Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Transkriptio

1 Keskipisteessä perheen hyvinvointi Lasten ja nuorten terveyden seurannasta koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen. M Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset , Jyväskylä Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

2 Sisältö Johdanto Vanhempien ja koko perheen hyvinvointi Merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Perheen hyvinvointi vanhempien näkökulmasta Varhaisempaa tukea Laajat terveystarkastukset keinona Edellytykset Marjaana Pelkonen

3 Johdanto: Miksi näkökulmaa laajennettu koko perheeseen? Perhe ja koti lapsen tärkein kehitysympäristö. Kiistatonta tutkimusnäyttöä niukkojen voimavarojen kohdistaminen mahd. vaikuttavasti Monet vanhemmat tarvitsevat ja odottavat tukea Mahdollisuus tavoittaa kokonaisten ikäluokkien vanhemmat universaaleissa palveluissa parhaat mahdollisuudet pulmien varhaiseen tunnistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Marjaana Pelkonen

4 Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Vanhempien hyvinvointi/pahoinvointi vanhemman myönteinen näkemys itsestä, puolisosta, vauvasta yhteydessä mm. vanhemmuutta, vauvanhoitoa ja parisuhdetta koskevaan tyytyväisyyteen - esim. isyyteen sitoutumisella merkitystä isälle itselleen, lapsen myöhemmälle kehitykselle ja parisuhteelle vanhempien vakavat ongelmat riskitekijöitä lapsen psykososiaaliselle kehitykselle (vrt. Syntymäkohortti tutkimus) mielenterveys- ja päihdeongelmat vakava sairaus väkivalta Marjaana Pelkonen

5 Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle vanhemman reflektointikyvyn merkitys lapsilähtöisen kasvatuksen edut keskusteluyhteys omiin vanhempiin: pystyy keskustelemaan omista asioistaan (Kouluterveyskysely) tärkeämpi koulussa pärjäämistä määrittävä tekijä kuin vanhempien koulutustaso tai vanhempien työllisyys/työttömyys -> panostaminen positiivisen vanhemmuuden tukemiseen ja vuorovaikutuksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon kannattaa, tehokkaita keinoja käytettävissä Marjaana Pelkonen

6 Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien terveystottumukset vaikutukset sikiön kehitykseen (ravitsemus, tupakointi, alkoholi) vaikutukset lasten terveystottumuksiin -> lapsuudenaikaisten tottumusten vaikutus tottumuksiin aikuisena Perheen elinolot ja taloudellinen tilanne lapsiperheiden taloudellinen tilanne suhteessa muuhun väestöön heikentynyt köyhyyden ja työttömyyden yhteys parisuhdeongelmiin ja vanhemmuuteen (stressin vaikutus kasvatustyyliin) perheen toimeentulo-ongelmien pitkittyminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin Marjaana Pelkonen

7 Tutkimusnäyttöä: Syntymäkortti 1987 Aineistona kaikki vuonna 1987 syntyneet lapset, noin lasta (Kansallinen syntymäkohortti 1987) Seurattu sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun (21 vuotta) Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri- sekä väestörekisteritiedot, myös armeija- ja rikollisuustiedot Miksi joillekin tulee ongelmia, mutta ei kaikille? Paananen ym Marjaana Pelkonen

8 Tutkimusnäyttöä: Syntymäkohortti 1987 Tuloksia Ongelmat kasautuvat Monet ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle (uusi kansantauti?) Vanhempien ongelmat aiheuttavat lapsille pulmia Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista sairastumista Vanhempien saama toimeentulotuki (köyhyys) yksi suurimpia pahoinvoinnille altistavia riskitekijöitä Marjaana Pelkonen

9 9 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh isällä syöpä ja äidillä psyk esh Niemelä et al. Int J Cancer 2012

10 Tuovi Hakulinen-Viitanen

11 Tutkimusnäyttöä: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot huolestuttavia LATE-tutkimusaineisto, yht lasta Kerätty Tuloksia: kun äidillä vähemmän koulutusta lapsilla ylipaino yleisempää eroja ruokavaliossa, liikuntatottumuksissa menojen kattaminen tuloilla haasteellisempaa vanhemmat tupakoivat ja käyttivät alkoholia yleisemmin terveydenhoitajat raportoivat enemmän huolia lasten terveydentilasta ja hyvinvoinnista Eroja ei ollut sairastavuus infektiotauteihin pitkäaikaissairastavuus lääkitys, lääkärissäkäynnit (pth) Marjaana Pelkonen

12 Perheen hyvinvointi vanhempien näkökulmasta Perälä ym: Miten lasten ja vanhempien palvelut vastaavat tarpeita. Vanhempien näkökulma. THL Raportti 36/2011 (n=955 vanhempaa, joilla 0-8 v lapsi, aineisto koottu 2009) Vanhemmat Suurimman osan terveys hyvä tai melko hyvä Lähes viidenneksellä jokin pitkäaikaissairaus, vika tai vamma Pärjääminen vanhempana: vain 4 % koki pärjäävänsä erittäin tai melko huonosti Perheen yhteistä aikaa 26 %:lla melko tai erittäin riittämättömästi Marjaana Pelkonen

13 Lapsen hyvinvointi em. vanhempien mukaan Suurimman osan terveys hyvä (vain 2 % huono) Kasvun, kehityksen ja oppimisen poikkeavuus noin 14 %:lla väh. 1 poikkeavuus puhe, näkö, käyttäytyminen, tarkkaavaisuus, karkeamotoriikka Sairaus, vamma tai kehitysviive noin kolmasosalla Kiusaaminen lisääntyy lapsen iän mukaan Lapsilla paljon vahvuuksia, mutta myös vaikeuksia Vaikeudet liittyivät käyttäytymiseen, tunne-elämään, tarkkaavaisuuteen ja kaverisuhteisiin Marjaana Pelkonen

14 Vanhempien kokemuksia tuen saannista (%) Tuen ja avun saannin aihe Kyllä Ei, mutta tarpeen Lapsen terveys Arjessa jaksaminen Henkinen tuki Lapsen hoito ja kasvatus Myönteinen palaute vanhempana toimimisesta Apua vanhempana toimimiseen Tukea parisuhteeseen Ohjausta taloudellisen tuen hakemiseen Ei, eikä tarpeen Marjaana Pelkonen

15 Lapseen liittyvät huolet ja tuen saannin riittävyys (%) Huolen aihe Huolest. vanh. % Apu riittävää Osin riittämätöntä Ei riittävää Fyysinen terveys Psykososiaalinen kehitys ja terveys Oppiminen yleensä Oppimisvaikeudet Tunne-elämä Käytös Sosiaaliset suhteet Marjaana Pelkonen

16 Vanhemmuuteen liittyvät huolet ja tuen saannin riittävyys (%) Huoli Vanhempia % Tuki riittävää Tuki osin riittämätöntä Ei riittävää Oma jaksaminen Vanhempana olemisen taitojen riittävyys Taloudelliset vaikeudet, työttömyys Maltin menettäminen Syyllisyyden tunteminen Parisuhdeongelmat/ero Lähisuhdeväkivalta Marjaana Pelkonen

17 Huolet kokonaisuutena ja huolista puhuminen (%) Huolten määrä: 83 %:lla vähintään 1 huoli, niistä Yksi huoli huolenaihetta 41 5 tai yli 42 Huolista puhumisen helppous oma puoliso 96 omat tai puolison vanhemmat 82 ystävät 62 Ammattihenkilöt neuvolan terveydenhoitaja 87 kouluterveydenhoitaja Marjaana Pelkonen

18 Yhteenvetoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista Neuvola- ja kouluikäisten lasten terveydentila yleisesti hyvä ja lapset ja lapsiperheet pääosin hyvinvoivia Useita myönteisiä muutoksia, esim. kuritusväkivalta vähentynyt, päihteiden käyttö vähentynyt, liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistynyt, koettu terveys parantunut osallisuus koulussa parantunut Mutta: hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen olosuhteilla ratkaisevan tärkeä vaikutus lapseen Mielenterveysongelmat ja terveyserot kasvavia haasteita Marjaana Pelkonen

19 Yhteenvetoa: suojaavat ja riskiä tuottavat tekijät Hyvinvointia suojaavat Turvalliset, pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset Hyvä suhde vanhempiin Huolehtiva kasvatuskulttuuri Lapsen omat vahvuudet, kokemus omasta pärjäämisestä Hyvä terveys, terv. elämäntavat Ystävät, hyvät sosiaaliset taidot Erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä tai itsellä on vaikeuksia tai sair. Riskiä tuottavat Raskauden aikaiset ongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vakava sairaus Kaltoinkohtelu, perheväkivalta Haitalliset kasvatusmenetelmät Kuormittavat elämäntapahtumat Perherakenteen haavoittuvuus (yh) Kiusaaminen, kiusatuksi joutuminen Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet Vanhempien matala koulutustaso Riskitekijöiden kasautuminen! Lähde: Mukaellen: Kaukonen 2012, myös Afifi & MacMillan 2011, Bell ym Marjaana Pelkonen

20 Esityksen nimi / Tekijä 20 Lasten pahoinvointiin reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät heikkenevät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Lähde: Mikä Niemelä 2012

21 Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät uudenlaisia, laaja-alaisempia ja varhaisempia toimintatapoja Laajoista terveystarkastuksista lakisääteisiä VN asetus 338/2011 yhdenvertainen saatavuus, mahdollisuus kohdentaa tukea tarpeenmukainen terveysneuvonta Laajat terveystarkastukset - 15 vuoden jatkumo 7 tarkastusta odotusajalta lähtien esim (odotusaika - 8. luokka) Marjaana Pelkonen

22 Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä potentiaali noin lasta ja satojatuhansia vanhempia vuodessa odotettavissa paljon hyötyä, jos TAVOITTEET saavutetaan vahvistaa perheenjäsenten voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista Lähde: Hakulinen-Viitanen ym Marjaana Pelkonen

23 Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012 Kuvaus ja käytännöt Hyvinvoinnin arviointi ja neuvonta - tutkimusnäyttö Kirjaaminen, kehittäminen ja johtaminen Marjaana Pelkonen

24 Laaja terveystarkastus: määritelmä Laaja terveystarkastus on tarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti; jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa; johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon tai opettajan arvio lapsen/oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa/koulussa; joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Lähde: Hakulinen-Viitanen ym Marjaana Pelkonen

25 Aihepiirit kohdentuvat keskeisiin lapsen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin Lapsen hyvinvointi Vanhempien hyvinvointi Sisarusten hyvinvointi Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne Perheen elinolot ja tukiverkostot Marjaana Pelkonen

26 Vanhempien kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lapsiperhekysely 2012, THL (yht vanhempaa, näistä osallistunut laajaan terveystarkastukseen) Lähes 80 % koki hyödylliseksi perheelle Noin 70 % pystyi vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin Reilut 60 % sai riittävästi tietoa ja tukea vanhemmuuteen Jatkossa huomiota: mm. yksinhuoltajat, terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevat isät ja äidit Lähde: Halme ym Laajat terveystarkastukset vanhempien näkökulmasta. Julkaisussa: Pelkonen ym. (toim.) Hyvinvointia useammille. Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM raportteja ja muistioita 2013: Marjaana Pelkonen

27 Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset - eivät onnistu itsestään Strategiset päätökset kunnassa (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) Moniammatilliset palveluverkostot (alle kouluikäiset, kouluikäiset) Johtamisen tuki (ml. riittävät henkilöstövoimavarat, tietopohja, seuranta) Tuen porrastaminen tarpeen mukaan universaalit peruspalvelut, varhainen tuki, intensiivinen tuki, konsultatiivinen tuki (Lasten Kaste -julkaisu, THL 2013, STM 2013) Vaikuttavat työmenetelmät vastavuoroinen, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde perustana asiakaspalautejärjestelmät Koko työyhteisön osaamisen vahvistaminen Marjaana Pelkonen

28 Lopuksi Laajat terveystarkastukset Todellinen mahdollisuus siirtää painopistettä ehkäisevään ja terveyttä edistävään suuntaan ja kiinnittää huomiota perheiden keskeisiin ongelmiin Sisäänajo tehty - nyt laadullisen kehittämisen aika yhteistyössä vanhempien kanssa Marjaana Pelkonen