Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Transkriptio

1 Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa

2 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2

3 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn tutkimuksen mukaan aiempi lähisuhdeväkivalta vaikutti 10 prosentilla synnytysyksikön potilaista kielteisesti hyvinvointiin ja elämänhallintaan potilaan oman arvion mukaan. (Notko ym. 2011) Gynekologisille potilaille tehdyn suomalaisen tutkimuksen mukaan 42 prosenttia oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa aikuisiällä.(pikarinen ym. 2007). Ulkomaisten, pääosin skandinaavisten ja yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan raskauden aikana fyysistä väkivaltaa on kokenut 1 23 % naisista. (Rachana ym. 2002; Berenson ym. 1991; Helton ym. 1987; Hillard 1985; Neggers ym. 2004) Neuvolapäivät/ Minna Piispa 3

4 Väkivallan vaikutus raskaana olevaan Terveydellisiä vaikutuksia: Raskausajan komplikaatioita, kuten pre-eklampsia, raskauden ajan diabetes Erilaisia fyysisiä vammoja, kuten verenvuotoa Ei-toivottu raskaus, abortit Gynegologisia ongelmia, kuten lantiokipuja, virtsatien tulehduksia, seksitauteja Henkisiä seurauksia: Stressi ja trauma -> Riskikäyttäytyminen raskauden aikana (tupakointi, päihteet) Sosiaalisia seurauksia: - useita raskauksia nuorella iällä, työttömyyttä, matala koulutus (Shah & Shah 2010; Sarkar 2008; perustuvat meta-analyyseihin) Neuvolapäivät/ Minna Piispa 4

5 Raskauden aikaisen väkivallan vaikutus synnytykseen ja vauvaan Lisää riskiä, että lapsi syntyy alipainoisena Lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä Lisää riskiä vastasyntyneen kuolemaan Vähentää imetystä Korkeampi vastasyntyneiden kuolleisuus Riskikäyttäytyminen nuorena ja aikuisena Riittämätön hoito (Shah & Shah 2010; Sarkar 2008; perustuvat meta-analyyseihin) Neuvolapäivät/ Minna Piispa 5

6 Miksi väkivallasta pitää kysyä? Asiasta josta ei puhuta ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa Neuvolapäivät/ Minna Piispa 6

7 Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, pienten lasten äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät Neuvolapäivät/ Minna Piispa 7

8 Systemaattisen väkivallan kartoituslomake Lomake Kysytään kaikilta osana huolellista esitietoa ja hyvää asiakastyötä/hoitoa. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä, raskaana olevan asioidessa yksin! Väkivallasta kysyminen ja väkivallan kartoitus tapahtuu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, jossa tärkein tehtäväsi on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan/potilaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan/potilaan hyvää hoitoa ja auttamista Neuvolapäivät/ Minna Piispa 8

9 Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet Neuvolapäivät/ Minna Piispa 9

10 Suodatinkysymykset 3 2 Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli) Neuvolapäivät/ Minna Piispa 10

11 Suositus Väkivallasta kysyminen ja sen puheeksi ottaminen on järjestelmällinen työtapa neuvoloissa, joten kaikille vanhemmille kerrotaan väkivallan vaikutuksista lapseen ja vanhempiin itseensäkin Perhevalmennuksessa yhtenä sisältöteemana on parisuhdeväkivalta ja rakentava riitely sekä väkivallasta pidättäytyminen Neuvoloissa työskentelevä henkilökunta huomioi lasten kaltoinkohtelun mahdollisuuden (ml. Vauvan ravistelu) (jatkuu) Neuvolapäivät/ Minna Piispa 11

12 (jatkuu) Suositus Terveydenhoitaja/kätilö ja lääkäri huolehtivat väkivallan kokijan ja lapsen turvallisuudesta ja antavat tietoa auttavista tahoista Neuvolan työntekijän tukena on kunta- tai aluetasolla laadittu selkeä hoitopolku, yhteistyömalli ja toimintaperiaatteet kohdattaessa parisuhde- ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa Neuvolatyöntekijöiden valmiuksia tunnistaa väkivalta ja ottaa se puheeksi tuetaan täydennyskoulutuksen avulla. (Piispa & Korpilahti & Hakulinen-Viitanen: Lähisuhde- ja perheväkivalta (teoksessa) Äitiysneuvolaopas) Neuvolapäivät/ Minna Piispa 12