Arvo Vitikainen 1(6) H A L K O M I N E N 1 Tehtävänanto Tehtävänä on lkomalla jakaa yhteisomistuksessa oleva tila omistajaosakkaiden kesken. Halottavaan tilaan kuuluu oheisista kartoista (liite 1) ilmenevät kaksi palstaa: Päivölän kotipalsta ja Jylhänniemen metsäpalsta. Halkominen suoritetaan ryhmäkohtaisen tehtävänannon (liite 3) mukaan joko tilus- tai kokonaisarvolkomisena. Tilan osakkaat, heidän vaatimuksensa jaon suhteen sekä jakoperuste ilmenevät tehtävänannosta. Halottavan tilan tiluskuviot pinta-aloineen sekä puusto- ja jyvitystietoineen ilmenevät tilaselitelmästä. (Liite 2) Halkomisesta laaditaan jakosuunnitelma, jossa esitetään jäljempänä kohdassa 3 mainitut asiat. Halkomisen suorittamisesta ks. liite 3 ja korvauksista ks. liite 1 jyvitysnipussa. 2 Tietojen kerääminen Halkomisrjoituksessa käytetään hyväksi jyvitysrjoitusten, sekä ranta-asemakaavan laatimista ja ranta-alueen arviointia koskevien tehtävien tuloksia. Em. rjoitusten yhteydessä on siis hyvä tehdä vaintoja myös lkomisen jakosuunnitelmaa varten! Harjoituksessa noudatettava menettely ja säännökset perustuvat kiinteistönmuodostamislakiin ja -asetukseen. 3 Tulosten esittäminen Harjoitustyön palautustilaisuudessa kukin ryhmä esittää kalvoilla laatimastaan jakosuunnitelmasta: - jakosuunnitelman (osakkaille muodostettujen tilojen rajat) kartalla - muodostettujen tilojen pinta-alat ja jyvitysarvot/kokonaisarvot, maankäyttölajeittain (viljelty maa, metsämaa, erityismaa) ja palstoittain - tilojen kokonaispinta-alat ja jyvitysarvot/kokonaisarvot - uusien muodostettavien tilojen talouskeskusten paikat - uudet tieoikeudet ja rasitteet, - ratkaisut erityiskysymyksiin sekä - jaosta mahdollisesti aiheutuvat tilit ja tilikorvausten määrän. Lisäksi jakosuunnitelma tulee perustella suullisesti!
Arvo Vitikainen 2(6) 4 Lähtötietoja lottavasta tilasta Harjoitustyössä käytetään hyväksi viljellyn maan ja metsämaan jyvitystä, metsänarviointia sekä rantakaava- ja ranta-alueen arviointia koskevien rjoitusten tuloksia seuraavasti: 4.1 Tilusten jyvitys (=> tiluslkominen) Viljelty maa Peltotilusten jyvityksessä käytetään mallitilusten jyvälukuja seuraavasti: - kivennäispellot (Kpe) jyvitetään peltokuvion 19 jyväluvulla 8000 [80] - turvepellot (Tpe) jyvitetään peltokuvion 6 jyväluvulla 6400 [64] - suopellot (Spe) jyvitetään peltokuvion 25 jyväluvulla 5600 [56] Metsämaa Päivölän kotipalstan metsäkuviot on jyvitetty jyväluvulla 1200, tilusten jyvitysarvot on annettu valmiina. Jylhänniemen metsäpalstan metsäalue (33 ) jyvitetään jyväluvulla 3400. Erityismaa Talouskeskuksen alue on jyvitetty jyväluvulla 8000, tilusten jyvitysarvot on annettu valmiina. 4.2 Tilusten arviointi rassa (=> kokonaisarvolkominen) Eri käyttötarkoituksiin osoitettujen tilusten arviointi ja arvojen laskenta tapahtuu Kiinteistöjen kauppahintatilastosta saatavia alueen hintatietoja hyväksi käyttäen. 4.3 Puusto Puuston arvot Päivölän kotipalstan metsäkuvioilla ovat seuraavat: kuvio pinta-ala/ puuston arvo/ 32 14.220 36 000 e 33a 2.840 6 200 e 33b 0.350 1 000 e 34-36 0.760 0 e 37 1.770 4 000 e 38 1.460 1 000 e 39 2.050 3 200 e 40 3.510 5 600 e 41 3.950 6 200 e Yht. 30.910 63 200 e
Arvo Vitikainen 3(6) Jylhänniemen metsäpalstan puuston arvo lasketaan kokonaispuuston keskiarvoa 9.000 ( /) käyttäen. 4.4 Ranta-alueet Jylhänniemen metsäpalstan rannalle on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-alueen erityisarvo rakentamiseen lasketaan rantakaavarjoituksessa lkomista varten annetun rantakaavan hintatietoja hyväksi käyttäen. 4.5 Rakennukset Halottavalla tilalla on seuraavat rakennukset: Kotipalstalla (kuvio 42): Asuinrakennus Kotieläinrakennus Konevaja Kuivuri ja viljavarasto Van tuparakennus Liiteri Pieni asuinrakennus Varastorakennus Lato kuviolla 34 Ikä 60 v., rakennus peruskorjattu 20 vuotta sitten, rakennuksen nykyarvo on 35 000 euroa. Ikä 50 v., peruskorjattu 10 vuotta sitten, jolloin siihen on lisätty säilörehusiilo ja lietelantala. Rakennuksen nykyarvo on 70 000 euroa. Ikä 25 v., nykyarvo 10 000 euroa. Ikä 30 v., nykyarvo kiinteine laitteineen 20 000 euroa. Ikä 80 v., nykyarvo 5 000 euroa. Nykyarvo 2 000 euroa. Ikä 40 v., nykyarvo 5 000 euroa. Nykyarvo 2 000 euroa. Nykyarvo 500 euroa. Jylhänniemen metsäpalstalla (kuvio 45, länsiranta): Kesämökki Ikä 50 v., nykyarvo 10 000 euroa. LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kartat (2 kpl) lottavasta tilasta. Tilaselitelmä Ryhmäkohtaiset tehtävänannot Halkominen / Ote TMK:sta, MML.
Arvo Vitikainen 4(6) H A L K O M I N E N (Ryhmäkohtainen tehtävänanto) TEHTÄVÄ I Ryhmät 1 ja 2 Jaon suorittaminen: Ryhmä 1 suorittaa jaon tiluslkomisena ja ryhmä 2 kokonaisarvolkomisena. Omistusosuudet: Osakas A 1/3, osakas B 1/3 ja osakas C 1/3. Lähtötilanne: Osakkaat A ja B ovat yhdessä hoitaneet tilaa ja kasvattaneet karjaa kotieläinrakennuksessa. A ilmoittaa rjoittavansa jaon jälkeenkin nautakarjataloutta kun taas B esittää siirtyvänsä viljanviljelyyn. Osakas C, joka asuu pääkaupunkiseudulla, ilmoittaa luavansa koko osuutensa tilasta metsänä ja rantana, koska hänellä ei ole aikomusta eikä tarvetta viljellä tilan peltoja. A ja B vastustavat C:n ehdotusta sillä perusteella, että myös he tarvitsevat puutuloja metsästä ja vaativat kumpikin omaa osuuttaan tilan metsästä. A ja B kumpikin luaisivat asuinrakennuksen. B ilmoittaa, ettei hän kuitenkaan tarvitse kotieläinrakennusta. A:n mielestä kotieläinrakennus on yksin hänen karjamääräänsä nähden aivan liian suuri. C on vuokrannut Jylhänniemen metsäpalstan länsirannalla sijaitsevan kesämökin ja n. 3000 m 2 :n suuruisen mökkialueen K.N:lle vuonna 2006. Vuokra-aikaa on jäljellä 10 vuotta. K.N. on maksanut vuosittaisen vuokransa C:lle. Kesämökki ja ko. mökkialue on ollut C:n llinnassa viimeiset 15 vuotta. C esittääkin, että koska mökki on ollut hänellä vastineena viljelysmaista, joiden tuoton A ja B ovat keskenään jakaneet, hänen tulisi saada mökki tontteineen. A:n mielestä C:llä ei voi olla muita osakkaita parempaa oikeutta saada mökkiä ja mökkipaikkaa. Päivölän kotipalstan ranta on vahvistetussa seutukaavassa merkitty suojelualueeksi (lintujensuojelualue). A ehdottaa, että koska rannan käyttömahdollisuuksista tulevaisuudessa ei suojelun vuoksi ole varmuutta, ranta jaettaisiin kolmeen osaan. B:n mielestä sillä, kenelle ranta-alueita jaetaan, ei ole merkitystä, koska ko. rantaan ei kuitenkaan voi rakentaa.
Arvo Vitikainen 5(6) H A L K O M I N E N (Ryhmäkohtainen tehtävänanto) TEHTÄVÄ II Ryhmät 3 ja 4. Jaon suorittaminen: Ryhmä 3 suorittaa jaon tiluslkomisena ja ryhmä 4 kokonaisarvolkomisena. Omistusosuudet: Osakas A 3/5, osakas B 1/5, osakas C 1/5. Lähtötilanne: Kukaan jako-osakkaista ei asu tilalla. Osakkaat ovat kesäisin käyttäneet talouskeskusta yhteisenä lomanviettopaikkanaan vuorotteluperiaatteella. Talvisin rakennukset ovat olleet asumattomia. Tilan pellot on neljä vuotta sitten vuokrattu naapurille toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella lukuun ottamatta kuviota 9, jolla osakkaat itse ovat kasvattaneet perunaa. A ja B ilmoittavat luavansa metsää ja rantaa sekä talouskeskuksen lomanviettopaikakseen. C luaa koko osuutensa Jylhänniemen metsäpalstasta. A on vuonna 2000 myynyt osuudestaan Jylhänniemen metsäpalstan rannalta 1 :n määräalan lomarakennuspaikaksi V.R:lle. Määräalalla on voimassa rakennuslupa, mutta määräalaa ei ole vielä lainhuudatettu eikä lohkottu. Määräala muodostuu Jylhänniemen rantakaavan mukaisesta rakennuspaikasta sekä rakennuspaikan edustalla olevasta metsätalousmaasta. B ja C ovat sitä mieltä, että määräalan kauppa täytyisi laittomana purkaa tai ainakin heidän tulee saada osuutensa määräalan kauppahinnasta, koska A on ilman heidän suostumustaan myynyt yhteistä omaisuutta. Tilalla on lisäksi osuus yhteisiin vesialueisiin, yhteiseen sora-alueeseen Jylhänniemen metsäpalstan läheisyydessä sekä Tarttilan yhteismetsään. A ilmoittaa yksin hoitaneensa yhteismetsään liittyvät asiat ja luaisi yhteismetsäosuuden kokonaan siten, että se vähennettäisiin hänen metsäosuudestaan.
Arvo Vitikainen 6(6) H A L K O M I N E N (Ryhmäkohtainen tehtävänanto) TEHTÄVÄ I Ryhmä 5 Jaon suorittaminen: Ryhmä 5 suorittaa jaon kokonaisarvolkomisena. Omistusosuudet: Osakas A 2/5, osakas B 2/5 ja osakas C 1/5. Lähtötilanne: Osakkaat A ja B ovat yhdessä hoitaneet tilaa ja kasvattaneet karjaa kotieläinrakennuksessa. A ilmoittaa rjoittavansa jaon jälkeenkin nautakarjataloutta kun taas B esittää siirtyvänsä viljanviljelyyn. Osakas C, joka asuu pääkaupunkiseudulla, ilmoittaa luavansa koko osuutensa tilasta metsänä ja rantana, koska hänellä ei ole aikomusta eikä tarvetta viljellä tilan peltoja. A ja B vastustavat C:n ehdotusta sillä perusteella, että myös he tarvitsevat puutuloja metsästä ja vaativat kumpikin omaa osuuttaan tilan metsästä. A ja B kumpikin luaisivat asuinrakennuksen. B ilmoittaa, ettei hän kuitenkaan tarvitse kotieläinrakennusta. A:n mielestä kotieläinrakennus on yksin hänen karjamääräänsä nähden aivan liian suuri. C on vuokrannut Jylhänniemen metsäpalstan länsirannalla sijaitsevan kesämökin ja n. 3000 m 2 :n suuruisen mökkialueen K.N:lle vuonna 2006. Vuokra-aikaa on jäljellä 10 vuotta. K.N. on maksanut vuosittaisen vuokransa C:lle. Kesämökki ja ko. mökkialue on ollut C:n llinnassa viimeiset 15 vuotta. C esittääkin, että koska mökki on ollut hänellä vastineena viljelysmaista, joiden tuoton A ja B ovat keskenään jakaneet, hänen tulisi saada mökki tontteineen. A:n mielestä C:llä ei voi olla muita osakkaita parempaa oikeutta saada mökkiä ja mökkipaikkaa. Päivölän kotipalstan ranta on vahvistetussa seutukaavassa merkitty suojelualueeksi (lintujensuojelualue). A ehdottaa, että koska rannan käyttömahdollisuuksista tulevaisuudessa ei suojelun vuoksi ole varmuutta, ranta jaettaisiin kolmeen osaan. B:n mielestä sillä, kenelle ranta-alueita jaetaan, ei ole merkitystä, koska ko. rantaan ei kuitenkaan voi rakentaa
Päivölän kotipalsta: Viljeltyä maata: 1 Kpe 1.440 2 Kpe 6.830 3 Tpe 0.390 4 Kpe 0.450 5 Kpe 4.710 6 Tpe 1.910 7 Kpe 1.210 8 Tpe 3.500 9 Kpe 0.670 1-9 yht. 21.110 10 Tpe 1.270 11 Tpe 1.560 12 Spe 7.860 11-12 yht. 9.420 13 Kpe 0.500 14 Kpe 1.640 15 Kpe 3.700 16 Kpe 3.710 17 Tpe 2.940 18 Kpe 1.860 19 Kpe 3.300 13-19 yht. 17.650 20 Kpe 2.190 21 Kpe 1.680 22 Kpe 0.320 23 Kpe 1.060 24 Kpe 1.410 25 Spe 3.120 26 Spe 4.720 20-26 yht. 14.500 27 Kpe 0.810 28 Kpe 6.660 29 Kpe 2.100 30 Kpe 0.480 31 Kpe 2.000 27-31 yht. 12.050 Yht. 76.000 Metsämaata: 32 14.220 17 064 33a 2.840 3 408 33b 0.350 420 34 0.280 336 35 0.300 360 36 0.180 216 37 1.770 2 124 38 1.460 1 752 39 2.050 2 460 40 3.510 4 212 41 3.950 4 740 Yht. 30.910 37 092 Erityismaata (talouskeskus): 42a 1.070 8 560 42b 1.410 10 680 Yht. 2.480 19 240 Jylhänniemen metsäpalsta Viljeltyä maata: 43 Kpe 2.850 44 Tpe 1.400 Yht. 4.250 Metsämaata: 45 33.000 112 200 Yht. 33.000 112 200