Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Samankaltaiset tiedostot
Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö ammattilaisten kokemuksia

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Lapsi, perhe ja hyvinvointi - lastenneuvolan laaja terveystarkastus

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Laajat terveystarkastukset

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Raskausajan tuen polku

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Raskausajan tuen polku

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL Vaasa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kainuun sote. Perhekeskus

Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten kasvun ja kehityksen seurannan tietosisältö Työpaja Timo Kaskinen

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN

Terveyden edistäminen Kainuussa

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Rovaniemen lapset ja perheet

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Neuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Monitoimijainen perhevalmennus

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa uudet lomaketyökalut. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Jyväskylä

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Transkriptio:

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus - määritelmä Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin raskaana oleva osallistuu tarkastukseen ja mahdollisuuksien mukaan hänen puolisonsa Käsitellään syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista - Tehdään yhteenveto Toteuttavat terveydenhoitaja/kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa Tarkoitus Voimavarojen vahvistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 2

Yhteenveto sisältää monia näkökulmia Vanhempien käsitys koko perheen hyvinvoinnista Raskaana olevan käsitys omasta terveydestä ja koko perheen hyvinvoinnista Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot raskaana olevan ja sikiön terveydestä Terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin havainnot vanhempien terveydestä ja perheen hyvinvoinnista Voimavarojen ja tuen tarpeiden tunnistaminen Kokonaisarvio koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä yhteinen sopimus jatkosta ja seurannasta - Voimavarojen ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä tarpeen mukainen terveysneuvonta Määräaikaisten terveystarkastusten jatkuminen tarkastusohjelman mukaisesti Terveys- ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen erityisen tuen järjestämiseksi Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 3

Perusteluja laajalle terveystarkastukselle Raskaana olevan stressi, mielenterveysongelmat, epäterveelliset ravintotottumukset, päihteiden käyttö vaikuttavat jo raskausajalta alkaen lapsen terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveystottumuksiin (Lobel ym. 2008, Martini ym. 2010, Räisänen ym. 2013) Varhaislapsuuden olosuhteet vaikuttavat lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin esim. koulutus, alkoholin käyttö, väkivalta (Kaikkonen ym. 2012, Paananen ym. 2012) Vanhempia tukemalla edistetään lapsen terveyttä ja hyvinvointia Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 4

Tutkimusnäyttöä vaikuttavista työmenetelmistä ja toimintamalleista Pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen vahvistaminen Stressin väheneminen (Monteith & Ford-Gilboe 2002, Steward-Brown ym. 2011) Terveysneuvonta Alkoholi, tupakka, liikunta, ravitsemus (Kiiskinen ym. 2004, Luoto ym. 2011) Motivoiva haastattelu Vaikutukset terveystottumusten muuttamiseen (Lundahl ym. 2010) Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 5

Laajojen terveystarkastusten toteutuminen terveyskeskuksissa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 äitiysneuvola 4 kk 18 kk 4 v 1 lk 5 lk 8 lk 2009 2011 2012 2013 2009: Ståhl & Saaristo 2011, 2011: Wiss ym. 2012, 2012: Hakulinen-Viitanen ym. 2014, 2013: TEA-viisari Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 6

Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit Raskaana olevan naisen ja sikiön terveydentila Vanhempien hyvinvointi Terveystottumukset Parisuhde ja kodin ilmapiiri Perheen sisäinen vuorovaikutus Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Perheen elinolot Elinolot ja taloudellinen tilanne Tukiverkosto Mahdollisten sisarusten vointi Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 7

Tarvelähtöisyys Ei ole tarkoitus, että kaikkia sisältöjä käydään rutiininomaisesti läpi Kokonaiskuvan saamiseksi kaikkia aihepiirejä käsitellään, mutta ei samalla käynnillä Painotukset valitaan perheen tarpeiden ja terveydenhoitajan/kätilön ja lääkärin harkinnan mukaan Lähtökohtana vanhempien näkemykset, huolenaiheet Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 8

Äitiysneuvolaopas (2013: Laaja terveystarkastus/ Terveydenhoitajan osuus (E,U) 13-18 rvk Molemmat puolisot kutsuttu yhdessä vastaanotolle Koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen esim. Raskaana olevan ja puolison mieliala: EPDS Sairaudet: perheen elämäntilanteeseen vaikuttavat Terveystottumukset: Audit/tupakkariippuvuusseula/ huumeet/lääkkeet puolisolta, jos ei aikaisemmin tehty Perheen sisäinen vuorovaikutus Parisuhde: seksuaalisuus, rakentava riitely, väkivalta Odotukset/kokemukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta Tukiverkostot ja taloudellinen tilanne Tarvittaessa ohjeistus rakenneultraäänitutkimuksesta ja ajanvaraus Perustutkimukset RR, paino, u-gluk ja u-prot ja sikiön syke Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 9

Äitiysneuvolaopas (2013): Laaja terveystarkastus/ Lääkärin osuus (E,U) 13-18 rvk Koko perheen hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelu Huomioidaan edeltävä terveydenhoitajan/kätilön toteuttaman tarkastuksen sisältö ja perheen tarpeet Keskustelu sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Terveysneuvonta ja tuki Ravitsemus, liikunta, päihteet Raskauden kulkuun liittyvät merkitykselliset lääketieteelliset tekijät ml. riskit Ohjeistus raskaana olevan omaseurannasta ml. hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tuntemukset ml. huolet, fyysinen vointi Sikiön syke Työhön liittyvät tekijät raskauden kannalta Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 10

Perheen sisäistä vuorovaikutusta kuvaavien teemojen sisältyminen laajoihin terveystarkastuksiin Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 11

Perheen arkeen, toimeentuloon ja tuensaantiin liittyvien teemojen sisältyminen laajoihin terveystarkastuksiin Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 12

Äitiysneuvolaoppaan (2013) suositus aikavarauksesta lasta odottavan perheen laajaan terveystarkastukseen Terveydenhoitajan/kätilön tekemään tarkastukseen varataan aikaa 1 tunti 30 minuuttia Lääkärin tapaamiseen varataan aikaa 30 min Tarvittaessa varataan pidempi aika Lisäksi mitoituslaskelmassa on varattu aikaa kirjaamiseen, sähköiseen asiointiin ja puhelinasiointiin Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 13

Terveydenhoitajalle laajan terveystarkastuksen toteuttamiseen varattu aika (minuuttia) Terveyskeskusten (N=96-145) osuudet (%) Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 14

Lääkärille laajan terveystarkastuksen toteuttamiseen varattu aika (minuuttia) Terveyskeskusten (N=91-116) osuudet (%) Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 15

Lapsiperhekysely 2012: Vanhempien (n=1 282) kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lapsiperhekysely 2012/Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 16

Miksi äitiysneuvolan suosituksia lähdettiin päivittämään? Aiemmat äitiysneuvolan suositukset vuodelta 1999 (Viisainen 1999) Lainsäädännön muutoksia Terveydenhuoltolaki 1326/2010 VNA 338/2011 Terveyden edistäminen Vanhemmuuden tukeminen Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Moniammatillinen yhteistyö Tarve päivittää kansalliset suositukset lainsäädännön ja valtakunnallisten ohjeistusten mukaisiksi Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 17

Väestössä tapahtuneita muutoksia Synnyttäneiden keski-ikä on noussut tasaisesti Ensisynnyttäjät: 28,4 vuotta (27,6 v) Yli kolmannes synnyttäneistä ylipainoisia Maahanmuuttajien määrä on selkeästi lisääntynyt Kr. sairaiden raskaana olevien määrä on lisääntynyt Vuonna 2010 raskausdiabetesta sairasti 6,5 % synnyttäneistä (vuonna 2006 vastaavasti 5,4 %) Palvelujen vastattava väestön terveys- ja hyvinvointitarpeisiin Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 18

Äitiysneuvolan tavoitteet ennallaan Turvata raskaana olevan ja sikiön terveys ja hyvinvointi Edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveyttä ja turvallisuutta Edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskausaikaisia häiriöitä Tunnistaa mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt ja järjestää viiveettä tarvittavaa hoitoa, apua ja tukea Ehkäistä terveyseroja ja syrjäytymistä varhain kohdennetun tuen avulla Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 19

Määräaikaisten terveystarkastusten periaatteita Kaikki raskaana olevat kuuluvat äitiysneuvolan määräaikaisten terveystarkastusten piiriin Terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta muodostavat palvelukokonaisuuden raskauden alusta aina jälkitarkastukseen saakka jatkuen lastenneuvolaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Lisäseurantaa ja -tukea sitä tarvitseville Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 20

Suositukset määräaikaisten terveystarkastusten määrästä terveille äideille matalan riski raskauksissa Määräaikaisia terveystarkastuksia ensisynnyttäjälle yhteensä 11 Raskausaikana 9 ja 2 synnytyksen jälkeen Uudelleensynnyttäjälle yhteensä 10 Raskausaikana 8 ja 2 synnytyksen jälkeen Näihin määriin sisältyvät Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Lääkärintarkastuksia 2: 13-18 rvk, 35-36 rvk (+ jälkitarkastus) Aikaisempi suositus 1999 Ensisynnyttäjälle 15+2 Uudelleensynnyttäjälle 11+2 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 21

Ajankohta Pariteetti Määräaikainen terveystarkastus ja sen toteuttaja Aika 6 8 rvk E, U Ensikontakti, puhelimessa tapahtuva palvelutarpeen arvio 15 min 8 10 rvk E, U Ensikäynti terveydenhoitajalle/kätilölle 1t 30 min 13-18 rvk E, U Laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus 1t 30min 13 18 rvk E, U Laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 min 22 24 rvk E, U Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min 26 28 rvk E Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min 30 32 rvk E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti Tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 min 2t 30min 35 36 rvk E, U Lääkäri ja terveydenhoitaja/kätilö 30 min 37 41 rvk 1 7 vrk kotiutuksesta 012 E, U E,U Terveydenhoitajan/kätilön käynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin 30 min 30 min E, U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanotto- tai kotikäynti 60 min 2t 30min 5 12 vk E, U Synnytyksen jälkitarkastus lääkäri/terveydenhoitaja/kätilö 30 min Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 22

Perusteluja suositukselle Havainnoivissa tutkimuksissa on huomattu, että äitiyshuollon tarkastukset ovat vähentäneet äitiys- ja imeväiskuolleisuutta ja ovat myös parantaneet raskaustuloksia Suurin osa raskauksista on matalan riskin raskauksia Normaalisti etenevissä, matalan riskin raskauksissa säännölliset, huolellisesti tehdyt terveystarkastukset riittävät Lisäseurannan tarve arvioidaan jokaisella käynnillä Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 23

Perusteluja suositukselle Cohrane-katsaus (Dowswell ym. 2010) n= 60 724 naista: Käyntimäärien vähentäminen terveiltä raskaana olevilta 8-12 käyntiin Ei lisännyt raskausajan ongelmia esim. verenpainetta, pre-eklampsiaa Ei lisännyt syntyvän lapsen terveysongelmia esim. ennenaikaisuutta tai pienipainoisuutta Säännölliset terveystarkastuskäynnit kaikille raskaana oleville Lisäkäynnit yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 24

Säännös tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen kohdentamisesta sitä tarvitseville (VNA 338/2011) Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä siten, että raskaana olevan ja perheen lisätuen ja erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään mahdollisimman varhain Lisätuen ja erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäseurantaa Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 25

Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja varhainen auttaminen Varauduttava siihen, että osa perheistä tarvitsee lisäkäyntejä pulmien tarkemman selvittelyn tai seurannan vuoksi; osa tarvitsee lähetteen äitiyspoliklinikalle Ajantasaisen tiedon ja varhaisen tuen avulla on mahdollista ehkäistä ongelmien kärjistyminen Stressin vähentäminen ja pärjäävyyden tukeminen, voimavarojen tunnistaminen Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 26

Puheeksi ottamisen ja tuen tarpeen tunnistamisen menetelmien käyttö äitiysneuvoloissa (N=150 tk) Vavu Audit EPDS Voimavaralomake Parisuhdeväkivallan tunnistamisen lomake Huolen arviointilomake % 0 20 40 60 80 100 Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 27

Tuen tarpeen tunnistaminen Terveydenhoitajille syntyi vähintään yksi huoli lapsen tai perheen tilanteesta noin 25 % terveystarkastuksia Poutiainen H, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. 2013. Associations between family characteristics and public health nurses concerns at children s health examinations. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 28(2), 225-234. Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Osallisuutta ja aktiivisuutta tukevien keskustelumenetelmien käyttö Voimavarojen vahvistaminen Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 28

Varhainen tuki Varhaisen tuen avulla on mahdollista ehkäistä ongelmien kärjistyminen Lisäkäynnit: tiedollinen, emotionaalinen ja konkreettinen tuki Kotikäynnit ja perhetyöntekijän tukea kotiin Vertaistuki esim. vanhempainryhmätoiminta Tuki kehitysympäristöihin Suunnitelma perheen arkeen sovitetuista tukitoimista Mahdollisuus konsultointiin Moniammatillinen yhteistyö Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 29

Tukea tarvinneiden vanhempien kokemuksia tuen saannin riittävyydestä neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluissa (n=1 330 ja n=1 182) äitiys- ja lastenneuvola kouluterveydenhuolto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % tuki riittävää tuki ei vastaa odotuksia ei ole saanut tukea, vaikka olisi tarvinnut Lapsiperhekysely 2012/ Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 30

Suositus lisäseurannasta Tarve lisäseurantaan ja -tukeen arvioidaan jokaisessa määräaikaisessa terveystarkastuksessa/ tapaamisessa Lisäkäynnin järjestäminen: osa raskaana olevista käy aiempaa useammin neuvolassa Kotikäynnit ja perhetyöntekijän tukea kotiin Vertaistuki Moniammatillinen yhteistyö Terveyskeskuksen erityistyöntekijät Sosiaalityö Konsultointimahdollisuudet erikoissairaanhoitoon Hoito- ja palveluketjut Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 31

Esimerkkejä lisäseurantaa vaativista tilanteista äitiysneuvolassa Raskausongelmien tunnistaminen ja hoito Pre-eklampsia/raskaushypertensio Raskausdiabetes Raskaana olevan sairaudet tai ongelmat Krooniset sairaudet mm. diabetes, RR, astma, Mielenterveysongelmat Aikaisemmat raskauden komplikaatiot Raskaana olevan ja perheen erityistilanteet Vanhempien päihteiden käyttö Parisuhdeväkivalta Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 32

Suositus työajan varaamisesta lisäkäynteihin (Äitiysneuvolaopas 2013) Varauduttava siihen, että osa perheistä tarvitsee lisäkäyntejä pulmien tarkemman selvittelyn tai seurannan vuoksi Lisäkäynteihin varataan 20 % sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanottotyöhön käytettävissä olevasta ajasta Terveydenhoitaja: 170 tuntia työajasta 340 puolen tunnin käyntiä Lääkäri: 225 tuntia työajasta - 450 puolen tunnin käyntiä Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 33

Suositus äitiysneuvolan henkilöstömitoituksesta Terveydenhoitaja/kätilö Laskennallisen mitoituksen lähtökohtana enintään 76 raskaana olevaa tai perhettä kun on kokopäivätoiminen terveydenhoitaja ja käytettävissä on sijainen Lääkäri Mitoituksen lähtökohtana 600 raskaana olevaa kokopäivätoimista lääkäriä kohti, kun käytettävissä on sijainen Äitiysneuvolaopas (2013) Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 34

Suositus äitiysneuvolan henkilöstömitoituksesta jtk. Henkilöstömitoitukseen vaikuttavia tekijöitä Perheiden tuen tarve esim. työttömyysaste Henkilöstön työnkuva esim. sektoreiden lukumäärä Maantieteelliset seikat esim. saaristo Lapsiperheille suunnatun henkilöstön rakenne ja määrä esim. paljonko on perhetyöntekijöitä, psykologeja Jos terveydenhoitaja tekee yhdistettyä äitiys ja lastenneuvolatyötä siten että puolet työstä on äitiysneuvolaa, voi vastuulla olla 38 raskaana olevaa Äitiysneuvolaopas (2013) Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 35

Henkilöstömitoitussuositusten toteutuminen terveyskeskuksissa 90 80 70 Äitiysneuvola, th 60 Lastenneuvola, th 50 40 30 20 10 Äitiysneuvola, lääkäri Lastenneuvola, lääkäri Kouluterveydenhuolto, th Kouluterveydenhuolto, lääkäri 0 2004 2006 2007 2008 2009 2011 2004: Hakulinen-Viitanen ym. 2005, 2006: Rimpelä ym. 2008, 2007: Hakulinen-Viitanen ym. 2008, 2009: Wiss 2011, 2009: Ståhl & Saaristo 2011, 2011: Hakulinen-Viitanen ym. 2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 36

Kiitos! tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 37