Kaikki meni eikä piisannutkaan

Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Kaura lehmien ruokinnassa

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Aperehuruokinnan periaatteet

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Säilörehun tuotantokustannus

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Säilörehun ruokintahävikit

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Siirtymäkauden ajan ruokinta

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Hyödyllinen puna-apila

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehuanalyysiesimerkkejä

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Maississa mahdollisuus

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Tankki täyteen kiitos!

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Nurmesta Tulosta. NurmiArtturi-hankkeen tuloksia ( ) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Säilörehunurmet kg ka

MAITOMÄÄRÄT,PITOISUUDETJA EKM

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

MaitoManagement 2020

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Sari Kajava, Annu Palmio

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala Jussi Savander

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Transkriptio:

NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1

Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2

Hävikit varastossa 5 Hävikit varastossa 6 3

Hävikit matkan varrella? 7 Hävikit varastosta ruokintapöydälle 8 4

Hävikit syötössä Hävikit syötössä viikon hävikki 10 5

11.12.2013 Tilaesimerkki - Seosrehutilan säilörehun syönnin määrittäminen - valmis lypsyssä olevien lehmien seos - oljen osuus appeen karkearehusta noin 1,5-2 % (olkea laitettu seokseen noin 60 kg ja säilörehua 4500 kg) Tilaesimerkki - Seosrehutilan säilörehun hävikin määrittäminen - lehmät jättivät syömättä 200 kg lajittunutta seosta - syömättä jäänyt seos oljen osuus jätteessä 20 30 % (olkea laitettu seokseen 60 kg ja säilörehua 4500 kg) 12 6

Tilaesimerkki - Seosrehutilan säilörehun hävikit Lypsäviltä lehmiltä syömättä jäänyt seos jaetaan hiehoille, joiden rehussa lähes puolet kuiva-aineesta on olkea Seosrehun ruokintahävikki kuvan tilalla 7 kuukaudessa 20000 25000 kg => 2 % siiloihin säilötystä rehusta Todellinen säilörehun osuus? 13 Säilörehun ruokintahävikit - säilörehua ruokintapöydältä ja väkirehut lypsyrobotista ja kioskeista Kevätsadon säilörehua * säilöttiin 687582 kg * siirrettiin ruokintapöydille 684732 kg =>hävikki 2750 kg (0,4 %) 14 7

710 Säilörehua kului 13 kg kuiva-ainetta/lehmä pv Väkirehua lehmät söivät keskimäärin 8,8 kg/lehmä/pv => väkirehua 38 % kuiva-aineesta Maitotuotos 31,4 kg EKM 15 Syömättä jääneen säilörehun arvo saadaan selville laskemalla säilörehun kokonaistuotantokustannukset Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg kuiva-ainetta 40 35 30 25 20 15 10 5 0 ja säilörehun kokonaistuotantokustannukset NurmiArtturitiloilla(tilojen säilörehun tuotantokustannukset yhdistetty rehuihin, joista on mitattu kuutiopaino) Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg ka 740 720 700 680 660 640 620 600 580 560 16 8

Maitotuotto-rehukustannus säilörehun D-arvon muuttuessa, kun säilörehun tuotantokustannus 0 snt/kg ka laskettu säilörehuille, joista on tehty kuutiopainomääritykset 12,00 750 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv - säilörehun hinta 0 snt/kg ka 700 650 600 550 D-arvon muuttuminen 680 -> 650, merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 8000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa 12500 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17 Ruokinnan väki- ja säilörehun osuudet % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Säilö-ja väkirehun syöntiennusteet (% kuiva-aineesta) ja säilörehun D-arvo (laskelmat säilörehuista, joista on tehty kuutiopainomääritys) Syöntiennuste säilörehua kokonaiskuiva-aineen syönnistä, % Syöntiennuste väkirehua % kokonaiskuiva-aineen syönnistä, % 750 700 650 600 550 500 Säilörehun sulavuus D-arvo 18 9

Säilörehun sulavuus D-arvo Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen 705 703 701 699 697 695 Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa 702 703 Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv 11,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 100 lehmän karjassa 13000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 19 4,40 Säilörehun laadun yhteys maidon pitoisuuksiin ennuste laskettu säilörehuista, joista on tehty kuutiopainomittaukset 130 Maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet 4,20 4,00 3,80 3,60 3,40 120 110 100 90 80 Säilörehun syönti-indeksi 3,20 Säilörehun syönti-indeksi Valkuais-% Rasva-% 70 20 10

Todellisuus verrattuna ennusteisiin Todellinenruokinta: 3 kk:n keskiarvo Syönti kg ka/pv Meijerimaitoa kg/pv Maidon rasva-% Maidon valkuais -% EKM kg/pv Maidon urea 20,93 27,6 4,19 3,45 30,1 36 Ennuste tilan rehuilla 20,78 28,1 4,14 3,27 29,4 36 Ennuste rehuina: vilja+rypsi 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 20,83 28,0 4,14 3,30 29,4 35 21 Hyvin sulavaa säilörehua voi tuottaa taloudellisesti kannattavasti Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg kuiva-ainetta 40 35 30 25 20 15 10 5 0 ja säilörehun kokonaistuotantokustannus kuutiopainorehuilla Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg ka 740 720 700 680 660 640 620 600 580 560 22 11