaan kohde on valmistunut 1800-luvun loppuvuosina. Kyseisenä aikana VR:n arkkitehtina on toiminut Bruno Granholm. 2.1 Aineisto Tilaajalla ei ole kirjallista aineistoa tai piirustusaineistoa kohteesta. Myöskään Keravan ja Tuusulan kaupunkien rakennusvalvontojen arkistoista ei löytynyt piirustusaineistoa kohteesta. Päärakennus on asuinkäytössä ja sen pohjapinta-ala on noin 32 m 2. Kiinteistöön kuuluu lisäksi 3 piharakennusta: sauna, kellari ja vaja. Piharakennukset on todennäköisesti rakennettu samaan aikaan asuinrakennuksen kanssa.
04220 Kerava 4/13 3. HAVAINNOT 3.1 Yleistä Asuinrakennus on valmistunut asukkaalta saadun tiedon mukaan 1800-luvun lopulla. Alun perin rakennus on rakennettu junaradan ratavartijan asunnoksi ja se on ilmeisesti ollut asuinkäytössä koko historiansa ajan (ns. yksinkertainen vahtitupa). Nykyinen asukas on asunut kohteessa 40 vuotta. Rakennuksessa on yksi asuinkerros ja kylmä ullakko. Asuinkerroksessa on seuraavat tilat: 1 huone, keittiö ja wc. Asuinrakennuksessa ei ole pesutiloja. 3.2 Rakennusrunko Kuva 1 Yleiskuva pihapiiristä, asuinrakennus vasemmalla Asukkaalta saadun tiedon mukaan asuinrakennuksen sisäpinnat on uusittu 1960- luvun lopulla ja vesikaton vedeneristeet on uusittu vuonna 1977. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon vuonna 1977, jolloin on rakennettu myös wc-tila. Muista aikaisemmista kunnostuksista ei ole tietoa. Asuinrakennus on hirsirunkoinen. Rakennusrunkoa ei ole näkyvissä ulkopuolelta. Sisäpuolella runko on näkyvissä ullakolle johtavassa portaikossa. Ullakolla on lisäksi näkyvissä rungon ylimmän hirren yläreuna. Vesikaton rakenteet on kannatettu hirsirungon päältä puutolpparakentein.
04220 Kerava 5/13 Kuva 2 Ullakolla näkyvissä olevia runkorakenteita Yläpohja on puurakenteinen ja yläpohjan lämmöneristeenä on alkuperäinen sahanpurueriste. Eristekerros on yläpuolelta peitetty umpilaudoituksella. Ulkoseinälinjalla on näkyvissä eristekerroksen ja laudoituksen välissä rakennuspaperi. Rakennuksessa on ryömintätilainen alapohja. Sokkeli on luonnonkivirakenteinen ja sokkelissa on päädyissä pienet tuuletusaukot alapohjan ryömintätilaan. Asukas on kertomansa mukaan hoitanut tuuletusluukkujen säännöllisen sulkemisen ja avaamisen. Tuuletuksen määrä on pohjan alaan verrattuna vähäinen. Alapohjan kantavat rakenteet ovat todennäköisesti puuta. Alapohjan lämmöneristemateriaalista ei saatu havaintoja. Sokkelin ja hirsirungon välisiä rakoja on ulkopuolelta tiivistetty uretaanivaahdolla. 3.3 Vesikatto Kuva 3 Luonnonkivisokkeli Rakennus on harjakattoinen ja vesikatteena on bitumikermi. Asukkaalta sadun tiedon mukaan katon vedeneriste on uusittu vuonna 1977. Kermikatteen alla on
04220 Kerava 6/13 umpialuslaudoitus. Vesikatteen kunnosta ei saatu havaintoja, koska katto oli kuntoarviopäivänä lumen peittämä. Ullakon puolella aluslaudoituksissa on yleisesti kosteusjälkiä. Savupiipun ympärillä oli havaittavissa runsaampia vuotoja, jonka seurauksena piipun slammaus on vaurioitunut. Muutama yksittäinen aluslaudoituksen lauta on uusittu todennäköisesti vedeneristekermien uusimisen yhteydessä. Kuva 4 Vuotojälkiä savupiipun ympärillä Ullakkotilan tuuletus vaikutti vähäiseltä ja räystäillä ei havaittu tuuletusrakoja. Räystäillä esiintyy jonkin verran jään muodostumista, mikä viittaa yläpohjan lämpövuotoihin ja yläpohjan heikkoon tuuletukseen. Räystäillä ulkopuolella näkyvissä oleva osa kattokannattajista on muotoiltu koristeellisesti. Kuva 5 Jään muodostumista räystäällä
04220 Kerava 7/13 Vesikatolta vedenpoistoa ei ole järjestetty hallitusti, vaan vesi valuu vapaasti lappeen yli maahan. Maahan putoava vesi on paikoitellen roiskunut seinäpinnalle. Vesikatolle ei ole kiinteitä talotikkaita. Takasivulla on irralliset puurakenteiset tikapuut. Muista vesikattovarusteista ei saatu havaintoja katon lumipeitteen vuoksi. Savupiipun lisäksi katolla on läpiviennit antennille ja viemärin tuuletusputkelle. 3.4 Julkisivut Rakennuksen julkisivut muodostuvat pääosin vaakasuuntaisesta ponttilaudoituksesta. Kuistin laudoituksen profiili poikkeaa pääjulkisivusta. Harjakolmioiden osalla ponttilaudoitus on asennettu pystysuuntaan. Julkisivussa on yksinkertaiset listoitukset laudoituksen alapäässä ja päädyissä päätykolmioiden tasalla. Ulkonurkissa ja ikkunoiden ympärillä on vuorilaudat. Laudoituksen takana ei ole havaittavissa tuuletusrakoa. Laudoitus on todennäköisesti asennettu suoraan hirsirungon päälle rakennusajankohdalle tyypilliseen tapaan. Julkisivuverhouksen iästä ja huoltomaalausajankohdasta ei ole tietoa. Kuva 6 Julkisivuverhousta pääjulkisivussa ja kuistissa. Laudoituksen maalipinnassa esiintyy runsasta maalipinnan lehteilyä etenkin julkisivujen alaosissa. Maalipinta on yleisesti erittäin huonossa kunnossa. Puuosissa esiintyy jonkin verran puupinnan pehmenemistä ja pinnan halkeilua.
04220 Kerava 8/13 3.5 Ikkunat ja ovet Kuva 7 Julkisivulaudoituksen vaurioita takasivulla ja lähikuvaa laudoituksesta Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä, kaksinkertaisia ja sisään-ulosaukeavia puuikkunoita. Ikkunoiden helat ovat alkuperäisiä. Kylmissä tiloissa ikkunat ovat yksinkertaisia. Ikkunoiden ulko-osat ovat erittäin huonossa kunnossa. Puuosissa esiintyy lahovaurioita ja lasituskittaukset ovat murentuneet. Sisäpuitteet ja ulkopuitteiden sisäosien maalipinnat ovat melko hyväkuntoisia. Ikkunoiden sisäpuitteiden ja karmien rako on teipattu umpeen. Kuva 8 Ikkuna sisä- ja ulkopuolelta
04220 Kerava 9/13 Kuva 9 Ulkopuitteen alakappale Ikkunoiden ulkopuitteiden alakappaleessa on tippanokka, jonka alapuolella on vuorilauta ilman varsinaista vesipenkkiä. Näiden vuorilautojen maali hilseilee. Rakennuksen ulko-ovi on vanha, umpinainen, ulkopinnalta paneloitu puuovi. Oven alareunasta maali on lehteillyt. 3.6 Märkätilat Kuva 10 Ulko-ovi Asuinrakennuksessa ei ole varsinaista pesutilaa. Ainoana pesutilana toimii pihasauna, johon vesi johdetaan puutarhaletkulla tai kannetaan. Asuinrakennukseen on rakennettu sisä-wc vuonna 1977. Wc:n seinien ja lattian pintamateriaalina on muovimatto ja ne ovat todennäköisesti peräisin vuodelta 1977. Vesikalusteita on ilmeisesti uusittu jossain vaiheessa. Wc:n lämmityksenä toimii pakkasvahti.
04220 Kerava 10/13 Kuva 11 Wc:n vesikalusteet 3.7 Muita havaintoja Asunnon pintarakenteet on uusittu 1960-luvun lopulla. Lattioiden pintamateriaalina on muovimatto. Seiniin on asennettu huokolevy ja pinkopahvi ja seinäpinnat on tapetoitu. Katto on paneloitu ja maalattu. Pintamateriaalit ovat hyvin pinttyneet. Asunnossa on pitkään tupakoitu sisällä. Keittiökalusteet ja varustus on hyvin vaatimaton. Kuva 12 Sisätilojen pintamateriaaleja
04220 Kerava 11/13 Asuintilojen pääasiallisena lämmönlähteenä toimivat olohuoneen pönttöuuni ja keittiön puuhella. Lisälämmönlähteenä on asukkaan oma sähköpatteri keittiössä ja sähkötoiminen pakkasvahti wc:ssä. Asukkaalta saadun tiedon mukaan tulipesien veto ei ole riittävä ilman savupiipun yläpäähän asennettua jatkosputkea. Kuva 13 Savupiipun jatkos osat Kuva 14 Pönttöuuni ja puuhella Asukkaalta saadun tiedon mukaan kiinteistö on kytketty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon vuonna 1977. Lämminvesivaraaja sijaitsee wc:ssä. Näkyvissä olevat vesijohdot ovat kuparia. Viemäriputkia ei ole kohteella näkyvissä ja niiden materiaali ei ole tiedossa. Rakennuksen ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti. Julkisivuissa havaittiin yksittäinen korvausilmaventtiili. Asuinrakennuksen sähköjärjestelmä on uusittu / rakennettu 1960-luvun sisätilakorjausten yhteydessä. Sähkövedot on tehty pinta-asennuksina. Asuinrakennuksen sähköjärjestelmä on kytketty kaksivaihevirtaan. Asukkaan mukaan tontilla on myös
04220 Kerava 12/13 kolmivaiheliittymä, mutta asuinrakennusta ei ole kytketty siihen. Sähkömittari on uusittu lähiaikoina. Asukkaan mukaan sähköjärjestelmä ylikuormittuu hyvin helposti, minkä vuoksi sähkötoimisia lämmönlähteitä ei voi lisätä. 3.8 Piharakennukset Kuva 15 Asuinrakennuksen ryhmäkeskus, oikealla keittiön patteri Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on kolme erillistä piharakennusta: sauna, kellari ja vaja. Kaikki piharakennukset ovat harjakattoisia. Piharakennukset on todennäköisesti rakennettu samaan aikaan asuinrakennuksen kanssa. Saunaan ja kellariin ei ollut kohteella pääsyä. Saunarakennus on hirsirunkoinen ja vesikatteena on kermikate. Hirsirunkoa ei ole verhoiltu ulkopuolelta. Hirsiseinien maalipinta on erittäin huonossa kunnossa ja linnut ovat repineet hirsien tilkkeitä pois paikoiltaan. Sauna on asukkaalla käytössä vain kesäaikaan. Saunassa on puulämmitteinen kiuas ja pata veden lämmittämiseen. Kuva 16 Pihasauna
04220 Kerava 13/13 Kellarin seinärakenteet on tilimuurattu. Päätykolmiot ovat puurakenteiset. tiilimuuratuissa seinissä havaittiin pakkasrapautumavaurioita. Vesikatteena vaikuttaa olevan kermikate. Asukkaalta saadun tiedon mukaan vesikatossa on suuri reikä ja katto vuotaa laaja-alaisesti. Kellari ei ole käyttökuntoinen. Kuva 17 Kellari Vaja on kylmä, puurankarakenteinen ja sen ulkoseinät muodostuvat pääosin asuinrakennuksen julkisivua vastaavasta vaakasuuntaisesta ponttilaudoituksesta. Rakennuksen ulkoseinät ovat vinot ja rakennusrunko vaikuttaa paikoitellen painuneen. Laudoituksen maalipinta hilseilee monin paikoin. Harjakatto on kahdessa tasossa ja vesikatteena on kermikate. Vedenpoistoa ei ole järjestetty hallitusti katolta. Sisäänkäyntien kohdalla on lyhyet kokoojakourut räystäällä. Vesikate on ilmeisesti uusittu samassa yhteydessä asuinrakennuksen vesikatteen uusimisen kanssa vuonna 1977. Samassa yhteydessä katon puurakenteiden lahovaurioita on korjattu. Ulkopuolella räystäillä näkyvissä oleva osa kattokannattajista on muotoiltu koristeellisesti. Vajaan on vedetty sähköt. Kuva 18 Vaja