Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Transkriptio

1 Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen kiintymissuhteen ja terveen kehityksen edellytys Vanhemman mentalisaatiokyky on keskeinen tekijä sille, että vanhempi voi toimia riittävän hyvin vuorovaikutuksessa lapsen kanssa Huoli lisääntyneestä lasten ja nuorten sekä perheiden pahoinvoinnista Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Alle kouluikäisten sijoitukset kodin ulkopuolelle Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-6-vuotiaat siitä huostaanotettuna Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Taustaa tutkimukselle jtk. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 VNA (338/2011): vanhempainryhmätoiminnan jatkaminen lapsen syntymän jälkeen, tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville On lisääntyvää näyttöä siitä, että mentalisaatiokykyä voidaan vahvistaa oikein suunnatulla interventiolla Interventio perustuu vahvaan teoreettiseen näkemykseen ja alustavaan tutkimusnäyttöön Interventiomallissa 12 vanhempien pienryhmätapaamista, jotka vahvistavat vanhempien mentalisaatiokykyä Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Tutkimuksen tavoite ja hypoteesit Selvittää vanhempien mentalisaatiokykyä tukevien vanhempainryhmien (intervention) vaikuttavuutta vanhempien ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin Interventioryhmä Kontrolliryhmä Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Hypoteesi I Interventioon osallistuneissa perheissä voidaan kontrolliryhmän vanhempiin verrattuna paremmin Vanhemmuus koetaan vähemmän stressaavana ja mielikuva lapsesta on positiivisempi Vanhemmat voivat psyykkisesti ja fyysisesti paremmin Vanhemmat ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa Vanhemmat kokevat paremmin voivansa vaikuttaa elämäänsä ja sen laatuun Lasten terveys on parempi Lasten kehitys on edennyt paremmin Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Hypoteesi II Vanhemman korkeampi mentalisaatiokyky toimi keskeisenä tekijänä vanhemman ja lapsen parempaan vointiin Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Asetelma Pitkittäistutkimus odotusajalta siihen saakka kunnes syntynyt lapsi on kahden vuoden ikäinen Viisi eri mittauskertaa Odotusaika: rvk Lapsi kuukauden ikäinen Lapsi kolmen-neljän kk:n ikäinen Lapsi yksivuotias Lapsi kaksivuotias Interventio- ja kontrolliryhmille tehdään samat mittaukset/arvioinnit samoina ajankohtina Mahdollisuus poikkileikkaustutkimuksiin Interventio (12 pienryhmätapaamista) alkaa vasta 3-4 kk:n ikäisen lapsen perhevaiheessa Ennen-jälkeen asetelma Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Mittarit: esimerkki odotusvaiheen mittareista Taustatiedot EPDS: masennus odotusaikana ja synnytyksen jälkeen IMS: parisuhdetyytyväisyys PRFQ: vanhemman mentalisaatiokyky SOC: vanhemman koherenssin taju PBI: vanhempien suhde omiin vanhempiinsa Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Mukaanottokriteerit Perheille, joissa odotetaan (äidin) ensimmäistä vauvaa odotetaan vain yhtä vauvaa äidinkieli joko suomi ja/tai ruotsi Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Tutkimushankkeen vaihe THL:n tutkimuseettisen työryhmän puoltava lausunto Tutkimukseen osallistuvien kuntien kanssa tehty sopimukset Terveydenhoitajat saaneet tiedotteen tutkimuksesta Terveydenhoitajat välittäneet infokirjeen ja suostumuslomakkeen lasta odottaville perheille Perheiden rekrytointi käynnissä Suostumuslomakkeita saatu Kyselyt toteutetaan netin kautta Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Tutkimuksen merkitys Parantaa perheenjäsenten välistä kommunikaatiota ja ehkäisee vuorovaikutuksen ongelmia Tuo perusterveydenhuollon käyttöön uudenlaisen ajattelu- ja työtavan nuorten perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tukee terveydenhoitajien osaamista mm. ryhmätyömenetelmät Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Tutkimuksen merkitys jtk. Lisää ehkäisevän työn/neuvolatyön vaikuttavuutta Yhteiskunnallinen merkitys Vahvistaa julkisen palvelun ja järjestötyön välistä yhteistyötä Vahvistaa monialaista ja -tieteistä verkostoitumista Onko mahdollista laajentaa varhaiskasvatuksen puolelle? Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Tutkijatyöryhmä Mirjam Kalland: tutkimuksen johtaja, päätutkija Marjukka Pajulo: toinen päätutkija Tuovi Hakulinen-Viitanen: tutkimuksen johtaja THL:ssä Martina Salvén: tutkimuskoordinaattori Opinnäytetöiden tekijät Elisa Roine: pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto Marjo Lepistö: väitöskirja, Tampereen yliopisto Ym Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Kansaivälinen yhteistyö Linda C. Mayes: Yale Child Study Center, Yale School of Medicine Nancy Suchman, Professor, Yale School of Medicine Arietta Slade: Professor, City College of New York, Yale Child Study Center Yoshie Yokoyama: Professor, Osaka City University Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Vahvuutta vanhemmuuteen! Esityksen nimi / Tekijä 16